Monté-liiga huipentumassa – Milla Markkasen takaa isketään loppukiriin leveällä rintamalla

Ennen loppukiriä tilanne tilanne monté-liigassa ei voisi olla jännittävämpi. Milla Markkanen (16 voittoa), Miisa Pulkkanen (14 voittoa), Elina Leinonen (13 voittoa) ja Jenni Kaija (13 voittoa) ovat tiukimmin mukana taistossa vuoden voitokkaimman monté-ohjastajan tittelistä.Savitaipaleen monté-tähti Milla Markkanen nappasi marraskuussa kaksi napakymppiä, kun samaan aikaan Miisa Pulkkanen jäi nollille. Pulkkanen kavensi Markkasen johtoa torstaina Lahdessa. Molempien kauteen on mahtunut hyviä ja huonoja hetkiä, mutta molemmat ovat nousseet montén huipulle jäädäkseen.Haastajista ainakin Elina Leinonen pystyy nousemaan Winter Oakin ja kumppanien onnistuessa mukaan voittotaistoon. Hän on ajanut hurjan määrän myös kärrylähtöjä, ja nuori raviurheilija on lajin parissa pysyessään yksi lajin tulevaisuuden suunnannäyttäjistä.Kuumimman kärkikolmikon takana on nippu yhtä kovia nimiä. Jenni Kaija on ohjastanut kauden aikana voittoprosentilla 40, joka on hämmästyttävä lukema. Maija Fors on voittanut tänä vuonna monta arvolähtöä montéssa, kuten Diamant De Larren kanssa Kymi GP-päivänä Kouvolassa.Intohimoinen kilpaileminen, täydellinen sitoutuminen ja loputon halua kehittyä paistavat läpi jokaisesta montén kärkiohjastajasta. Heidän takanaan tehdään töitä hammasta purren, sillä halu olla ykkönen on kova. Monté-naisten luonteesta voisi ottaa ripauksen matkaan koko raviurheilun kehitystyöhön..TOP6 -tilastokärki sis. totosijat, tilanne 9.12.Markkanen Milla 79: 16-15-10Pulkkanen Miisa 90: 14-16-10Leinonen Elina 59: 13-10-6Kaija Jenni 32: 13-8-3Pakkanen Elina 66: 11-12-6Fors Maija 53: 11-7-4 Jäljellä olevat monté-lähdöt19.12. Rovaniemi21.12. Helsinki22.12. Kuopio27.12. Seinäjoki30.12. Jyväskylä.”Kaikkensa antanut olo”Voittojen määrässä johtopaikalla porskuttava Milla Markkanen myöntää, että tilastoja on viime aikoina tutkailtu tavallista tiuhempaan.Milla Markkanen on ladannut tähän vuoteen reilusti yli 50 000 maantiekilometrin lisäksi kovat tavoitteet kehittyä montén parissa. Mieli odottaa jo joulun pyhiä, mutta aaton molemmin puolin ratkaistaan neljän monté-lähdön myötä voitokkaimman ohjastajan titteli.Se on haave, jota Markkanen omien sanojensa mukaan kovasti yrittää ja joka kutkuttaa koko ajan mielessä. Sen eteen on myös tehty jo ennen loppukiriä hartiavoimin töitä.”Kaikkensa antanut olo, se kuvastaa ehkä parhaiten olotilaa. Aion painaa loppuvuoden yhtä tiukasti hiileen, sillä motivaatio kehittyä ja halu menestyä on kova. Nälkä kasvaa syödessä, mutta jouluna huilataan hetki. Ensi vuodelle on jo paljon tavoitteita”, Markkanen aloittaa.Menestys ei ole missään taitolajissa sattuman kauppaa, vaikka lopulta pienet asiat ratkaisevat sen, mihin suuntaan lumipallo lähtee pyörimään. Markkanen ei päästänyt palloa sulamaan.”Alkuvuonna kävin tosi paljon hiittaamassa ja kokeilemassa eri valmentajien hevosia selästä, ja sitä olen tehnyt läpi vuoden. Monté-Derbyn kakkoseksi kirinyt Marja Haakanan valmentama Ready Boss jäi hevosista mieleen heti ensikosketuksesta, kun sen selkään hyppäsin. Tuli heti tosi makea fiilis. Tuntui, että sillä on ratsastettu aina, vaikka se oli eka kerta. Hymy oli korvissa. Toivottavasti hevosella kilpaillaan vielä montéssa.”Markkanen on kunnianhimoinen ja sinnikäs, mutta hänelle on vielä tärkeämpää tapa, jolla onnistumiset tulevat. Sen ei aina tarvitse olla voitto.”Projektihevoset ovat minulle sydämen asia. Se on hieno fiilis, kun pääsee hevosen ja valmennustiimin kanssa tekemään yhteistyötä. Samalla koetaan ja opitaan uutta. Sitä kautta useampien hevosten ja taustavoimien välille on ajan kanssa