Komento ja Liisa Nummi voittivat montén Pohjoismaiden mestaruuden Turun T75-raveissa 14.9.2019.
Komento ja Liisa Nummi voittivat montén Pohjoismaiden mestaruuden Turun T75-raveissa 14.9.2019.Kuva: Roosa Lindholm

Montén tärkeimmät kilpailut vaarassa – ”Jännän äärellä ollaan”

Poikkeusolosuhteista johtuva ravikilpailuiden keskeytyminen on osunut myös montéen. Kauden tärkeimmät kilpailusarjat ovat jääneet kesken tai kokonaan vaarantuneet.

Alkuvuodesta kylmäveristen Monté-Talvimeetingin karsinnat oli juostu ja jäljellä oli enää 21.3. pidettävä finaali, kun ravien järjestäminen 18.3. keskeytyi.

”Päällimmäisenä tällä hetkellä on huoli kiertueista”, sanoo Suomen montéohjastajat ry:n hallituksen puheenjohtaja Hanne Hurskainen. ”Emme tiedä, pystytäänkö kylmäveristen Monté-Talvimeetingin finaalia pitämään tänä vuonna lainkaan. Selvitämme mahdollisuuksia kyllä, mutta esimerkiksi väliin jääneitä 75-lähtöjä ei tulla juoksemaan jälkikäteen, joten olemme samassa epätietoisuudessa kuin muukin raviurheilu.”

Suomenmestaruuksien karsinnat oli tarkoitus aloittaa lämminveristen osalta huhtikuun alussa ja suomenhevosilla huhtikuun puolessa välissä. Lämminveristen finaali on aina Mikkelissä St Michel-ravien yhteydessä ja tällä hetkellä ravit on tarkoitus ajaa ilman yleisöä.

”Suurin kysymys on se, ajaako Mikkeli St Michelin päälähtöä, jos yleisö ei saa tulla paikalle. Heidän päätöksestään riippuu myös se, päästäänkö meidän finaaliamme ajamaan.”

Suomenhevosten kohdalla tilanne on hieman erilainen, sillä finaali pidetään kuninkuusraveissa ja niiden peruminen tältä vuodelta on jo tiedossa.

”Meillä ei ole mitään käsitystä siitä, ajetaanko finaalia vai siirtyykö se toiseen ajankohtaan. Ja jos se siirtyy, mihin. Kesä-heinäkuun karsintoja ei ole maantieteellisesti sijoiteltu niin, että koko kausi olisi ajateltu ajettavaksi kahdessa kuukaudessa. Jos ravitauko jatkuu vielä toukokuun ajan, pitää miettiä, saadaanko karsintoja lisää niin, että niitä on tasapuolisesti Suomessa. Mutta mitään ei voida enää suunnitella ennen kuin tiedetään, milloin ravit jatkuvat.”

Viime vuonna anotut palkintotuet tuovat oman haasteensa finaalien järjestämisiin. Hurskaisen mukaan on selvityksen alla, onko palkinnot korvamerkitty myös lokaaliltaan tiettyyn paikkaan. Varmuutta asiaan ei ole vielä saatu.

”Budjetit on radoilla tehty jo viime vuonna, ja SM-kisojen palkinnot on vahvistettu nimenomaan St Micheliin ja kuninkuusraveihin. Ei ole tietoa siitä, miten tiettyjen kilpailukohtaisten rahamäärien siirto hallinnollisesti menee ja onko se edes mahdollista”, Hurskainen selittää. ”En tiedä, millaisia neuvotteluita Hippos on käynyt maa- ja metsätalousministeriön kanssa tukirahojen suhteen, ja tuskin Hipposkaan on vielä saanut uutta mallinnusta asiaan. Tässä kun on jäänyt muitakin suurkilpailuja ajamatta.”

Hurskainen kertoo, että yritys saada montékiertueita järjestymään on kova ja esimerkiksi lämminveristen SM-kiertue on jo kertaalleen mietitty uusiksi yhteistyössä Suomen Hippoksen kanssa.

”Suunnitelmat vaan käytännössä vanhentuvat nopeasti, kun ravisulku jatkuu. Saamme kuitenkin Hippoksesta koko ajan neuvoja ja apua siihen, miten asioissa kannattaa toimia ja mitä huomioida.”

Yhdistys voi olla taustavoimana ja yhtenä pyörittäjänä määrätylle kilpailulle, mutta yhdistys ei ole virallisesti kilpailuja järjestävä taho. Ravikilpailut on kiinnitetty ratoihin, ja niiden järjestäjinä ovat raviradat ja Suomen Hippos.

”Olemme joutuneet tekemään SM-kilpailuihin sääntömuutoksia, sillä Suomessa ei yksittäisellä yhdistyksellä ole ravien järjestämislupaa. Muutos on protokollassa, eli siinä on selkiytetty järjestävä taho, vaikutusta ei niinkään ole toimintatavoissa.”

Prix Etoile -kiertueen on määrä alkaa kesän alussa, mutta senkin suhteen seistään epätietoisuudessa. Ainoastaan elokuussa alkavan Prix du Nord -kiertueen suhteen on ilmassa toivoa.

”Se on ainoa näistä kauden kuudesta suuresta kilpailustamme, joka tällä hetkellä ei näytä olevan vaarassa.”

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Suomen Hippoksen hallitus hyväksyi viime perjantain 24.4. kokouksessaan ravikilpailuja koskevia linjauksia. Hurskainen sanoo, että on vielä epäselvää, mitä ne käytännössä tarkoittavat montékilpailujen suhteen.

”Suomenmestaruuksista kumpikaan ei ole palkinnon puolesta suurkilpailu, mutta ne kuitenkin ilmeisesti ovat nimikilpailuja. Meillä ei ole olemassa virallista linjausta siitä, ovatko kilpailumme nimikilpailuja. Meidän pitää selvittää Hippoksen kilpailuosastolta, mitä nämä kuusi jo aiemmin mainittua kilpailusarjaamme ovat.”

Väliin jääneiden tai jäävien finaalien järjestäminen on vaikeaa, mutta osakilpailujen mahdotonta jo ajan puolesta. Montélähdöille on olemassa vuositasolla ratakohtainen kiintiö, mutta Hurskaisen mukaan sen toteutumista ei poikkeusolosuhteissa voi realistisesti odottaa. Osa radoista ei järjestä montélähtöjä ollenkaan kesäisin ja osa jättää ne pois talvisin.

”Selvää on, että kaikkia osakilpailuja ei missään tapauksessa pystytä järjestämään. Pitää miettiä, minkä kokoisena tulevia kiertueita ylipäänsä voidaan ajaa. Varmasti pyrimme neuvottelemaan ratojen kanssa, mutta järki täytyy pitää päässä”, Hurskainen toteaa demokraattisesti. ”Ravisulku on jo nyt taloudellisesti hyvin haasteellinen radoille, joten emme oleta, että meidän toivomuksiamme oltaisi ensimmäisenä kuulemassa ja täyttämässä.”

Hurskainen ei pelkää sitä, että ravien jatkuessa montélähdöt jäisivät tavallisten kärrylähtöjen jalkoihin. Hän uskoo, että sovitusta pidetään loppuvuoden osalta kiinni ja monté huomioidaan tasavertaisesti.

”Montélähtöjen poistaminen ei hyödyttäisi ratoja suuntaan eikä toiseen, niiden määrä on kuitenkin niin vähäinen. Se ei antaisi sarjatarjontaan mitään niin uutta ja ihmeellistä, että sillä pystyttäisi kompensoimaan ajamatta jääneitä kärrylähtöjä. Lisäksi Hippos on nyt tarjonnut sen porsaanreiän, että raveja ja kilpailupäiviä voidaan loppuvuodeksi lisätä.”

Käytettävissä oleva hevoskalusto on yksi tärkeimmistä montéssa huomioitavista asioista. Sitä ei tarvitse samalla tavalla puntaroida kärrylähdöissä, koska tavallisella ravipuolella hevosia riittää. Ruotsissa järjestetään kokonaisia montéraveja, mutta siellä hevosmäärä lajissa on täysin eri mittasuhteissa kuin Suomessa.

”Uskallan väittää, että montéhevoset eivät ole juurikaan tauon aikana lisääntyneet. Vaikka montélähtöjä voisi juosta joka päivä ravitauon päätyttyä, ei meillä riitä hevoset. Karua realismia on myös se, että jos vaikka Talvimeetingin finaali järjestetään loppuvuonna, ei meillä välttämättä ole enää olemassa kaikkia niitä hevosia, jotka juoksivat karsinnoissa. Niin on käynyt ennenkin, että joku hevonen on myyty ja joku jo kuollut.”

Montéharrastajat odottavat hartaasti montékiertueiden jatkumista ja kyselyjä tilanteesta tulee jatkuvasti. Mitään vastausta ei vaan ole vielä olemassa. Suunnitelmiakaan ei kannata julkaista, jos tauko vaan jatkuu ja jatkuu.

”Montéssa yksittäisellä kilpailulla on suurempi merkitys kuin kärrylähdössä. Harrastajat suhtautuvat lajiinsa intohimoisesti ja pettymys voi olla suuri, kun odotettu kilpailu, johon myös on hevonen valmisteltu, ei toteudukaan. Myötätunto on heidän puolellaan, mutta tilanteelle ei voi mitään.”

Muutamia tunnettuja nimiä on kärrylähtöjen puolelta suunnannut ravitauon alettua Ruotsiin, missä raveja koko ajan juostaan. Hurskainen ei ole kuullut samaa montépuolelta eikä siihen samalla tavalla olisi montéohjastajalla mahdollisuuttakaan.

”Ruotsissa on paljon paremmat palkinnot kuin Suomessa ja ohjastajista ei siellä ole pulaa. Hevoset totta kai ilmoitetaan tutuille kuskeille, jotka ovat jo hevosella pärjänneet. Suomalaisen montékuskin ei siis ole helppo vain käydä kokeilemassa Ruotsissa. Jos montéhevosille olisi tarvittu startteja alle, olisi niiden kanssa voitu käydä, mutta sellaista ei ole ollut näkyvissä.”

Kuluva kausi tuntuu SMO:ssa ikään kuin välivuodelta. Toisaalta tulevaisuutta varten tehtyjä suunnitelmia on jo viety käytännön tasolle.

”Meille tuli jo tälle vuodelle paljon uutta, mitä ei ehditty ottaa käytäntöön. Korttikurssiin tuli sellainen muutos, että jos jatkossa haluaa ohjastaa montéa, tulee korttikurssin loppukokeessa antaa montétaitonäyttö. Se ei rajoita ajolupaa takautuvasti, mutta jatkossa se vaaditaan normaalilla korttikurssilla.”

Lopuksi SMO:n hallituksen puheenjohtaja Hanne Hurskainen toteaa yhdistyksen olevan samassa tilassa kuin muutkin alan toimijat tällä hetkellä.

”Jännän äärellä ollaan ja odottavaisin mielin.”

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi