”Näyttää siltä, että hautaan on laitettu hevosten mukaan kauraa” - Valokas ja Rymy-Murto on haudattu vastakkain

Suomenhevosen varhaisvaiheiden tutkimusryhmä on löytänyt Korian raviradalla olevasta haudasta molemmat, tarinan mukaan sinne samana päivänä haudatut oriit.

Legendan mukaan ravikuningas Valokas ja kuninkuuskakkonen Rymy-Murto haudattiin Korian raviradalle pystyasennossa, mutta keskiviikon 14.8. aikana kaivauksissa voitiin jo todeta, että hevoset ovat haudassa makuuasennossa. Ne on kuitenkin selvästi aseteltu hautaan.

”Sattumalta hevoset eivät voi päätyä näin symmetrisesti. Ne lepäävät kyljellään vastakkain, jalat ovat osittain koukussa ja toistensa lomassa. Päät kaartuvat niin, että otsalinjat ovat vastakkain”, arkeologi Tuija Kirkinen kuvailee.

Vielä ei ole varmuutta, kumpi hevosista on Valokas ja kumpi Rymy-Murto, mutta tutkimusryhmällä on siitä jo teoria: eteläisempi hevosista on Valokas ja pohjoisempi Rymy-Murto. Näin on päätelty karvojen ja jouhien värien perusteella, mutta lopullinen totuus paljastuu syksyn aikana, kun haudasta otetut näytteet tutkitaan.

”Tiukka sininen savi on säilönyt kaiken hämmästyttävän hyvin. Olemme löytäneet luiden lisäksi karvoja, hevosen nahkaa, jouhia ja kasvinjäänteitä. Osa on hautaan laitettuja havuja, mutta mukana on myös muita oksia”, Kirkinen kuvailee.

Haudasta on löydetty myös pieniä määriä heinää sekä kauranjyviä, jotka eivät sijaintinsa perusteella ole peräisin hevosten mahalaukuista.

”Näyttää siltä, että hautaan on laitettu hevosten mukaan kauraa.”

Rymy-Murron ja Valokkaan haudan avaaminen on osa suomenhevosen alkuperää ja historiaa kartoittavan Suomenhevosen varhaisvaiheiden tutkimusta, joka kerää DNA-näytteitä vuosien 1850 ja 1950 välillä syntyneistä suomenhevosista. Kansainvälisestikin ainutlaatuisessa tutkimuksessa kartoitetaan suomenhevosen historiaa ja tutkitaan esimerkiksi ravivarmuusgeenin (DMRT3) leviämistä Suomessa.

Rymy-Murron ja Valokkaan haudasta on tarkoitus saada talteen DNA:ta.

”Keskitymme nyt ensin kaivamaan hevosia sen verran esiin, että pääsemme dokumentoimaan niiden asennon kunnolla ja kuvaamaan haudan. DNA-näytteitä varten otamme hevosista talteen vain alaleuan. Muuten hauta jää edelleen niiden hautapaikaksi ja se ennallistetaan kokonaan”, Kirkinen sanoo.

Kaivaustyöt on toteutettu yhdessä Rymy-Murron ja Valokkaan omistaneiden Matti ja Alma Takasen perillisten sekä Korian raviradan alueen omistavan Pohjois-Elimäen Hevosystäväinseuran kanssa.

”Haaveilen vähän, että haudan entisöinnin jälkeen paikalle saataisiin kyltti, jossa kerrottaisiin arkeologisista tutkimuksista ja Korian raviradasta. Tämä on hieno paikka”, Tuija Kirkinen sanoo.

Rymy-Murron ja Valokkaan haudan avaamisessa on kyse historiallisen ajan arkeologisesta tutkimuksesta. Kiinteitä muinaisjäännöksiä suojaa Suomessa muinaismuistolaki, jonka nojalla voidaan myös myöntää kaivamiseen lupa. Hautarauha puolestaan on voimassa niin pitkään kuin hauta voidaan tunnistaa vainajan leposijaksi, mutta se koskee vain ihmisvainajia. Haudan tai hautamuistomerkin tahallinen häpäisy tai haudan luvaton avaaminen tulkitaan hautarauhan rikkomiseksi.