Rivercape Comet eli Komeetta on Eeva Naukkarisen kasvatti, ja nuorempana se kokeili myös ravihevosen uraa muutaman startin verran. Kilpahevosen ura ei kuitenkaan ollut Komeettaa varten.”Se on aina ollut järkevä ja toimiva hevonen, joka oli helppo opettaa ajolle ja treenata. Kuitenkin ravikilpailuissa se totesi jo hyvin aikaisin, että juokse Eeva ihan itse vain”, Naukkarinen naureskelee.Komeetta löysi myöhemmin uran Killerin tandemhevosena. Sellaisena se on tehnyt tärkeää raviurheilun pr-työtä reilun vuosikymmenen ajan. Komeetta on soveltunut tandemhevoseksi erityisen hyvin siksi, että se on hyväajoinen ja reipas. Lisäksi se on isokokoinen hevonen, joka jaksaa vetää tandemkärryjä.”Komeetta oli juuri oikeanlainen hevonen toimimaan tandemhevosena, ja minulla on siihen sataprosenttinen luottamus. Se on aina tykännyt lähteä raveihin, ja on ollut omassa elementissään päästessään kuljettamaan kyytiläisiä”, Naukkarinen puhelee.Killerillä tandemajelutukset alkoivat vuonna 2013 silloisen toimitusjohtaja Kari Nyyssösen toimesta. Hän otti yhteyttä Eeva Naukkariseen, olisiko hänellä tandemajelutuksiin soveltuvaa hevosta. Naukkarinen kokeili Komeettaa tandemkärryihin yhdessä Tytti Järvisen kanssa, ja se toimi hyvin. Samaan aikaan elettiin ensimmäisten Raviliiga-varsojen aikaa. Killerin liigavarsa oli tamma Golden Luxi.”Ensimmäiset tandemajelutukset olivat nimenomaan raviliigaan liittyviä. Raviliigan myötä tandemajelutukset kuitenkin jäivät Killerille vakituisesti, ja olemme tehneet myös muita ajelutuksia, polttareita ja muuta sellaista”, Naukkarinen kertoo..Yhdentoista vuoden aikana Komeetta on ollut mukana monissa Killerin raveissa. Tandemajelutuksiin on ravipäivän aikana kuulunut 1–5 lähdön esittelyä, ja kyydissä on ollut sponsoreita, synttärien viettäjiä sekä arvontapalkintona ajelutuksen voittaneita ihmisiä.Kyytiläisille on puettu päälle oikeat ohjastajan varusteet: kypärä, turvaliivi, ajolasit sekä muut ohjastajan vaatteet. Naukkarinen kertoo, että jo pelkästään asu ja varusteet ovat olleet kyytiläisille iso juttu, ja he ovat ottaneet kuvia varusteet päällä hevosen kanssa.”Kyytiläisille on nimenomaan annettu elämys raviurheilusta, ja se on varmasti ollut monelle hyvin mieleenpainuva kokemus. Ihmiset ovat olleet hyvin kiinnostuneita raviurheilusta ja hevosista, ja mitä kaikkea varikolla tapahtuu”, Naukkarinen kertoo.”Meillä on ollut tosi ihania kohtaamisia ihmisten kanssa, joista suurin osa on ollut ravien ensikertalaisia. He eivät ole koskaan ajaneet hevosella aikaisemmin. Usein kyytiläisiä on jännittänyt hirveästi. Toiset ovat puhuneet koko ajan ja toiset ovat menneet täysin mykäksi. Kun he ovat päässeet kyytiin ja saaneet tuntuman hevoseen, ovat he olleet aina ihan haltioissaan ja onnellisia.”Komeetan varusteisiin on kuulunut monilenkkiohjat, joiden avulla kyytiläiset ovat saaneet itse ohjastaa, ja samalla Naukkarinen on voinut varmistaa ohjauksen. Monille on tullut isona yllätyksenä, kuinka pienillä avuilla ja herkästi iso hevonen toimii ja kääntyy haluttuun suuntaan.”Se on todella iso juttu, kun he ovat saaneet tunteen, että hallitsevat hevosta ja saavat sen toimimaan. Vauhti puolestaan tuntuu heti kovalta, kun heillä ei ole oikein ollut suhteellisuuden tajua siitä. Tosin etusuoralla on ajettu aina pätkä reippaampaa, ja siinä kohtaa kyytiläiset ovat yleensä hiljentyneet”, Naukkarinen kertoo.Komeetan ura tandemhevosena on tulossa päätökseen. Edessä ovat eläkepäivät tyttöystävä Rage Breezen kaverina. Jatkossa Naukkarisen on tarkoitus tehdä Komeetalla hyvänmielen ratsastus- ja ajolenkkejä silloin tällöin.Omasta puolestaan Naukkarinen ei näe estettä tandemajelutusten jatkamiselle.”Tandemajelutukset ovat antaneet minulle tosi paljon. Olen saanut kertoa raviurheilusta, hevosten hyvinvoinnista ja varusteista. Jos oikeanlainen hevonen löytyisi jatkajaksi, voisin jatkaa ajelutuksia”, Naukkarinen pohtii.”Alan ihmisiltä on tullut paljon positiivista palautetta, ja esimerkiksi, kun ammattikuskit ovat tervehtineet meitä, on se aina ollut kyytiläisellekin kova juttu. Tuntuu, että lajin sisällä on arvostettu tekemäämme työtä, minkä takia toivoisi, ettei se päättyisi tähän.”
