Hocuspocus Avenger voitti syyskuussa Forssan Toto75-raveissa ennen pääpelin kohteita.
Hocuspocus Avenger voitti syyskuussa Forssan Toto75-raveissa ennen pääpelin kohteita.Kuva: Roosa Lindholm

Ammattilaisuus saa odottaa – Anniina Lindfors kohentaa kuitenkin valmennuspaikkojaan

Toistakymmentä vuotta hevosia pitänyt Anniina Lindfors harkitsi jo ammattilaiseksi siirtymistä, mutta nyt asia odottaa parempia aikoja.

Porin raviradalta 30 kilometrin päässä Harjavallassa sijaitsevalla tilalla asustaa neljätoista hevosta, joista valtaosa on kokonaan tai osittain Lindforsin omia. Hän on valmentanut samassa paikassa jo viitisen vuotta, ja vuosi sitten hän osti kymmenen hehtaarin tilan omakseen.

”Se oli tuttavaperheen paikka. Hevosia oli siinä jo aikaisemminkin, ja nyt kun on oma tupa ja oma lupa, niin on vielä helpompi kerätä niitä siihen”, 30-vuotias nainen naurahtaa.

Viime vuosi oli toistaiseksi menestyksekkäin, kun valmennettavat starttasivat 45 kertaa ja saavuttivat kahdeksan voittoa sekä kahdeksan muuta totosijaa. Kun paikka on pysynyt samana, sen kummempaa muutosta olosuhteissa tai valmennusmetodeissa ei ole tapahtunut.

”Kyllä se vaan on ne hevoset, jotka sen tekee”, Lindfors painottaa. ”Daisy Nash on ollut kohta kolme vuotta. Siitä on aina ajateltu, että se on hyvän oloinen hevonen, paitsi että 2–3 -vuotistalvena se ei mennyt metriäkään ravia. Silloin meinasi tulla sellainen epäusko, kun 2-vuotissyksynä se meni tosi hyvin. Kai se sitten vaan kasvoi niin paljon.”

Toinen nimeä esillä pitänyt kilpuri Hocuspocus Avenger tuli talliin viime keväänä. Kun nyt 6-vuotiaaksi kääntynyt tamma pääsi loppukesästä takaisin kilparadoille, uran voittomäärä on kasvanut jo neljällä.

”Se oli oikein yllätys, että se on mennyt niin hyvin, kun se ei ollut yhtään sellaista leijonastarttia tehnyt ikinä.”

Kaksikon lisäksi tallissa on kolme muuta starttivalmista hevosta, mutta pakollinen tauko muutti tilannetta ja suunnitelmia muutenkin.

”Sellainen haave oli ennen ravitaukoa, kun hevoset meni hyvin, että olisi voinut yrittää siirtyä puoliksi ammattivalmentajapuolelle”, Lindfors paljastaa. ”Jos olisi saanut kerättyä useampaa kimppaa, että olisi tullut ihan rehdisti vieraita hevosia, mutta katotaan nyt. Ainakin toistaiseksi se varmasti pysähtyi, koska ei varmaan ketään huvita tuoda nyt valmennukseen, kun ei pääse herra ties koska startille. Kuinka pitkäksi aikaa pysähtyi se ajatus, menikö se sitten lopullisesti?”

Päivätyö porilaisessa koiranruokatehtaassa takaa toistaiseksi elannon ja mahdollistaa myös paikkojen parantamisen omalla tilalla.

”Talli oli valmiina. Se on rakennettu kai -91, ja sitten oli kaivettu sellainen lampi, missä pystyy uittamaan hevosia. Lisäksi on sellainen kilsan mittainen rata, mutta pitäisi tehdä se vielä koko tontin ympäri, niin saisi 400-500 metriä lisää pituutta. Sitten siihen tulee muutama reilu 400 metrin suora, niin ei tarvi periaatteessa käydä ajamassa edes vetoja radalla. Nyt ei ole sellaisia suoria. On me hyvinä kesinä ajettu tossakin vallan, ettei ole tarvinnut käydä ennen starttia radalla, mutta jää se nyt sillai vähän vajavaiseksi kumminkin.”

”Tarhat oli kaikki purettu, kun siellä ei ollut 15 vuoteen välissä hevosia. Siinä oli vähän puuhaa, kun sieltä kaadettiin puolentoista hehtaarin alueelta puuta, mihin pitäisi ruveta puuhastelemaan kunnollisia tarhoja. Nyt on sellaisia väliaikaisratkaisuja vielä, mutta kun tulee kesäloma, niin tietää mitä tekee kaivurin kanssa.”

Suurin haave elämässä on jo toteutunut, kun ensimmäinen oma kasvatti syntyi kolme vuotta sitten. Sig Sauer on saanut nimensä aseesta, koska Lindfors fanittaa NCIS Rikosetsivät –sarjaa. Valinta tuntuu hieman harmittavan häntä, sillä vaihtoehtoina oli joitakin sarjan hahmojen nimiä ja toisaalta hevoseen liittyy vahva taustatarina.

”Olin kymmenen vanha, kun mummo hommasi mulle ensimmäisen oman hevosen. Kyllästyi varmaan siihen, kun raahasin kaikki haravat ja lattiaharjat keppihevosiksi ja kaikki leipälaatikot oli esteratoina.”

”Se oli vanha lämminveriravuri, ja piti tietysti alkaa selvittää, millai se on juossut ja millai sen varsat on juossut. Naapurissa oli sitten ravihevosia, ja olin varmaan viidentoista, kun menin Porin raviradalle pyörimään. Heti kuudentoista vanhana ajoin kortin, ja varmaan vuosi siitä, kun kaverin kanssa ostettiin ensimmäinen ravihevonen puoliksi. Sen jälkeen on melkein aina ollut enemmän tai vähemmän omia ravihevosia.”

”Sig Sauer on syntynyt samalla kellonlyömällä kuin mun mummo on kuollut. Se ei lähde ikinä mihinkään maailmalle, koska siinä on niin sanotusti mummon henki, jos ollaan taikauskoisia. Ja tietysti, kun se oli eka oma kasvatti ja kovasti odotettu, ja mummokin aina kyseli, kun oli vielä sillai kunnossa, että joko tamma on varsonut.”

Three Julyn pojasta on toiveita, että se pääsisi radalle tänä vuonna, vaikka on Lindforsin mukaan vähän haaveilija ja vasta löytämässä sisäisen juoksijansa.

Sig Sauer on Full Moon Stablen nimissä, kuten Lindforsin muutkin kokonaan omistamansa hevoset. Niiden joukossa ovat myös Sig Sauerin jälkeen syntyneet kolme kasvattia, joista Aika-Eemeli on vuoden vanha suomenhevosori.

She’s Unbreakable sai nimensä sitkeydestään. Sillä oli syntyessään kitalaki halki, mutta eläinlääkärit sanoivat, ettei leikkaaminen kannata ison riskin takia. Lindfors päätti, että jos se selviää kuukauden, se ei enää kuole ja sai sen mukaisen nimen. Nyt 2-vuotiaana halkio on parantunut jo 60–70 -prosenttisesti.

Sen ja vuotta nuoremman pikkusiskon emä E.V. Shema sekä Sig Sauerin emä Joie De Fleure ovat ylläpidossa Jyväskylässä, eivätkä ole näillä näkymin enää tulossa takaisin.

”Ne on siellä niin hyvässä hoidossa, että se on ollut ihan lottovoitto se paikka”, Lindfors kiittelee.

Aika-Eemelin emä Liisi Li on siitosliisingissä, mutta Kalle Savon kasvattama Malaguena kantaa Pastor Stephenistä.

Vanhemmista kimppahevosista kolmevuotiaana Ruotsissa ajan 13,3a mennyt Selah tuli vasta parisen viikkoa sitten. Viime syksynä viimeksi startannut viisivuotias tamma on Lindforsin mukaan viittä vaille kilpailukuntoinen.

Vuotta nuorempi Tuulen Veikko selvitti koelähdön jo viime syksynä. Sen isällä Vauhtelin Lennolla on vain yhdeksän rekisteröityä jälkeläistä. Vanhimmat ovat neljävuotiaita, eikä kukaan ole ehtinyt vielä starttiin.

”Tuulen Veikko on maksettu kaikkiin ikäluokkakilpailuihin, ja mulla oli sellainen haave, että olisi ensi kuussa päästy ajelemaan niitä jotain. Oltiin jo katottu sarjoja, kun se otti tässä vähän takapakkia, mutta ilmeisesti se ei vaan tykkää kuraradasta ollenkaan. Nyt kun on paikat kuivunut, se on ollut taas ihan lentokone.”

”Sain siitä viestin, jossa oli linkki ilmoitukseen. Siinä oli video, kun se juoksee irti. Näytin sitten, että katsokaas, kun onkin juoksijan näköinen suomenhevonen. Sen jälkeen ruvettiin vasta ihmettelemään sukua. Mutta oli siis niin hyvän näköinen silloin, ja on hyvän näköinen vielä tänä päivänäkin, ja kun ei ollut kallis, siitä voi sanoa, että on ostettu ihan videon perusteella.”

Kimppaomistukset ovat tallin kannalta tärkeitä, sillä sitä kautta löytyy innokkaita auttajia ja hevosten hoitajia, kun itse ei ehdi tehdä kaikkea.

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi