Ravikuninkuus kruunasi legendojen lähtöön osallistuvan Anssi Niinisen uran – "Ei sitä osaa sanoin kuvailla"

Anssi Niinisen, 73, ja hänen Leena-vaimonsa pihassa on tällä hetkellä kolme hevosta, joista kaksi on ajohevosia: 2-vuotias suomenhevosruuna Mixtuuri (H.V. Tuuri) sekä 7-vuotias kylmäveriruuna Ivarsfenomen (Hellin Faxen). Mixtuuri on samaa emälinjaa Niinisen takavuosien menestyshevosen Ponserin kanssa. Nuoresta ruunasta on odotuksia.”En ole koskaan ajanut koelähtöä kolmevuotiaalla suomenhevosella, mutta Mixtuurilla meinasin ensi vuonna niin tehdä. Se menee tällä hetkellä oikein mukavasti”, Niininen kehaisee.”Ivarsfenomen puolestaan on niin mukava hevonen, että sen kanssa on mielekästä touhuta eläkepäivillä.”Anssi Niinisen hevoshommat lähtivät liikkeelle Kaarlo Partasen kautta. Partanen ja Anssin isä Alvar Niininen olivat hyviä tuttuja ja tekivät hevoskauppaa keskenään, ja Anssi kävi pyörimässä pikkupoikana Partasen tallilla. Myöhemmin Niininen oli pyrkimässä Ypäjälle opiskelemaan, mutta koulun paperit eivät välttämättä olisi riittäneet sisäänpääsyyn. Hän pyysi Partaselta suosituskirjettä.”Minusta tuntuu, että tästä pojasta voisi tulla hevosmies”, Niininen muistelee Kallen suositelleen. ”Hyvin vahvalla murteella kirjoitettuna ja allekirjoitus siinä alla. Siinä se Kalle kuitenkin erehtyi, ettei minusta hevosmiestä tullut, mutta jonkinlainen ravimies kuitenkin.” Myös Niinisten kotona Kausalassa oli hevosia, pääasiassa työhevosia, joilla kuitenkin kilpailtiin raveissa viikonloppuisin. 16-vuotiaana Niininen ajoi ensimmäisen starttinsa Arima-nimisellä hevosella.Anssi Niininen oli opiskeluaikoinaan tutustunut eläinlääkäriksi opiskelevaan Antero Tupamäkeen Käpylän raviradalla, ja armeijan jälkeen Niininen päätyi Tupamäen tallille tammikuussa 1971. Siellä Niininen tapasi myös tulevan vaimonsa Leenan.”Tupamäen Taunoa on tässä kohtaa syyttäminen, sillä hän yllytti viemään naapurin tytön treffeille. Kesällä me vietimme Leenan kanssa 50-vuotishääpäiväämme”.Niiniset saivat kaksi lasta, ja heillä on yhteensä viisi lastenlasta.Tupamäellä ollessaan Anssi Niininen ajoi myös jonkin verran kilpaa. Vuonna 1974 valmistui Killerin ravirata, ja silloin Niininen meni Jorma Pesoselle töihin. Sen jälkeen Niininen toimi parissa eri paikassa yksityistreenarina, kunnes 80-luvun alussa hän perusti oman valmennustallinsa Kausalaan. Kausalasta Niiniset siirtyivät kuitenkin aika pian takaisin Killerille, kun sieltä vapautui talli vuokrattavaksi.Vuonna 1984 Niiniset ostivat Puuppolasta oman paikan, jossa oli pieni talli. Vuotta myöhemmin heille valmistui sinne talo ja sen myötä myös isompi talli.”Killerin talli jäi lopulta pois kuvioista pikkuhiljaa, sillä valmennukseen tarjottuja hevosia haluttiin nimenomaan tänne Puuppolaan.”Enimmillään Niinisellä oli valmennuksessa 30–40 hevosta. Kun hevosmäärä oli isoimmillaan, hevoset olivat ympäriinsä Korpilahdella, Petäjävedellä, Killerillä ja kotipaikalla Puuppolassa.”Se oli melkoisen vauhdikasta aikaa, ja esimerkiksi raveihin lähtöä joutui suunnittelemaan huolella, jos hevosia piti kerätä useasta eri paikasta. Silloin meitä houkuteltiin myös lähtemään takaisin etelään. Päätimme kuitenkin lopulta jäädä Keski-Suomeen, ja tänne me teimme kotimme”, Niininen kertoo..Anssi Niinisen elämän hevonen on tietenkin ravikuningas Ponseri, jonka Niininen osti orin