Suomenhevoset, kuten 3-vuotias Somira Rok, ovat lähellä Ari "Arska" Koivulahden sydäntä. Kannen kuva: Anu Leppänen
Suomenhevoset, kuten 3-vuotias Somira Rok, ovat lähellä Ari "Arska" Koivulahden sydäntä. Kannen kuva: Anu Leppänen

Ari Koivulahti: ”Kyllä se raviurheilu vaan menee ihan sydämeen asti”

Ari Koivulahti on niin tiivis osa Nieminen Stablen toimintaa, että kun hän jonain päivänä lopettaa työt, voi Markku Nieminen omien sanojensa mukaan laittaa saman tien tallin ovet kiinni ja jäädä eläkkeelle. Hevosurheilu kävi tutustumassa somekansan suosioon nousseeseen mieheen. Lehdessä on myös laaja henkilökuva Veijo Heiskasesta, ratsastuksen personal trainer -sarja ja paljon muuta.

Ari ”Arska” Koivulahdella todettiin syntyessään Downin oireyhtymä. Hänen tarinansa ei kuitenkaan kerro ylimääräisestä kromosomista, vaan ahkeruudesta, hevosrakkaudesta ja paikkansa löytämisestä.

Koivulahdelle oli lapsesta asti selvää, että hän haluaa työskennellä eläinten kanssa.

”Isän puolella on ollut maatila, missä oli lehmiä. Pikkulapsena sain pyöriä siellä kesäisin. En mä muuta osannut tehdäkään kuin olla eläinten kanssa”, Koivulahti naurahtaa.

”Myös konehommat on mieluisia mulle. Oli mukava päästä heinähommiin. Siihen mä tähtäsin oikein. Ja sillä menin maamieskouluunkin, ajattelin että jos siitä ammatti löytyisi.”

Laukaan maamieskoulun ensimmäisen harjoittelun hän suoritti Veijo Riipisellä. Riipisellä oli lihakarjaa, mutta myös hevosia.

”Kyllä mä niistä lehmistä tykkäsin, mutta Riipisellä törmäsin ekan kerran hevosiin. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Heti ne sykäytti jotenkin, etenkin suomenhevoset”, Koivulahti muistelee.

Sittemmin Koivulahti tutustui Oiva Käsnäseen, ja kun Käsnänen aloitti työt Markku Niemisen Teivon tallilla, uskaltautui Koivulahtikin mukaan.

Tänä keväänä siitä tulee kuluneeksi 15 vuotta.

”Mä olin aika hiljainen, kun tulin, uusi ympäristö kun oli. Viikon siinä olin hiljaa, sitten Oiva sanoi, että kyllä täällä puhua saa. Sitten mä aloin puhumaan”, Koivulahti hekottaa.

Miten Koivulahti tietää jo varsasta, mistä yksilöstä tulee luokkahevonen? Mitä hänen töihinsä Niemisellä kuuluu? Mistä hän haaveilee? Lue tänään ilmestynyt Hevosurheilu, niin tiedät.

Paluun kilparadoille tehnyt Veijo Heiskanen katsoo hyvällä suomalaisten invaasiota Ruotsiin. Maiden tasoerot ovat hänen mukaansa kaventuneet huomattavasti. Hevosurheilun laajassa henkilökuvassa hän luotaa menneisyyttä ja katsoo tulevaisuuteen. Muisteloita löytyy niin perheestä kuin otsikkohevosistakin monelta vuosikymmeneltä.

”Isä oli ammatiltaan teurastaja, hän teki sitä työtä melkein 30 vuotta. Hän aina ihmetteli hevosten mahoja, kun ne avattiin teurastamolla. Oli ihan sama, oliko työhevosia, ravihevosia tai mitä tahansa hevosia, mahassa oli aina vikaa. Isä kertoi, että muilla eläimillä kuten sioilla on kovemmat mahalaukku ja suolet, niitä ei voi hevoseen verratakaan. Hevosella on niin hauras maha. Mahaongelmat eivät välttämättä tule kaikille stressistäkään. Siihen aikaan tietysti ruokintakin oli erilaista, viljaa annettiin enemmän kuin olisi pitänytkään. Mutta isän mukaan periaatteessa kaikilla hevosilla oli mahassa haavoja tai muuta ongelmaa”, Veijo Heiskanen kertoo.

Suurin osa varsomisista sujuu ilman ongelmia, sillä tamma on luonnostaan hyvä synnyttäjä. Aina niin ei ole, ja joskus varsalla on ongelmia, vaikka varsominen olisi sujunut normaalisti. Riskivarsan nopea tunnistaminen parantaa varsan ennustetta. Pakoeläimenä varsa yrittää myös peittää sairautensa viimeiseen asti. Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Kati Niinistö neuvoo Hevosurheilun laajassa artikkelissa, mistä merkeistä riskivarsan voi tunnistaa.

Suomen ravikilpailutoiminnan ollessa tauolla ovat katseet kääntyneet Ruotsiin. Hevosurheilusta löydät loppuviikon Ruotsin pääravien kohdelähtöjen lähtölistat ja vihjeet.

Ratsastuksen personal trainer -sarjassa tutustumme fysiikkavalmentaja Tero Puustisen ajatuksiin. Hän tutustui ratsastukseen joitakin vuosia sitten valmentajakoulutuksessa Vierumäellä. Puustinen huomasi, että ratsastuksen valmentajat olivat selkeästi enemmän fokusoituneita lajiosaamiseen ja hevoseen, eivät niinkään ratsastajan peruskuntoon ja ravitsemukseen.

Puustinen oivalsi kristallinkirkkaasti, että lopputuloksen ratkaisee ratsastajan ja hevosen summa, ei kumpikaan yksin. Kokonaisvaltaisuus on avainsana. Menestyvä ratsastaja tämän päivän kilpaurheilussa on ihminen, jolla on hyvällä tolalla sekä fyysinen ja psyykkinen kunto, ravitsemus, palautuminen ja biomekaniikka. Lue lisää Hevosurheilusta!

Hevosurheilu ilmestyy toistaiseksi kaksoisnumeroina ravien ja ratsastuskilpailujen ollessa tauolla. Seuraavan kerran Hevosurheilu ilmestyy keskiviikkona 29.4.

Hevosurheilu palvelee sekä printti- että digituotteena.

Digilehti sisältyy kaikkiin Hevosurheilun ja 7 oikein -lehtien tilauksiin. Sen voi lukea missä päin maailmaa tahansa lataamalla Hevosurheilun Apin sovelluskaupasta.

Palveluun kirjaudutaan asiakasnumerolla, joka löytyy paperilehden osoitetiedoista postitoimipaikan jälkeen tai tilauslaskustasi (kirjoita asiakasnumero ilman ensimmäisiä nollia). Postinumero toimii salasanana.

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi