Ohjastajia meillä riittää, mutta mistä löytyvät tulevaisuuden valmentajat, kun nykypäivän suurimmat treenarit eläköityvät? Tätä on kyselty vuosikausia. Vastauksia ei ole juuri saatu, useimmiten kysymyksen on vain todettu olevan hyvä. Mutta ainakin Kausalasta löytyy konkretiaa.23-vuotias Vilja Kivinen aloitti oman valmennustoimintansa reilut kaksi vuotta sitten kotitilallaan. Eikä hän edes ole varsinaisesta raviperheestä.Kuitenkaan Kivistä ei voi luonnehtia myöhäisherännäiseksi, sillä hevoset ovat kuuluneet hänen elämäänsä lapsesta asti. Naapurissa oli hevostila, mikä innosti nuoren tytön tutustumaan eläimiin. Toiminta kuitenkin loppui Kivisen aloittaessa koulutaivaltaan. Ratkaisu löytyi Sanna-Kaisa Liukkosen tallilta, missä pääsi ratsastamaan.”Siellä oppi paljon hevosenhoidosta ja myös raviurheilu tuli tutuksi”, Kivinen sanoo.Kivinen halusi tutustua lisää ja ajoi poniravikortin. Ensimmäiset starttinsa hän ajoi 11-vuotiaana vuonna 2011. Seuraavana vuonna taloon tuli kaksi raviponia ja islanninhevonen, jotka asuvat tilalla edelleen.Pitkään Kivisen ajatuksena oli pitää raviurheilu pelkästään harrastuksena, vaikka lukioikäisenä yksi kesä meni Kausalassa niin ikään treenaavan Matias Salon tallilla ja yksi kesä Ruotsissa Joakim Lövgrenillä.Lakin saatuaan Kivinen haaveili urasta eläinlääkärinä. Mutta kun opiskelupaikkaa ei auennut, päätyi hän Timo Korvenheimon tallille töihin. Siellä vierähti kaksi ja puoli vuotta.”Viihdyin tosi hyvin Timolla, meillä oli kiva porukka siellä. Mutta minulla oli omiakin hevosia kotona, niin kävi raskaaksi, kun piti olla kahdessa paikassa. Tuli ajatus, että haluaisin tehdä valmennusta omalla tyylilläni.”Jokunen asiakas oli jo lupautunut tuomaan hevosensa treeniin, mikä helpotti päätöstä. Nyt Kivisellä on treenissään 10 hevosta. Näistä yksi, Sahara Playhard, on hänelle itselleen liisattu. Neljästä hän omistaa osuuden ja loput ovat vieraiden hevosia. Joukossa on niin suomenhevosia kuin lämminverisiä, nuoria ja vanhoja. Hän laskeskelee, että periaatteessa määrää voisi kasvattaa vielä yhdellä tai kahdella hevosella, mutta ei sen enempää.”Minulla on pari osa-aikaista työntekijää hoitamassa muita hommia, että voin itse keskittyä treenaamiseen. Tykkään, että olen itse perillä jokaisesta hevosesta ja pystyn paneutumaan jokaiseen hevoseen yksilönä.”. Vaikkei Kivinen olekaan niin sanotusta raviperheestä, on vanhemmista ollut suunnaton apu arjen työssä. Lisäksi vanhemmat ovat auttaneet tallin rakennuttamisessa, sillä oikeastaan mitään tiloja ei ollut valmiina. Äiti auttaa hevosten kengityksessä ja hieromisessa, isä puolestaan on monesti apuna ravireissuilla.”Aikanaan kun ponit tulivat, teimme sellaiseen kylmäilmakuivuriin niille tilat. Sitä on sitten laajennettu sitä mukaan, kun hevosia on tullut. Lisäksi seitsemän karsinaa tehtiin vanhaan korjaus- ja varastotilaan. Ehkä kuukaudessa selvittiin urakasta”, Kivinen laskee. ”Onhan se onni, että on tuollaiset tilat omasta takaa.”Viime kaudella Kivisen hevoset juoksivat 86 starttia totosijoin 6-6-6. Palkintorahoja kertyi reilut 26 000 euroa. Kuluva kausi on alkanut vielä vauhdikkaammin, sillä 18 starttia on tuonut talliin jo kolme voittoa.”Ensimmäinen vuosi oli hankala, paljon epäonnea. Viime vuosi ole selvästi parempi ja tasaisempi. Nousu on jatkunut tänä vuonna.”Kivisen treenimetodeihin on vaikuttanut paljon Korvenheimolla vietetty ajanjakso. Myös Matias Salolla on ollut vaikutuksensa, sillä hänellä on enemmän samankaltaiset treenipaikat. Kivinen kuitenkin painottaa yksilöllistä valmennusta, jokaiselle hevoselle suunnitellaan juuri sille parhaiten sopivat treenit. Tärkeää on myös, että hevonen saa olla hevonen. Ne saavat leikkiä, painia ja temmeltää.”Ne myös tarhaavat vähintään kaksistaan tai ainakin niin, että pääsevät aidan yli koskettamaan toisiaan.”Erityisesti Kivinen haluaisi kehittyä hevosen valinnassa, että osaisi paremmin tunnistaa hevosen ulkoisesta olemuksesta sen potentiaaliin vaikuttavia tekijöitä. Hän myös itse opettaa varsansa ja sanoo, että arkojen ja säikkyjen hevosten opettamiseen menee enemmän aikaa kuin rohkeampien. Siksi hän valitsee jälkimmäisen, vaikka sen sukupuu ei vetäisi säikymmälle hevoselle vertoja.”Aroista hevosista tulee helpommin kuumia ja hankalasti ajettavia. Ei hevosen kuitenkaan tarvitse olla mikään ajatuksella toimiva.”Emma Värettä esikuvanaan pitävä Kivinen nähtiin Salamakypärät-kilpailusarjassa vuosina 2020 ja 2021. Aiemmin hänen kiinnostuksensa suuntautui enemmän ohjastamiseen, mutta nyt tilanne on keikahtanut niin, että valmentaminen on ykkösjuttu.”Jos joskus olisi sellaisessa tilanteessa kuin Pekka Korpi, että pääsisi voittamaan isoja kisoja ja mielellään omilla kasvateilla”, Kivinen haaveilee..Pitkien matkojen menestyjä Vilja Kivisen talliin – "Alkuun se oli vähän ihmeissään"
Ohjastajia meillä riittää, mutta mistä löytyvät tulevaisuuden valmentajat, kun nykypäivän suurimmat treenarit eläköityvät? Tätä on kyselty vuosikausia. Vastauksia ei ole juuri saatu, useimmiten kysymyksen on vain todettu olevan hyvä. Mutta ainakin Kausalasta löytyy konkretiaa.23-vuotias Vilja Kivinen aloitti oman valmennustoimintansa reilut kaksi vuotta sitten kotitilallaan. Eikä hän edes ole varsinaisesta raviperheestä.Kuitenkaan Kivistä ei voi luonnehtia myöhäisherännäiseksi, sillä hevoset ovat kuuluneet hänen elämäänsä lapsesta asti. Naapurissa oli hevostila, mikä innosti nuoren tytön tutustumaan eläimiin. Toiminta kuitenkin loppui Kivisen aloittaessa koulutaivaltaan. Ratkaisu löytyi Sanna-Kaisa Liukkosen tallilta, missä pääsi ratsastamaan.”Siellä oppi paljon hevosenhoidosta ja myös raviurheilu tuli tutuksi”, Kivinen sanoo.Kivinen halusi tutustua lisää ja ajoi poniravikortin. Ensimmäiset starttinsa hän ajoi 11-vuotiaana vuonna 2011. Seuraavana vuonna taloon tuli kaksi raviponia ja islanninhevonen, jotka asuvat tilalla edelleen.Pitkään Kivisen ajatuksena oli pitää raviurheilu pelkästään harrastuksena, vaikka lukioikäisenä yksi kesä meni Kausalassa niin ikään treenaavan Matias Salon tallilla ja yksi kesä Ruotsissa Joakim Lövgrenillä.Lakin saatuaan Kivinen haaveili urasta eläinlääkärinä. Mutta kun opiskelupaikkaa ei auennut, päätyi hän Timo Korvenheimon tallille töihin. Siellä vierähti kaksi ja puoli vuotta.”Viihdyin tosi hyvin Timolla, meillä oli kiva porukka siellä. Mutta minulla oli omiakin hevosia kotona, niin kävi raskaaksi, kun piti olla kahdessa paikassa. Tuli