Onni Dahlia voitti viime tiistaina Oulun raveissa tuhannen euron ykköspalkinnolla ajetun tavallisen lähdön. Jukka-Pekka Kauhanen nosti maaliin saapuessaan käden iloiseen tuuletukseen, mutta siinä oli mukana muutakin.

Kyseessä oli viimeinen lähtö ennen kilpailutoiminnan keskeyttämistä, josta tehtiin päätös edellisenä iltana välittömästi hallituksen tiedotustilaisuuden jälkeen.

”Tunnetasolla oli paljon isompi merkitys, kuin pelkästään yhden lähdön voitto”, Jukka-Pekka Kauhanen myöntää. ”Jotenkin tuo hevonen vielä. Itellä oli just sellainen fiilis sinne Ouluun mennessä, että jos tänään jonkun lähdön haluan voittaa, niin sen.”

Täysosuma oli valmennettaville jo vuoden kahdestoista. Tallin hevoset ovat menestyneet laajalla rintamalla, ja tilastojen valossa kausi käynnistyi ennätystahdissa.

Taustalla on pari vuotta sitten tehdyt päätökset toiminnan laajentamisesta. Tilalla tehtiin investointeja ja palkattiin uutta henkilökuntaa.

”Se ehkä rupesi näkymään nyt”, Kauhanen arvelee. ”Viime vuoden loppupuolelta homma lähti pelittämään sillä lailla oikein kunnolla, ja alkukausi on ollut hyvä. Tämä on palapelin rakentamista, ja loppuvuodesta ne palaset rupesi loksahtelemaan kohdalleen. Varmaan vuosi on ollut sellainen monessa paikassa, että treeniolosuhteiden kanssa on jouduttu painimaan, mutta meillä on ollut järvenjää ja paikat muutenkin kunnossa. Hevoset on pysynyt terveinä, ja muutenkin se on ollut monen asian summa.”

Hevosia on kaikkiaan kolmisenkymmentä, joista 22 on treenattavia. Lisäksi on kaksi emätammaa, poneja sekä eläkepäiviä viettävä 26-vuotias Santeri Dahlia.

Töitä riittää ravien puuttumisesta huolimatta, eikä arki ole talleilla olennaisesti muuttunut.

”Tietysti kun ravireissut on pois, niin vapaapäiviä on ite kukin pystynyt pitämään eri tavalla kuin ennen”, Kauhanen pohtii. ”Ehkä tässä siitä alkujärkytyksestä on päästy jotenkin, jos nyt ei yli, niin päästy tarttumaan ainakin kynään ja jonkinlaisiin suunnitelmiin ja sen tyyppisiin asioihin. Viikonloppu varsinkin on työstetty aika paljonkin jo niitä asioita. Ei vielä mitään ratkaisuja ole tehty, mutta ehkä se totuus on realisoitunut vielä paremmin. Laskin, että mun firman kohdalla kilpailutoiminnan loppuminen tarkoittaa liikevaihdossa karkeasti 30-40 prosentin leikkausta.”

Valmennettavista puolenkymmentä on perheen omia, ja lisäksi heillä on osuuksia muutamasta muusta. Lopuista osa saattaa siirtyä omistajiensa kotitalleihin.

”Jonkin verran on ollut keskustelua omistajien kanssa”, Kauhanen kertoo. ”Osa hevosistahan on sen ikäisiä, että ei ole ollut tarkoituskaan kilpailla tänä vuonna. Niitten kohdalla tällä asialla ei ole sinällään merkitystä hevosen elämään. Tietysti ne hevoset, jotka on osallistunut tähän jokapäiväiseen kilpailutoimintaan, niiden kohdallahan tilanne muuttui radikaalisti. Ja ehkä meidän alueella on vielä jollakin tavalla erilaista kuin Etelä-Suomessa, kun monta kertaa sille hevoselle on olemassa toinenkin koti. Tällä alueella paine hevosen siirtymiselle kotitalliin käy tavallaan herkemmin kuin jossain Etelä-Suomessa.”

”Mutta mulla on pirun hyvät hevosenomistajat. Kaikki asiat suunnitellaan yhdessä ja tehdään tavallaan päätökset yhdessä, siitä heille hattu tosi korkealle. Nyt kaikki on ottanut tavallaan sellaisen välirauhan tässä, että seurataan nyt vähän, mutta kuunvaihde on varmasti ensimmäisten ratkaisujen paikka.”

Ravitauko johtuu koronaepidemiasta, jonka myötä myös käytännön toimintoja täytyy tarkentaa. Maaseututallilla ei ole tarvinnut ryhtyä sen suhteen isoihin muutoksiin.

”Ollaan sillä tavalla erillään muusta, mutta kyllä me asia vakavasti otetaan”, Kauhanen huomauttaa. ”Mun vaimo käy kummiskin kehitysvammatyössä, joka kuuluu tällaiseen riskiryhmään, ja on tässä tallilla kanssa, niin ei ole varaa leikkiä niillä asioilla yhtään. Ei meitä tietysti ole kuin kaksi vierasta työntekijää ja sitten oman perheen porukka, mutta jos yhtään tuntee olonsa huonoksi, niin ei saa tulla tallille, ja täällä koitetaan pitää myös toisiimme etäisyyttä. Ihmisiä käy selvästi vähemmän tallilla, mitä on käynyt, ja kauppareissuja on pyritty keskittämään.”

Nykyinen tauko kestää näillä näkymin ainakin huhtikuun 13. päivään asti. Mikäli uutta tietoa ei tässä välissä tule, Kuopion seuraavan päivän ravit kasataan edellisellä viikolla.

Vaikka ne ovat savolaisvalmentajan kotikulmilla, suhtautuminen niihin on toistaiseksi vaikeaa.

”Hevosia treenataan ihan samalla tavalla”, hän aloittaa. ”Jäätiin tavallaan hyvästä tilanteesta tauolle, kun hevoset oli kovassa kunnossa, ja tarkoitus on, että ne on yhtä kovassa kunnossa, kun tauko päättyy. Milloin se päättyy, se on toinen juttu.”

”En ole asettanut päivämääriä, ja se ehkä tekee tällä hetkellä kaikista haasteellisimmaksi tämän, kun aina oma treenisysteemi on perustunut siihen, että on asetettu hevosille selkeät tavoitteet ja melkein päivämääräkohtaiset, että tuolloin tullaan ja tuonne mennään. Nyt tilanne on täysin toinen, ja se asettaa itelle haasteita, että mihin tähdätään, kun on epävarmaa vielä kaikki.”

”Ei kilpailujen aloittaminen ole varmaan isokaan probleema niille hevosille, joilla ajetaan koko ajan kilpaa, koska niiden vireen pitäminen ei ole vaikeaa. Perusharjoitukset on kuitenkin niin samantyyppisiä, on se starttiväli viikko, kaksi, kolme tai neljä. Niille sillä ei ole niin merkitystä, mutta ne hevoset, jotka on tulossa tauolta. Niitä on pakko valmistella, ja ennen kuin niitä uskaltaa laittaa, täytyy tietää, että ne ravit varmasti ajetaan. Niitten kohdalla ne viimeisten viikkojen harjoitukset ennen starttia on oleellisesti erilaiset kuin mitä tehdään yleensä sen tauon aikana. Kun tilanne tuli päälle tällaiseen aikaan, että oli puutteellinen kapasiteetti kilpailijoita, niin minkä verran niitä riittää sitten, kun se alkaa, niin ei niitä ainakaan hirveästi enempää ole silloin.”

Koskelan Akseli johtaa Rokin Maxi rinnallaan. Kuva: Jarno Unkuri.

Kavioliigassa eniten pisteitä kerännyt Koskelan Akseli on ravannut tänä vuonna palkintorahoja jo 35 600 euroa. Kuva: Jarno Unkuri.

Ravivalmentajien yhdistyksen puheenjohtajanakin kaksi vuotta toiminut Kauhanen on ollut hallituksen jäsen 90-luvulta asti.

Hän sanoo järjestön roolin muuttuneen nopeasti tilanteen kärjistyttyä isommaksi kriisiksi.

”Kun päätös tuli, että ravit loppuu, niin pidettiin keskiviikkona heti ensimmäinen puhelinpalaveri. Yhdistyksen roolia nostettiin siinä heti tällaiseksi apua antavaksi järjestöksi, ehkä koko yhdistyksen historiassa voimakkaammin kuin milloinkaan ennen. Kyllä meidän toiminnanjohtaja (Antti Karhila) on saanut töitä tehdä varmasti koko palkkansa edestä, eikä varmasti edes riitä se sovittu palkka siihen, mitä hän on joutunut tekemään. Kyllä sähköpostit on laulanut nyt kuumana. Antti on selvitellyt hirveästi sellaisia asioita, joihin ei tarvinnut ennen varmasti puuttua ollenkaan. Juuri tällaisia työnantajan velvollisuuksia ja oikeuksia ja erilaisia rahoitusmalleja, tukipaketteja ynnä muita. Järjestö on nyt ottanut todella ison roolin, niin kuin sen tässä tilanteessa kuuluukin ottaa nimenomaan jäseniä tukeakseen ja neuvoakseen.”

”Tietysti kilpailupuoleltakin hyppää koko ajan asioita. Esimerkiksi koelähtöpalkkiot, kun koelähtö pitäisi olla ajettu toukokuun viimeiseen päivään mennessä, että mitä tapahtuu niille, kun ravikilpailutoiminta on seis. Ja tulee 12 kuukauden taukoja täyteen, kun ei pysty ajamaan. Kilpailutoiminnan sisälläkin tulee paljon asioita, joita ei varmaan kilpailutoimistossa pystytä miettimään eikä resurssit riitä, niin nyt kuuluu olla apuna tämän tyyppisissäkin asioissa. Meillä on paljon poikkeustilanteita, joihin ei malleja ole. Nämä on varmasti sellaisia, joita tulee eteen nyt joka päivä, ja se tulee eteen jonkun kysymyksen kautta. Järjestö on tavallaan se, joka lähtee työstämään eteenpäin, eikä se ole yksittäisen jäsenen tehtävä.”

Kauhanen ei itse näe, että yhdistyksessä toimiminen olisi hänellä pois jostain muusta.

”Olen niin kauan ollut mukana, että vaikka se vie multa aikaa, niin se ei vie multa energiaa, vaan päinvastoin antaa sitä”, hän painottaa. ”Tällaisessa tilanteessa varsinkin ite kokee niin, että se antaa, kun pääsee ja pystyy vaikuttamaan asioihin. Siksi tätä hommaa on niin kauan tehnyt.”

Päätöstä ravikilpailutoiminnan keskeyttämisestä samaan aikaan muiden toimintojen kanssa hän pitää ehdottomasti oikeana.

”Uskon, että se on meidän järjestön, ja ennen kaikkea se on mun henkilökohtainen mielipide, että nyt mennään suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten terveysviranomaisten ohjeiden mukaan. Ja kun ne ei sodi muun maailman suhtautumisen kanssa, pois lukien tietysti Ruotsi, niin mun mielestä me on toimittu oikein.”

”Jos yhteiskuntana valittiin tällainen tie, niin mun mielestä ravien kuuluu olla mukana siinä tilanteessa rinnalla, ja mietitään tilannetta sitten uudestaan, kun on nähty, että se tauti saadaan kuriin tai rajattua tai ihannetilanteessa löydetään joku lääke ja rokote, jonka jälkeen koko maailma pääsee aukeamaan. Tietysti jos olisi pysytty niissä edellisen torstain ensimmäisissä rajoituksissa, niin totta kai me oltaisiin ajettu kilpaa niin kauan, kun raveja olisi ajettu ilman yleisöä, koska se olisi ollut meidän yhteiskunnan mukaista.”

”Toivon että näillä toimenpiteillä, mitä tehtiin, niin me ollaan kriisin jälkeen edelleen osa sitä yhteiskuntaa, mikä oli se lähtökohta, missä me tähän kriisiin sukellettiin. Ehkä me olisi voitu erottautua jollakin tavalla ja jatkaa vähän pidempään, mutta kokisin sen riskiksi tulevaisuudessa. Olisi voitu erottautua pihapelit-sarjaan, mutta sinne me olisi sitten varmaan jäätykin, kun mun mielestä koko ajan on ollut pyrkimys ja suuntaus, että ollaan enemmän ja enemmän urheilijoita.”

Hän muistuttaa, että Ruotsissa on toimittu sen yhteiskunnan pelisääntöjen mukaisesti eikä siellä ole toimittu ravien osalta sen paremmin tai huonommin Suomessa.

”Totta kai minäkin toivon, että löydetään jokin tie aloittaa ravit mahdollisimman nopeasti uudestaan, jos se istuu meidän yhteiskunnan politiikkaan, mutta se ei voi olla mikään erillinen juttu.”