Myös tänä vuonna uusi kolmivuotiaiden ponien ikäluokka ottaa ensiaskeleensa kilparadoilla. Joukossa on varsin varteenotettavia lupauksia.

Pääsiäisenvietosta tavoitettujen ponivarsojen taustavoimat odottavat toiveikkaina ensimmäisiä startteja. Kolmivuotiaiden joukossa on jo karkeloihin valmiita ja vahvasti treenattuja varsoja sekä loppuvuodesta starttiin tähtääviä.

A-poneissa ensimmäisten joukossa kilpailemaan tulevat näillä näkymin ainakin Oona Mattisen Jalo Herman ja Viivi Pursiaisen Jokimäen Charissa.

Saarijärveläisen Mattisen Jalo Herman (Smedens Rival) on jo toista vuotta ajossa. Sitä on treenattu vuoden ikäisestä, se on vedellyt kärryjä niin tiellä kuin lumihangessa.

”Opiskelen itse muualla, joten siskoni Viivi Mattinen on Hermannia pääasiassa treenannut. Se on ottanut kaiken hirveän hyvin vastaan ja vaikuttaa siltä, että kilpailuviettiä on. Kun tulen lomilla kotiin ja ajan heidän mukanaan jollakin vanhalla ruunalla, on Hermanni heti ottamassa mittaa.”

Oona Mattinen kertoo varsan olevan erittäin viisas, kiltti ja kuuliainen, mutta silti hyvin voimakastahtoinen.

”Hermannissa on varsamaisuuttakin, ja se ruunattiin, kun sillä oli orimaisia oireita. Se tykkäsi rähistä ja ääntä lähti”, hän naurahtaa. ”Silti se oppi kaiken nopeasti. Se on aina heti mukana, että ahaa, näin tämä homma menee.”

Ponin on tarkoitus alkaa kilpailemaan heti, kun se on mahdollista. Mattinen toivoo sen pääsevän ikäluokkalähdöissä korkealle.

”Vielä on hakusessa kuski, joka osaa ajaa ponivarsoja. Luottoa on, että Hermanni voisi olla korkealla koko urallaankin, mutta totta kai aika näyttää sen, miten kaikki lähtee menemään. Hermanni on meidän todellinen pikkumies.”

Jokimäen Charissa saapui Viivi Pursiaisen hoiviin viime marraskuussa kaksivuotiaana, ja sitä on siitä lähtien ajettu. Aluksi se sai pientä lenkkiä pari kertaa viikossa, nyt sillä on alettu ottamaan vetoja ja vauhtia.

”Charissa vaikuttaa lahjakkaalta ja sen kanssa on tosi mukava työskennellä. Sen ravi on tosi puhdasta ja hyvänoloista, ja ponilla on myös päätä juosta.”

Kevään aikana parivaljakko alkaa käydä hiitillä Mikkelin radalla.

”Katsotaan sitten starteissa, millaisen ajan se tekee. Toivotaan, että se pärjää eikä tulisi minkäänlaisia ongelmia vastaan.”

Celexin poika Stinde tullee radalle jossain vaiheessa kesää. Veera Pasasella on odotuksia poninsa suhteen, sillä se on jo näyttänyt treenissä, mihin pystyy.

”Stinde tuli meille viime vuoden puolella ja alettiin heti opettaa sitä. Se on luonteeltaan tulinen, joten alkuun oli vähän hankalaa, kun ajettiin takaa. Kun se tajusi jutun juonen, on se ollut ajaessa tosi kiltti ja reipas, aina reippaana lähdössä lenkille.”

Vaikka varsa on vähän säpsäkkä, Pasanen kertoo ravin sujuvan hyvin helposti ja hyvä juoksupääkin löytyy.

”Stinde on tosi hyvä ravurinalku. Lähiaikoina käydään ensimmäistä kertaa radalla, ja jos se sujuu, aletaan kilpailla. Kun se saa startteja alle, saattaa se olla hyvällä tasolla. Tällä hetkellä voi luulla, että se olisi korkeallakin jonain päivänä.”

Ruotsista viime kesänä tuotu Allgunnens Mike (Gläntans Domino) oli Erin Mattilan äidin löytö. Alun perin perheeseen piti alkukeväästä tulla toinen poni, mutta toisin kävi.

”Äiti kiinnostui tästä suvun takia, ja sitten se ostettiin. Siksi myös tullaan radalle vasta loppuvuodesta. Poni menee tällä hetkellä paremmin kaverin kanssa, silloin se juoksee reippaammin ja paremmin, kun yksin ei haluaisi mennä mihinkään.”

Mattila kertoo, että ponilla on puhdas ravi eikä sen takapää pompi vauhdissa. Se on myös tosi kiltti ja rauhallinen, eikä häiriinny uusista jutuista.

”Halusin katsoa, miltä se näyttäisi kilpavarusteissa eikä ollut moksiskaan, joten lähdettiin ajamaan”, hän naurahtaa. ”Kerran oltiin lenkillä ja pellolla meni kaksi mopoa. Otin ponilla kävelyä, kun se ei ole ennen mopoja nähnyt, mutta ei heilauttanut korvaansakaan.”

(Juttu jatkuu kuvan alapuolella.)

