Taraorin hankinta avasi Juha Rontun elämässä uuden sivun

Juha Rontu, 59, sai jännittää 38 vuotta sitten oman hevosen puolesta Kriteriumin finaalissa. Silloin ei tullut menestystä, mutta vihdoin pitkä ja mutkikas matka lajin parissa tuottaa satoa.Rontu on kypsytellyt menestystä hartaudella. Välissä meni 18 vuoden pätkä, kun tallin hevoset starttailivat harvakseltaan, ja 6570 päivän aikana oma valmennettava kaartoi vain kahdesti voittajaesittelyyn. Kontrasti nykyhetkeen on verrattain suuri, sillä Taraori on tuonut hänelle vajaan vuoden sisään esimerkiksi 10 000 euron arvoisen voiton haastaja- sekä pronssidivisioonafinaalissa.Jo vauhdikas Villikuti toi ylöjärveläiselle onnistumisia keskiviikon Toto65-lähdöissä Vermossa, joten hänen raviuransa on tuoreimmalla viiden vuoden periodilla ollut väkevässä nousussa.Näin sen ei kuulunut alun perin mennä, mutta raviurheilun viehätysvoima osoittautui liian suureksi.”Olen lopettanut raviurheilun virallisesti jopa kaksi kertaa, mutta siitä on jo 20 vuotta aikaa”, Rontu aloittaa. ”Molemmilla kerroilla laitoin oikein ilmoituksen Hevosurheiluun, että myydään hevoset pois harrastuksen lopettamisen johdosta. Kummallakaan kerralla ei mennyt kauaa, kun ostin uuden hevosen tilalle. Toisen epäonnistuneen lopettamispäätöksen jälkeen kaveri soitti ja nauroi, että taasko sinä olet lopettamassa. Kun sekin yritys oli epäonnistunut, tein päätöksen, etten enää edes yritä. Se on onnistunut paremmin”, Rontu nauraa.Tuolloinkaan kyse ei ollut kiinnostuksen lopahtamisesta, vaan pikemminkin kellosta loppuivat tunnit kesken. Saman asian kanssa painii varmasti moni muukin aikuisiän ruuhka-aikaa elävä lajin harrastaja. Rontu koki, että asioita on pakko priorisoida.”Siihen aikaan työelämässä oli saakelin kiireistä. Hevoset siihen päälle, niin se oli pelkkää koheltamista, eikä mistään tullut mitään. Mitään tuloksia en saanut aikaiseksi, ja siitä kärsi kaikki”, Rontu taustoittaa.Kului vuosia, ja toiminta pysyi pienimuotoisena. Isompi muutos ajatuksiin tapahtui vuonna 2019, kun Rontu jätti henkilöautokaupan kokonaan pois. Samaan aikaan Villikuti siirtyi hänen nimiinsä.”Pystyin keskittymään hevoshommaan vähän paremmin, kun siirryttiin rennommalla otteella retkeily- ja hevosautokauppaan. Villikuti antoi mahdollisuuden harrastaa lajia tavoitteellisesti. Vähän pärjättiin ja hevonen oli tosi lahjakas, mutta toisaalta paljon jäi näkemättä. Villikuti kärsi raskastekoisuutensa vuoksi jatkuvasta loukkaantumiskierteestä. Ajan myötä kävi selväksi, että kilpailut on nyt kilpailtu. Hevosena se ei ollut lahjoiltaan välttämättä yhtään Taraoria huonompi”, Rontu muistuttaa..St Michel -viikonloppu kesällä 2023 käänsi uuden luvun harrastajavalmentajan ravielämässä. Pari vuotta Seppo Suurosen kanssa puheissa ollut hevosautokauppa saatiin maaliin keskellä kirkasta päivää. Samalla ruuna Taraori vaihtoi omistajaa. Kumpaankaan ei tarvittu väliyön juhlia.”Seppo sanoi, että nyt toteutetaan se autokauppa. Pääsi vahinko, kun tulin kysyneeksi hevosta, vaikka ei sellaista ollut tarkoitus ostaa. Seppo ehdotti Taraoria, jonka jälkeen mietin, että jos en tätä kauppaa tee, se saattaa harmittaa. Muutaman kerran aikaisemmin olen käynyt liian viisaaksi, kun hän on tarjonnut hyvää hevosta. Onneksi en Taraoria jättänyt ostamatta.”Totoslipeille löytyi spontaanissa tilanteessa hyötykäyttöä.”Ei oltu baarissa eikä tanssilattialla, vaan kuljetusautosta ja hevosesta tehtiin alustavat sopimukset totoslipin taakse. Sen jälkeen laitettiin nimet alle. Paperit tehtiin myöhemmin. En edes koeajanut Taraoria vasta kuin parin viikon päästä, kun Seppo sanoi, että tule nyt ihmeessä kokeilemaan, mitä tulit ostaneeksi.”Ensikohtaaminen lahjakkaan Taraorin kanssa olikin ikimuistoinen