kehittynyt tiivis ja läheinen suhde. Lähtötasosta riippuen jo rahasijakin voi olla iso onnistuminen kaikille. Tällaiset tarinat ovat minulle tärkeitä, sillä on hienoa elää matkaa yhdessä hevosen kanssa”, Markkanen kertoo.Markkaselle on myös tärkeää, että raviradalla yhteishenki tekee harrastamisen miellyttäväksi riippumatta menestyksestä. Hän kiittelee kilpakumppaneita siitä, että kaviouran ulkopuolella pystytään olemaan ystäviä.”Se on kaikista hienointa, että montéssa yhteishenki ja tsemppi on entisestään tiivistynyt muutaman viimeisen vuoden aikana. Iina (Aho) ihmetteli voitettuaan Suomessa, että miten kaikki heti onnittelivat häntä. Ruotsissa hän ei ollut kohdannut samanlaista kulttuuria”, Markkanen jatkaa.Tuore onnistuminen Terhi Vanhalan valmentaman Valencian kanssa Vermossa nosti Markkasen mahdollisuuksia olla vuoden vaihtuessa voittojen määrässä ykkönen.”Taso on tiukka, mutta kovasti yritän. Jalat maassa yritetään handlata loppuvuosi. Olisihan se kirsikka kakun päälle”, Markkanen makustelee.Lopuksi on paikka antaa vertaistukea kilpasiskoille. Epäonnistuminen alla, kello on kaksi yöllä ja maantie on peilijäässä, eikä Savitaipale vielä edes näy horisontissa.”Huonoja päiviä tulee, jolloin kaikki menee vihkoon. Silloin sitä miettii, että olisiko pitänyt ruveta harrastamaan montén sijasta pitsinnypläystä? Onneksi se ajatus menee nopeasti ohi”, Markkanen päättää..”Ei ole heikkojen laji”Miisa Pulkkanen muistuttaa, että kuka tahansa onkaan vuoden lopussa tilastoykkönen, on hän paikkansa ansainnut.Miisa Pulkkasen reviiriin kuuluvat yhtä lailla Turku ja Rovaniemi. Molemmissa hän on tänä vuonna pystynyt voittamaan. Hyvä ystävä Milla Markkanen jää rahatilastossa taakse, mutta ykkössijoissa hän on ennen loppukiriä edellä.”Paljon olen kiertänyt, ja panostus lajin eteen on ollut vahva. Kausi on mennyt ihan jees, mutta täysin tyytyväinen ei voi olla. Lajin ylä- ja alamäet on koettu moneen kertaan, ja tilastollinen lopputulema on aina monen asian summa. Tavoite on olla paras, sillä haluan asettaa odotukset korkealle”, Pulkkanen aloittaa.Pulkkanen ei etukäteen vuoden alussa suunnitellut, että hän kiertäisi kauden aikana ristiin rastiin ympäri Suomea. Kesällä elämäntilanne muuttui vielä täysipäiväisen työn myötä, jonka lisäksi ratsastusharrastus ja opiskelut vievät ison siivun käytössä olevasta ajasta.”On tullut kierrettyä enemmän kuin odotin”, Pulkkanen nauraa. ”Sinne mennään, minne pyydetään, jos ei ole ihan pakottavaa estettä. Se tuo aina uusia mahdollisuuksia. Jälkeenpäin pitää vähän ihmetellä, miten sitä on ehtinyt tekemään kaiken. Kun suhtautuu intohimoisesti lajiin, se tuo energiaa. Muut asiat harrastuksien ohessa tietysti nostavat kokonaiskuormitusta. Monté ei ole heikkojen laji.”Loppukiriin lähdettäessä Pulkkanen on valmis laittamaan kroppaa likoon ja haastamaan Markkasen tosissaan. Hän tiedostaa, että myös Elina Leinonen on iskemässä selästä omaan loppuvetoonsa.”Ainakin toivon, että pääsen ajamaan lähestulkoon kaikki loput mahdolliset monté-lähdöt. Tällä hetkellä tuleviin sarjoihin ei ole vakio-ohjastettavia, joten etukäteen on mahdoton sanoa, onko niihin ylipäätään hevosta tarjolla. Se on pelkästään hieno asia, että tilastoissa on monen monté-ohjastajan kesken tiukkaa”, Pulkkanen kokee.Pulkkasella on tulevaisuudessa halu käydä Ruotsissa ajamassa enemmän kilpaa, ja piipahtaa Ranskaan ainakin opintomatkalle. Suomea hän ei ole kuitenkaan jättämässä.”Monté on hieno laji, mutta jotta ei tule pelkkää kehumista, tosi raadollinen myös. Pitää olla kiitollinen siitä omistajien ja valmentajien luottamuksesta, että olen päässyt ohjastamaan niin paljon kilpaa. Myös hevosen kanssa toimiessa