ollessa neljän kuukauden ikäinen. Niinisellä oli tuolloin valmennuksessa 4-vuotias luonnoslainen ori Luonnikas, joka oli samasta emästä kuin Ponseri. Se voitti aikoinaan Seinäjoella ensimmäisen starttinsa, ja siellä raveissa kasvattaja oli kaupitellut kesällistä orivarsaa, Ponseria, pohjanmaalaisille. Varsa ei kuitenkaan ollut mennyt kaupaksi, ja kotimatkalla Niininen puolestaan kysyi varsan hintaa.”Kasvattaja sanoi varsalle hinnan, ja taisin siihen vastata, että nyt se on minun hevoseni. Kättelin sen siltä istumalta saman tien. Ponseri tuli ostettua näkemättä”, Niininen kertoo.Ponseri oli Niinisen mukaan tosi fiksu, kiltti, rauhallinen ja viisas hevonen. Hän laitteli varsaa nätisti pikkuhiljaa 3-vuotiskeväällä, ja ori meni mukavasti hölkkää. Kerran Ponseri kuitenkin meni kovempaa mäkeä ylös, ja silloin se rupesi tuntumaan juoksijalta.”Sen kerran jälkeen sanoin Leenalle, että tulisi istumaan koppakärryjen kyytiin, ja kävimme ajamassa Ponserilla yhdessä. Sillä reissulla totesin, että nyt meillä taitaa olla pikkuisen parempi hevonen talossa.”.Ponseri aloitti kilpailemisen 4-vuotiaana, starttasi 17 kertaa ja voitti kaikki lähdöt. Viisivuotiaana ori kilpaili kahdeksan kertaa, voitti neljästi ja oli kolme kertaa toinen. Sen jälkeen Ponserille tuli kuitenkin kavioon ongelma, joka vaivasi sitä pitkään. Antero Tupamäki paikallisti vamman heti, mutta sitä ei vain saatu hoidettua kuntoon. Tupamäki suositteli toisen eläinlääkärin mielipidettä, mutta myös Jukka Houttu antoi saman diagnoosin.Myöhemmin Amerikasta tuli kaviospesialisti Suomeen, ja Houttu sai varattua Ponserille ajan hänen tutkittavakseen Ypäjällä. Spesialisti löysi kaviosta lopulta hermovamman, joka oli yleinen vamma laukkahevosille. Hän antoi vammaan hoito-ohjeet, ja sen jälkeen alkoi toipuminen.Selätettyään kaviovammansa Ponseri palasi radoille kahden vuoden tauon jälkeen. Myöhemmin ori osallistui useamman kerran Kuninkuusraveihin, ja vuonna 1992 se kruunattiin ravikuninkaaksi Vermossa. Samana vuonna Ponseri juoksi myös sen aikaisen kylmäveristen maailmanennätyksen 20,4a Mikkelissä. Vuonna 1994 Ponseri voitti Solvallassa Elitkampenin ensimmäisenä suomenhevosena kilpailun historiassa.”Ponseri oli helpporavinen ja hyväfysiikkainen hevonen, jolla oli kultainen pää. Se oli erikoisen nopea lähtemään, ja lähes aina auton takaa eturivistä lähtiessään se pääsi keulaan. Olisiko se ollut niin, että ori voitti keulasta lähes kaikki kilpailunsa”, Niininen muistelee.”Leenaa on suuri kiittäminen Ponserin menestyksessä, hän teki valtavan työn sen hoitamisessa. Leena istui lypsyjakkaralla, kun ori seisoi etujalat melassiämpäreissä pesupaikalla, ja piti siitä hyvää huolta”, Niininen kiittelee vaimoaan.Ponserin voittamat ravikuninkuus ja Elitkampen ovat Anssi Niinisen uran suurimmat saavutukset. Myös taloudellisesti Ponserilla oli iso merkitys Niinisten elämässä.”Ravikuninkuuden saavuttaminen hevosella, jonka itse oli ostanut pikkuvarsana ja rakentanut alusta asti itse ja joka oli jo siihen mennessä antanut niin paljon, oli jotain käsittämätöntä. Ei sitä osaa edes oikein sanoin kuvailla, mitä se merkitsee.”Ponseri menehtyi suolikierteeseen 21 vuoden iässä..PonseriOri, syntynyt 1981Kilpaili urallaan 216 kertaa totosijoin 86-33-17 ja tienasi 394 173 euroaSuurimmat voitot ravikuninkuus 1992, Elitkampen 1994, Suur-Hollola-ajo 1993 ja Kriterium 1985Jätti 275 jälkeläistä, joista paras oli Plantom 21,4, voittosumma 419 156 euroa.Kuninkuusravien pääkilpailuihin Anssi Niininen on osallistunut myös muilla hevosilla. Ensimmäisen kerran hän ajoi kuninkuuskilpailuissa Ilo-Ponsilla vuonna 1984 Joensuussa. Vuonna 1986 Tornion kuningatarkilvassa mukana oli oma valmennettava ja ohjastettava Anistiina. Vuonna 1995 Tampereella hänellä oli pääkilpailuissa mukana peräti kolme hevosta: Ponseri, Vilmiira ja Aika-Pimu.Parhaimmaksi kuninkuusravimuistoksi Niininen kertoo tietenkin vuoden 1992 Kuninkuusravit Vermossa. Ponseri voitti silloin kaikki kolme osamatkaakin. Niininen ei osaa sanoa, kuinka monta kertaa on käynyt Kuninkuusraveissa, sillä laskuissa on mennyt sekaisin jo kauan aikaa sitten.”Ensimmäisen kerran kävin pikkupoikana varmaankin Kouvolassa tai Lahdessa. Aikuisiällä ei monet Kuninkuusravit ole jäänyt välistä”, Niininen sanoo.Niininen arvostaa Kuninkuusraveja todella paljon, ja se on hänelle kesän päätapahtuma.”Suomenhevosihmisille Kuninkuusravit on iso tapahtuma, ja se merkitsee tosi paljon myös suomalaiselle raviurheilulle. Siellä ihmiset kokoontuvat yhteen ympäri Suomea, ja paikan päällä on myös ihmisiä, jotka eivät muuten käy raveissa.”.Rennolla asenteella legendojen lähtöönYksi Killerin Kuninkuus-ravien perjantaipäivän mielenkiintoisimmista lähdöistä on Keski-Suomen Kunkkarilegendat -lähtö, jossa osallistujien meriitit hakevat vertaisiaan.Raviurheilun legendojen lähtö ajettiin ensimmäisen kerran Turun Kuninkuusraveissa vuonna 2016. Viimeksi lähtö ajettiin vuonna kaksi vuotta sitten Forssassa, ja tänä vuonna lähtö palaa Kuninkuusravien perjantain ohjelmaan 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.Tämän vuoden lähdön osallistujilla on vahvaa keskisuomalaista taustaa Kuninkuusravien historian varrelta. Osallistujissa on myös huomioitu Killerin aikaisemmat Kuninkuusravit, ja edustettuna on vuosien 1976, 1991 ja 2008 menestyjiä.Anssi Niininen on hyvin ylpeä ja otettu, että sai kutsun osallistua Kunkkarilegendojen lähtöön. Hän pitää lähtöä yleisölle mielenkiintoisena ja tykättynä, ja ihmettelee, ettei viime vuonna Kouvolan Kuninkuusraveissa lähtöä ajettu lainkaan. Niininen toivoo lähdön pysyvän myös jatkossa kuninkuusraviviikonlopun ohjelmassa. ”Se on paikkansa siellä ansainnut. On kunnia-asia olla lähdössä mukana. Kutsu osoittaa myös arvostusta minun saavutuksiani kohtaan”, Niininen kiittää.Legendojen lähdön osallistujakaarti on koottu raviurheilussa ja Kuninkuusraveissa hyvin menestyneistä henkilöistä. Heidän yhteenlaskettu voittojen määrä ohjastajina on lähes 11 000, ja kuninkuus- ja kuningatartittelienkin määrä on huomattava.”Lähdössä mukana olevat ovat kaikki kovia miehiä. Ei voi sanoa, kuka olisi pahin vastustaja. Jokainen haluaa varmasti voittaa lähdön, mutta rennolla asenteella lähdetään kilpailuun mukaan”, Niininen lupaa.Aikaisemmin tänä vuonna Killeri juhli 50-vuotisjuhlavuottaan, ja nyt se pääsee myös 100-vuotiaiden Kuninkuusravien juhla-areenaksi.”Killerillä on varmasti todella hieno raviviikonloppu tiedossa. Toivotaan nyt vain hyvää säätä silloin, ja että mahdollisimman moni tulisi paikan päälle katsomaan suomalaisen raviurheilun timantteja eli suomenhevosia!”

Ravikuninkuus kruunasi legendojen lähtöön osallistuvan Anssi Niinisen uran – "Ei sitä osaa sanoin kuvailla"

Aiheeseen liittyvää