huviajelu.”Sain sinä päivänä Juvalla käydessäni tietää, miltä tuntuvat hyvän urheiluhevosen ohjat. Siinä oli enemmän hevosta kuin missään ajamassani aikaisemmin. Taraori oli ensikokeilulla paljon paremman tuntuinen kuin mitä kuvittelin. Se tuntui ihan erilaiselta kuin tavallinen suomenhevonen”, Rontu muistelee.Taraori aloitti uudessa omistuksessa Kouvolassa voitolla, mutta silloin ruuna kilpaili vielä Suurosen valmennuksesta.”Seppo sanoi, että hänen mielestään se kuuluu Derbyyn. Ajattelin, että se on ruunalle ihan liian kovaa keittoa. Kun ruuna sitten voitti heti, niin Seppo kysyi uudelleen ja ilmoitti sen karsintoihin mukaan.”Derby-finaalissa ruuna punnersi hienosti neljänneksi, mikä Wertin ja Rekilammen Saulin tähdittämässä ikäluokassa oli kova temppu. Sen jälkeen oli luvassa Pilvenmäki Special. Jo etukäteen oli puhetta, että Rontu ottaa hevosen syksyksi kotiin.”Pilvenmäki Specialin finaaliin tähdättiin, mutta harmittavasti hevonen oli kipeä. Hoidettiin hevonen terveeksi. Hevosen siirtyessä minulle Seppo evästi sen verran, että hän uskoi Taraoriin aika paljon, kun se vaan saa ehjän hyvän talven alle.”.Ennen talvitaukoa Mikkelissä marraskuussa oli suuri päivä, kun Rontu toi omissa nimissään Taraorin ensimmäistä kertaa starttiin.”Jännitti aika lailla ja jos joku väittää, ettei Suurosen jälkeen tällaisen hevosen kanssa yhtään jännitä, niin se on paskapuhetta. Saatiin rata 12, ja meinasin jo jättää hevosen poiskin. Ajettiin kuitenkin, kun kerran ilmoitin sen mukaan ja kivi putosi sydämeltä. Oli tosi mahtava tunne, kun Taraori voitti heti.”Sen startin jälkeen Taraori on olemuksellaan helpottanut valmentajan harrastusta. Se on ravivarma, nopea ja kotona hyvin toimiva hevonen, joka tuo kaiken kruunuksi kauroja pöytään.”Se on elättänyt tallin muita hevosia. Neljää treenaan, ja kaikki kolme muuta ovat varsoja. Aikaisemmin treenissä on ollut suomenhevosia, jotka ovat ottaneet ryöstölaukkoja ja sitten niitä työnnettäviä malleja. Taraorilla voi ajaa kuukauden välein kilpaa, eikä haittaa yhtään, että aina tullaan tauolta.”Hyvä hevonen muuttaa myös miestä.”Silloin 20 vuotta sitten oli tilanne, että yritettiin väkisin pärjätä. Siitä mies on muuttunut aika paljon. Taraorin myötä omaan tekemiseen on tullut vielä lisää luottoa ja ymmärrystä. Voi vaikka lähteä välissä Levillä käymään”, Rontu viittaa tuoreeseen viikon lomareissuun Kittilässä..Ensimmäinen vuosi yhdessä on tullut täyteen, ja Rontu näkee matkan Taraorin kanssa olevan vasta alussa. Hän on saanut paljon hyviä kokemuksia lajista menestyvän hevosen kanssa. Se tuo myös tietyllä tavalla paineita, sillä raviurheilussa yhden hevosen kanssa toimiessa korttitalo voi romahtaa yhden yön aikana.”Sitä miettii, että uskaltaako hevosta ilmoittaa ollenkaan starttiin. Ja kun laji on sellainen, että askel johonkin pieneen monttuun voi katkaista kerralla kilpauran. Startteja olen katsonut mahdollisimman tarkasti ja ainakin siinä tuntuu, että ollaan onnistuttu. Pienin askelin yritetään kehittää hevosta, ja hirveästi sen ei tarvitse enää parantaa.”Tutustuminen hevosen ominaisuuksiin ja mielenmaisemaan on loputon projekti. Rontu on tehnyt omia havaintojaan Taraorista.”En osaa varmaksi sanoa, mutta kesästä jäi vaikutelma, etteivät kuumat kelit ole Taraorille mieleen. Se oli silloinkin hyvä, mutta ehkä viimeinen vire jäi tuolloin näkemättä. Sama tilanne oli tulosten perusteella viisivuotiskeväällä. En ole tehnyt päätöstä tulevaisuudesta, mutta hokit eivät ole hevoselle millään tavalla haitaksi”, Rontu pohtii.Ilman kahden kauppiashenkisen ravi-ihmisen kohtaamista Taraori ja Rontu eivät olisi koskaan päässeet näkemään toisiaan, ja harrastajan tulevat pohtimiset olisivat kiinni ihan muissa elämän asioissa. Suuronen