luottamus on kaiken perusta, ilman sitä ei voi tulla menestystä.””Omalta osaltaan koko yhteisöllä on iso merkityksensä, kimppakyydit, tsemppaaminen ja yhteen hiileen puhaltaminen. Moni asia vaikuttaa, ja kauden lopuksi tilastoykkönen ansaitsee paikkansa”, Pulkkanen tiivistää..”SM-titteli on suurin voitto”Elina Leinonen huomasi vasta talven alla, että hän on mukana kärkinelikossa ottelemassa vuoden voitokkaimman monté-ohjastajan tittelistä.Raketin lailla otsikoihin noussut 21-vuotias Elina Leinonen saattaa ottaa vielä hurjan loppuspurtin kärkitaistoon loppuvuoden aikana. Monté-spesialistiksi osoittautunut Winter Oak on siihen yksi valttikortti.Kovin meriitti Leinoselle on kuitenkin kesän päätteeksi saavutettu SM-titteli Killerin Kuninkuusraveissa. Sauli Lähdeniemen valmentama Nevan Lupaus oli Leinonen selässään selityksittä paras.”Siihen tähdättiin koko vuosi ja pystyi ottamaan tähänastisen urani isoimman voiton. Arvostan sitä kaikista korkeimmalle tänä vuonna, enemmän kuin lopullista voittojen määrää”, Leinonen aloittaa.”Kausi on muutenkin mennyt tosi hyvin, ja olen päässyt ohjastamaan paljon lähtöjä montéssa ja kärryistä. Winter Oak on ollut superhyvä. Montékypärät-kilpailusarja ei mennyt ihan niin kuin olisin toivonut, mutta olen kiitollinen siitä sarjasta. Se on tuonut monta hevosta ohjastettavaksi. Koen tärkeäksi, että aloitteleviin ohjastajiin panostetaan.”Loimaalainen on hämmentynyt tilanteesta, jossa hänellä on pieni sauma nousta ykköseksi voittojen määrässä.”Alkutalveen saakka en ollut asiaa edes ajatellut. Kun sitten avasin Hepan tilastosivut ja sieltä löytyi monté-painike, huomasin olevani voittojen määrässä neljäntenä. Olin aika yllättynyt ja ihmeissäni, sillä luulin saaneeni kauden voitoista useamman kärrylähdöistä. En ole mennyt kovin kauaa montéa muutenkaan.”Leinosen viesti innokkaille uusille harrastajille on kannustava.”Koen nuorena ihmisenä tärkeäksi panostaa tosissaan lajiin, josta tykkää. Meidän kaikkien tehtävä on pitää huolta lajin tulevaisuudesta.”.”Täytyy olla yllättynyt”Jenni Kaijan uskomaton statistiikka 33 starttia totosijoin 13-8-3 on kova temppu naiselta, joka omien sanojensa mukaan vähän harrastelee.Jenni Kaija on ohjastanut montéa vuodesta 2007 lähtien. Parhaat vuodet 2017 (21 voittoa) ja 2018 (20 voittoa) osuivat juuri ennen nyt 5-vuotiaan tyttären syntymää. Tämän vuoden monté-taiston ollessa kuumimmillaan Jenni Kaija ei ajanut marraskuussa kertaakaan kilpaa.”Olen ollut talvitauolla”, Kaija nauraa. ”Sen verran paljon on töitä kotona, etten ole ollut aktiivinen tarjoamaan itseäni ohjastajaksi. Pimeät illan verottaa ja marraskuussa lähiradoilla oli muutenkin vain vähän monté-tarjontaa. Joulukuussa on enemmän mahdollisuuksia, mutta en usko, että olen vuoden voitokkain monté-ohjastaja.”Kilpailuhenkisyyttä löytyy, mutta elämän tärkeyslistalla monté ei ole enää yhtä korkealla kuin joskus takavuosina.”Tosi mahtavasti on kausi mennyt, ja siitä täytyy olla yllättynyt. Jossakin kohti mietin voittomääriä ja aina voi harmitella, etten kiertänyt enemmän kesällä. Toisaalta kroppa muistuttaa aika hyvin siitä, miten raskas harrastus tämä on. Tässä on aika lailla vanhoilla pohjilla menty.”Jenni Kaija pitää montén tasoa todella kovana. Kärkikymmenikön takana kärkkyy monta lähes yhtä taitavaa ohjastajaa.”Milla Markkanen ja moni muu kiertää monté-lähtöjä samalla palolla ja motivaatiolla, mikä itselläkin oli lajiin reilut viisi vuotta sitten. Ravi- ja montékoulut ovat antaneet mahdollisuuden kokeilla lajia. Ihan tyhjästä on vaikea tulla mukaan”, Kaija muistuttaa.

Monté-liiga huipentumassa – Milla Markkasen takaa isketään loppukiriin leveällä rintamalla

Aiheeseen liittyvää