Pitäisikö suomenhevonen viedä Linnan juhliin, Heikki Parviainen?

 Vannoutunut suomenhevosmies näkisi luonnikkaan ystävänsä kernaasti myös pukuloiston keskellä.

Kajaanissa televisio on auki aina Itsenäisyyspäivisin. Ikkunoilla loimottavat kynttilät, ja Heikki Parviainen seurailee Linnan juhlia sen, minkä hevostoimiltaan ehtii.

”Onhan se merkittävä tapahtuma. Linnan juhlissa taitavat ihmiset vaihtaa kuulumisia samaan tapaan kuin hevosihmiset kuninkuusraveissa”, Parviainen tuumaa.

Suomenhevonen saisi tosin hevosmiehen mukaan tulla juhlassa nykyistä paremmin esiin. Taistelihan se ensin rintamalla ja oli korvaamaton apu kotijoukoissa, myöhemmin sen arvo nousi mittaamattomaksi sodanjälkeisissä rakennustöissä, pellon raivauksissa ja metsänhoidossa.

”Suomenhevosen tärkeyttä ei aina ymmärretä. Samalla tavalla meillä on sotaveteraanit ja -invalidit, joiden panosta itsenäisyyden eteen ei aina ole niin huomattu. Nyt asiaa on korjattu, mutta vieläkin on puutteita. Jokaisella sotaveteraanilla ja -invalidilla pitäisi esimerkiksi olla mahdollisuus kuntoutukseen.”

Vanhan kunnon liinaharjan astelu Linnan juhlien punaisella matolla tekisi varmasti säväyksen pukuloistonkin keskellä.

”Kyllä suomenhevosen kuuluisi tulla Linnassa esille, se on ideana hyvä. Suomenhevonen on ollut vaikeissa paikoissa ja kun tuollaiset juhlat järjestetään, niin varmasti esiintyminenkin pystyttäisiin hoitamaan”, Parviainen pohtii.

Hän aprikoi, että hevonen voisi olla juhlissa joko hienossa juhlaloimessa tai aivan luonnonkauniina puhtaassa karvassaan ja jouhet harjattuina.

Itsenäisyyspäivää viettävää hevoskansaa Heikki Parviainen muistuttaa sillä tosiasialla, että suomenhevosen olemassaolo vaatii jatkuvia toimia.

”Suomenhevonen on viisas, mutta ei itse oikeuksiaan pysty puolustamaan. Meidän tehtävänämme on tuoda sen arvo esille ja turvata säilyminen. Ei se itsestään säily.”

Sivolan Tilalla on tällä hetkellä 15 hevosta, joista kuusi on kantavia tammoja. I.P.-alkuisten kasvattien linja ainakin vaikuttaa turvatulta.

”Emätammahankinnat ovat meillä onnistuneet, aivan kantatamma Ilta-Postista lähtien. Se muuten oli kovaluontoinen ja oman arvonsa tunteva. Varsoja se kasvatti aina niin, että se seisoi varsan ja aidan välissä. Niin varsa ei loukannut itseään. Joskus, kun varsa ei toiminut sillä tavalla kuin Ilta-Posti olisi halunnut, tamma otti varsaa sään kohdalta kiinni ja vähän ravisti, vähän kuin tukisti”, Parviainen heittäytyy muistelemaan.

Tänään Itsenäisyyspäivän aamu alkoi Sivolan tilalla samalla tavalla kuin kaikki muutkin hevostilan aamut tapaavat alkaa.

”I.P. Lento on siinä heti, kun tallin ovi avataan. Se hirnahtaa joka aamu ja siihen yhtyvät kaikki. Se on iloinen tervehdys ja se tarkoittaa, että silloin kaikki hyvin. Vastaan aina tervehtimiseen kuunnellen, mitä hevoset pyrkivät sanomaan. Vuoropuhelu on tärkeää”, Suomenhevosliittoakin aikanaan perustamassa ollut mies tietää.

Parviaisen kasvattaihin lukeutuu myös kaikkien aikojen eniten tienannut suomenhevostamma I.P. Vipotiina, jonka tarinaan pääset tutustumaan tästä.