Rivercape Comet eli Komeetta on Eeva Naukkarisen kasvatti, ja nuorempana se kokeili myös ravihevosen uraa muutaman startin verran. Kilpahevosen ura ei kuitenkaan ollut Komeettaa varten.”Se on aina ollut järkevä ja toimiva hevonen, joka oli helppo opettaa ajolle ja treenata. Kuitenkin ravikilpailuissa se totesi jo hyvin aikaisin, että juokse Eeva ihan itse vain”, Naukkarinen naureskelee.Komeetta löysi myöhemmin uran Killerin tandemhevosena. Sellaisena se on tehnyt tärkeää raviurheilun pr-työtä reilun vuosikymmenen ajan. Komeetta on soveltunut tandemhevoseksi erityisen hyvin siksi, että se on hyväajoinen ja reipas. Lisäksi se on isokokoinen hevonen, joka jaksaa vetää tandemkärryjä.”Komeetta oli juuri oikeanlainen hevonen toimimaan tandemhevosena, ja minulla on siihen sataprosenttinen luottamus. Se on aina tykännyt lähteä raveihin, ja on ollut omassa elementissään päästessään kuljettamaan kyytiläisiä”, Naukkarinen puhelee.Killerillä tandemajelutukset alkoivat vuonna 2013 silloisen toimitusjohtaja Kari Nyyssösen toimesta. Hän otti yhteyttä Eeva Naukkariseen, olisiko hänellä tandemajelutuksiin soveltuvaa hevosta. Naukkarinen kokeili Komeettaa tandemkärryihin yhdessä Tytti Järvisen kanssa, ja se toimi hyvin. Samaan aikaan elettiin ensimmäisten Raviliiga-varsojen aikaa. Killerin liigavarsa oli tamma Golden Luxi.”Ensimmäiset tandemajelutukset olivat nimenomaan raviliigaan liittyviä. Raviliigan myötä tandemajelutukset kuitenkin jäivät Killerille vakituisesti, ja olemme tehneet myös muita ajelutuksia, polttareita ja muuta sellaista”, Naukkarinen kertoo..Yhdentoista vuoden aikana Komeetta on ollut mukana monissa Killerin raveissa. Tandemajelutuksiin on ravipäivän aikana kuulunut 1–5 lähdön esittelyä, ja kyydissä on ollut sponsoreita, synttärien viettäjiä sekä arvontapalkintona ajelutuksen voittaneita ihmisiä.Kyytiläisille on puettu päälle oikeat ohjastajan varusteet: kypärä, turvaliivi, ajolasit sekä muut ohjastajan vaatteet. Naukkarinen kertoo, että jo pelkästään asu ja varusteet ovat olleet kyytiläisille iso juttu, ja he ovat ottaneet kuvia varusteet päällä hevosen kanssa.”Kyytiläisille on nimenomaan annettu elämys raviurheilusta, ja se on varmasti ollut monelle hyvin mieleenpainuva kokemus. Ihmiset ovat olleet hyvin kiinnostuneita raviurheilusta ja hevosista, ja mitä kaikkea varikolla tapahtuu”, Naukkarinen kertoo.”Meillä on ollut tosi ihania kohtaamisia ihmisten kanssa, joista suurin osa on ollut ravien ensikertalaisia. He eivät ole koskaan ajaneet hevosella aikaisemmin. Usein kyytiläisiä on jännittänyt hirveästi. Toiset ovat puhuneet koko ajan ja toiset ovat menneet täysin mykäksi. Kun he ovat päässeet kyytiin ja saaneet tuntuman hevoseen, ovat he olleet aina ihan haltioissaan ja onnellisia.”Komeetan varusteisiin on kuulunut monilenkkiohjat, joiden avulla kyytiläiset ovat saaneet itse ohjastaa, ja samalla Naukkarinen on voinut varmistaa ohjauksen. Monille on tullut isona yllätyksenä, kuinka pienillä avuilla ja herkästi iso hevonen toimii ja kääntyy haluttuun suuntaan.”Se on todella iso juttu, kun he ovat saaneet tunteen, että hallitsevat hevosta ja saavat sen toimimaan. Vauhti puolestaan tuntuu heti kovalta, kun heillä ei ole oikein ollut suhteellisuuden tajua siitä. Tosin etusuoralla on ajettu aina pätkä reippaampaa, ja siinä kohtaa kyytiläiset ovat yleensä hiljentyneet”, Naukkarinen kertoo.Komeetan ura tandemhevosena on tulossa päätökseen. Edessä ovat eläkepäivät tyttöystävä Rage Breezen kaverina. Jatkossa Naukkarisen on tarkoitus tehdä Komeetalla hyvänmielen ratsastus- ja ajolenkkejä silloin tällöin.Omasta puolestaan Naukkarinen ei näe estettä tandemajelutusten jatkamiselle.”Tandemajelutukset ovat antaneet minulle tosi paljon. Olen saanut kertoa raviurheilusta, hevosten hyvinvoinnista ja varusteista. Jos oikeanlainen hevonen löytyisi jatkajaksi, voisin jatkaa ajelutuksia”, Naukkarinen pohtii.”Alan ihmisiltä on tullut paljon positiivista palautetta, ja esimerkiksi, kun ammattikuskit ovat tervehtineet meitä, on se aina ollut kyytiläisellekin kova juttu. Tuntuu, että lajin sisällä on arvostettu tekemäämme työtä, minkä takia toivoisi, ettei se päättyisi tähän.”