Kolmivuotiaalla Cameron Weella on tarhakaverinaan kaksi vuotta vanhempi Aidan Wee. Kuva: Nina Hänninen

Kolmivuotiaalla Cameron Weella on kaverina kaksi vuotta vanhempi Aidan Wee. Kuva: Nina Hänninen

B-poneissa starttiintulijoita myöhemmin

Nelinkertaisen Lilla Elitloppetin voittajan Fantomin ainoa kolmivuotias jälkeläinen Suomessa on Nina Hännisen Cameron Wee. Poni on hyvällä mallilla treeniensä suhteen, mutta on tuskin vielä kesäkuussa starttikunnossa.

”Ollaan kerran käyty radalla ja poni toimi hyvin. Tuntuu, että sillä kyllä on lahjoja, mutta se ei vielä ymmärrä, että pitäisi juosta tosissaan. Se tulee sitten starttien myötä, ja tavoitteena on tulla radalla syksyllä.”

Hänninen kertoo Cameron Ween olevan hyväravinen.

”Tuntuu, että siinä on vauhtia älyttömästi, mutta vielä se ei tahdo näyttää sitä. Pitkää matkaa ei mennä vielä kovaa, mutta pätkänopeutta ori ottaa jo.”

Jenny Suomelalla on kaksi Tyson II:n jälkeläistä, Little Linda ja Ängdalas Tyrill. Hän on hyvin tyytyväinen molempiin ja tulevaisuus näyttää valoisalta.

”Molemmat ovat tosi lupaavia ja miellyttäviä ajaa sekä helposti treenattavia. Ollaan treenattu kovasti, koronatilanne ei ole siihen vaikuttanut ja nyt vaan jatketaan treeniä rauhassa. Ainakin peruskunto on hyvä ja ollaan valmiina, kun ravit jatkuvat.”

Tavoitteena on päästä starttiin loppukaudesta tai ensi vuoden puolella. Suomelalla on muutenkin kokonaan uusi kalusto poneissa tänä vuonna, joten hän odottaa innolla hyvätasoisia lähtöjä. Hän sanoo, että näihin varsoihin kannatti panostaa.

”Minulla on ikään kuin mustia hevosia tulossa nyt. Voisin sanoa, että Little Linda ja Ängdalas Tyrill ovat kaksi parasta nuorta poniani, en ole näin lahjakkailla ennen ajanut.”

Ekslätts Fanidolen poika Ferdie Flit on reipas tapaus ja sillä on oriille tyypillisesti vähän kevättä rinnassa. Lotta Rahikka sanoo, että asenne juoksemiseen on kohdallaan.

”Meillä oli sen sisko, jolla ei ihan ollut asennetta hommaan, mutta tämä on aina ensimmäisenä tulossa, kun menen huutelemaan, että lähdetään hommiin. Se on tosi fiksu ja sillä on kiva asenne tekemiseen.”

Ferdie Flit aloitti harjoittelun tavallista myöhemmin, sillä Rahikalla oli aika hieman kortilla. Siksi se myös nähdään radalla vähän myöhemmin.

”Olisi hienoa päästä starttiin tänä vuonna, ja kyllähän tuo sukukin velvoittaa. Emä Ekslätts Fanidole on ollut Suomen parhaimpia tammoja, ja se on myös sisko Eklätts Sacrificelle.”

Uran aloitus on suunnitelmissa myös Korpral Dynamitella ja Fergulla. Heidi Vuoren oma kasvatti Korpral Dynamite (Tells Korpral) treenaa hänen äitinsä Susanne Vuoren omistamassa poniravikoulussa Köyliössä.

”Dynamitea ovat pääasiassa Emilia ja Milla Risakallio ajelleet, mutta se on niin mukava ja kiltti varsa, että sen pystyy antamaan kelle vaan. Se toimii hyvin ja tykkää luonnostaan siitä, kun ihmiset touhuavat sen kanssa. Kun sitä ajetaan, on se aina asenteella, että jee kivaa, mennään vaan!”

Poni menee ruunaukseen lähiaikoina, sillä Vuorella on sen vuotias täysveli, joka on rakenteeltaan hitusen parempi. Ruunauksen jälkeen on kesällä tiedossa ponikorttikursseja, ja sen jälkeen vasta mietitään mahdollista sopivaa starttia.

”On tosi tärkeää, että kaikki onnistuu jo ekalla kerralla eikä mitään huonoa tapahdu. Dynamite on mukava ja omatahtoinen, mutta aina eteenpäin menevä kaveri. Se on perinyt emältään menoviettiä ja kovapäisyyttä. Se on oikea työmies jo nyt.”

Tarvittavaa kovuutta on myös Fergussa, Ernst Rivaldon pojassa, joka treenaa Tiiamari Pirttijoen huomassa Ylöjärvellä. Sen kanssa on otettu vauhteja, ja se on käynyt radalla tutustumassa mainoksiin ynnä muuhun.

”Kaikki meni hyvin, mutta voi olla, että aloitamme vasta syksymmällä.”

Pirttijoen mielestä poni muistuttaa selkeästi isäänsä.

”Fergu on hyvin samantyylinen kuin Ernst Rivaldo, ja sillä on hyvännäköinen ravi. Kun Fergun laittaa kärryjen eteen, se on töissä. Tietää, mistä on kyse eikä hötkyile.”

Pyrkimys on olla tulevaisuudessa yksi kovista nimistä, ja seurata isän kavionjälkiä.

”Työtä saa kyllä tehdä, että niin nopeaksi tulee, mutta toivottavasti niin käy. Poni on lahjakas ja siksi odotusten pitää olla korkealla.”