ajatus, että haluaisin tehdä valmennusta omalla tyylilläni.”Jokunen asiakas oli jo lupautunut tuomaan hevosensa treeniin, mikä helpotti päätöstä. Nyt Kivisellä on treenissään 10 hevosta. Näistä yksi, Sahara Playhard, on hänelle itselleen liisattu. Neljästä hän omistaa osuuden ja loput ovat vieraiden hevosia. Joukossa on niin suomenhevosia kuin lämminverisiä, nuoria ja vanhoja. Hän laskeskelee, että periaatteessa määrää voisi kasvattaa vielä yhdellä tai kahdella hevosella, mutta ei sen enempää.”Minulla on pari osa-aikaista työntekijää hoitamassa muita hommia, että voin itse keskittyä treenaamiseen. Tykkään, että olen itse perillä jokaisesta hevosesta ja pystyn paneutumaan jokaiseen hevoseen yksilönä.”. Vaikkei Kivinen olekaan niin sanotusta raviperheestä, on vanhemmista ollut suunnaton apu arjen työssä. Lisäksi vanhemmat ovat auttaneet tallin rakennuttamisessa, sillä oikeastaan mitään tiloja ei ollut valmiina. Äiti auttaa hevosten kengityksessä ja hieromisessa, isä puolestaan on monesti apuna ravireissuilla.”Aikanaan kun ponit tulivat, teimme sellaiseen kylmäilmakuivuriin niille tilat. Sitä on sitten laajennettu sitä mukaan, kun hevosia on tullut. Lisäksi seitsemän karsinaa tehtiin vanhaan korjaus- ja varastotilaan. Ehkä kuukaudessa selvittiin urakasta”, Kivinen laskee. ”Onhan se onni, että on tuollaiset tilat omasta takaa.”Viime kaudella Kivisen hevoset juoksivat 86 starttia totosijoin 6-6-6. Palkintorahoja kertyi reilut 26 000 euroa. Kuluva kausi on alkanut vielä vauhdikkaammin, sillä 18 starttia on tuonut talliin jo kolme voittoa.”Ensimmäinen vuosi oli hankala, paljon epäonnea. Viime vuosi ole selvästi parempi ja tasaisempi. Nousu on jatkunut tänä vuonna.”Kivisen treenimetodeihin on vaikuttanut paljon Korvenheimolla vietetty ajanjakso. Myös Matias Salolla on ollut vaikutuksensa, sillä hänellä on enemmän samankaltaiset treenipaikat. Kivinen kuitenkin painottaa yksilöllistä valmennusta, jokaiselle hevoselle suunnitellaan juuri sille parhaiten sopivat treenit. Tärkeää on myös, että hevonen saa olla hevonen. Ne saavat leikkiä, painia ja temmeltää.”Ne myös tarhaavat vähintään kaksistaan tai ainakin niin, että pääsevät aidan yli koskettamaan toisiaan.”Erityisesti Kivinen haluaisi kehittyä hevosen valinnassa, että osaisi paremmin tunnistaa hevosen ulkoisesta olemuksesta sen potentiaaliin vaikuttavia tekijöitä. Hän myös itse opettaa varsansa ja sanoo, että arkojen ja säikkyjen hevosten opettamiseen menee enemmän aikaa kuin rohkeampien. Siksi hän valitsee jälkimmäisen, vaikka sen sukupuu ei vetäisi säikymmälle hevoselle vertoja.”Aroista hevosista tulee helpommin kuumia ja hankalasti ajettavia. Ei hevosen kuitenkaan tarvitse olla mikään ajatuksella toimiva.”Emma Värettä esikuvanaan pitävä Kivinen nähtiin Salamakypärät-kilpailusarjassa vuosina 2020 ja 2021. Aiemmin hänen kiinnostuksensa suuntautui enemmän ohjastamiseen, mutta nyt tilanne on keikahtanut niin, että valmentaminen on ykkösjuttu.”Jos joskus olisi sellaisessa tilanteessa kuin Pekka Korpi, että pääsisi voittamaan isoja kisoja ja mielellään omilla kasvateilla”, Kivinen haaveilee..Pitkien matkojen menestyjä Vilja Kivisen talliin – "Alkuun se oli vähän ihmeissään"