saa häneltä kiitosta.”Joku on ihmetellyt, miksi ostit Suuroselta hevosen. Itse koen, että voiko turvallisempaa tapaa hankkia hevonen edes olla. Jos kaikki on sukulinjavalinnoista lähtien tehty ajatuksen kanssa ja huolella, ruokittu ja opetettu hevonen parhaalla mahdollisella tavalla, niin hevoskaupassa riskit ovat silloin niin pienet, kuin ne vain voivat tässä lajissa olla.”Rontu arvostaa myös sitä, että asiat hoidetaan ilman arvuuttelua siitä, minkälaista kultakimpaletta ollaan kauppaamassa.”Olen nähnyt monenmoisia hevoskauppiaita, joiden kohdalla ei lopulta yhtään tiedä, mitä on ostamassa. Yhteinen tekijä esimerkiksi Mika Karhisella, Kari-Markku Karjalaisella ja Seppo Suurosella on, että he kertovat rehellisesti hevosesta ja sanovat sille reippaasti hinnan. Sitä ei tarvitse arvailla”, Rontu päättää..Taraori ja Juha RontuNeljä valmennettavaa, Taraorin (Frans – Taranella) lisäksi nelivuotias Volvori (Hullumies – Cuda), sekä kolmevuotiaat varsat Suurmies (Välähdys – Mantsuria) ja Vinsennes (Vixen – Rinteen Lissu)Taraori juossut urallaan 29 starttia totosijoin 13-4-2, ja ansiot ovat 77 900 euroa, 2686 euroa/starttiRontu ajanut itse satunnaisesti kilpaa vuodesta 1981 lähtien, 204 starttia totosijoin 10-23-9Valmentajana uran paras vuosi menossa kovalla statistiikalla 13: 3-2-2 ja 31 540 euroaVuonna 1994 perustettu autoalan perheyritys Tampereen Ajopelit Oy.Neljä vuosikymmentä ymmärrystä hakemassaJuha Rontu on päästänyt harvakseltaan kilpaa jo vuodesta 1981 alkaen.Perheen lahjakas kasvatti Luotto-Poika oli iso suosikki Kriteriumin karsinnassa Jorma Kontion ajamana, ja luonnoslainen selvisi loppukaarteen laukasta huolimatta kolmossijan myötä finaaliin. Luotto-Poika oli finaalissa vaisu.Rontu muistaa ajat hyvällä, vaikka katse historiaan muistuttaa häntä, miten asiat opittiin kantapään kautta. Luotto-Poika kilpaili yhteensä 39 kertaa neli- ja viisivuotiskaudella. Tuolloin 1980-luvulla se oli yleisesti pelin henki, että startissa käytiin tiiviillä tahdilla.”Isä oli aikaansa edellä kun hän moitti aina, että pitääkö hevosella nyt noin paljon ajaa kilpaa”, Rontu muistelee. ”Itsellä oli koko ajan sormi sarjalehdellä, ja lähtöjen välissä vielä treenattiin. Jos piti jossakin käydä reissussa, hankittiin joku ajamaan halutut harjoitukset. Jomppe sanoi hevosta ajettuaan, että rutiinia kun saadaan, hyvä tulee. Rutiinia tosiaan hankittiin”, Rontu nauraa.Isältä ja papalta Rontu sai nuorena miehenä opin ja mahdollisuuden kokea asioita, ja hänen mainitsemansa Jorma Kontio oli ja on edelleen miehelle iso esikuva. Ajat ovat muuttuneet, mikä on muuttanut myös harrastajavalmentajan näkemystä treeniohjelmasta.”Oma suhtautumiseni valmennukseen on muuttunut ihan täysin. Nyt ei tee pahaa jättää Taraoria viikoksi ajamatta, jos siltä tuntuu. Sekin auttaa, että Taraori on helposti virittyvää sorttia, eikä tarvitse montaa hiittiä terävöityäkseen.”Rontu luottaa kuitenkin valmennusmetodeissa hyväksi koettuun systeemiin.”Siinä mielessä olen edelleen vanhan liiton miehiä, ettei suomenhevonen mielestäni kuulu radalle kuin kilpailuissa. Siitä auttaa huippupaikat Marko Pessin tallilla, jossa hevoseni asustavat. Löytyy monenlaista reittiä valmennukseen, mikä on harrastamisessa tosi tärkeä juttu.”Taraori ei ole ainoa valtti tulevaisuudessa.”Volvori menee kirkkaasti tähtivauhtia, kunhan se saadaan suoraksi. Sitä on tutkittu, miksi hevonen menee oikeaohjaiseksi ja hukuttaa siihen vauhtinsa. Suurmies on kolmevuotias, ja tulee pian koelähtöön. Se menee rehvakkaasti ja on aika holjakka liikkeiltään. Vinsennes on ikätoveri ja ihan erityyppinen, oikea työhevonen. Silläkin on kuitenkin kykyjä”, Rontu päättää.

Taraorin hankinta avasi Juha Rontun elämässä uuden sivun

Aiheeseen liittyvää