Ranskattaret Uza Josselyn ja Billie de Montfort ystävystyivät lennolla
Ranskattaret Uza Josselyn ja Billie de Montfort lensivät hyvissä tunnelmissa vierekkäin Deauvillestä Helsinki-Vantaalle.
Matka sujui ongelmitta ja ruoka maistui, vaikka nousut ja laskut vähän rauhaisaa tunnelmaa häiritsivätkin.
"Tammoista tuli sydänystävät vierekkäisissä karsinoissa", kertoi Barbara Aebischer, Uza Josselynin osaomistaja - ja myös hoitaja.
Kun Uza Josselyn oli saapunut Vermoon, ja se oli päällisin puolin tutkittu, sitä juoksutettiin ja kävelytettiin hetkinen.
Kaikki on valmista lauantaille.
Hieman huolta aiheuttaa keväinen ajankohta, ja se, saako se tamman hormonit hyrräämään väärällä hetkellä. Lentokoneessa ja vieraassa tallissa olevat oriit, kuten myös Ranskasta lentänyt isokokoinen, ja isoääninen jalostusori Dijon voivat saada aikaan jopa sen, että Uza ei otakaan radalla oriisiin tavanomaista tiukan yrmeää katsekontaktia, vaan vähän pehmeämmän.
Mitä sitten tarkoittaakin, ja tarkoittaako mitään, Vermon vierastallin Dijon otti heti ulko-ovella komentoonsa. Se tapahtui yhdellä tiukalla etujalan paukautuksella sementtilattiaan ja äänekkäällä kiljaisulla. Ori tuli hoitajansa Linnea Brattströmin kanssa suoraan Haras de Sassysta, jossa astutuskausi on täysillä menossa.
"Tammojen ainoa huono puoli kilpahevosina...", Uzan valmentaja, eläinlääkäri René Aebischer huokasi mietteliäänä.
Ja mitä lauantaina sitten tapahtuu? Eräänlainen testiajo. Uza de Josselynia viimeistellään Elitloppetiin. Koska oma kuski Alexandre Abrivard ajaa hevosia lauantaina Vincennesin nelivuotiskriteriumissa ja Prix de Kerjacquesissa, otetaan tuntumaa myös vieraaseen kuskiin Erik Adielssoniin, olosuhteisiin yleensä ja uusiin muovisiin kenkiin, jotka tammalla on jalassa ensimmäistä kertaa ja joiden kanssa se juoksee lauantaina. Ne jalassa se juoksee myös Elitloppetin ensimmäisen karsinnan.
Kyllä Uza de Josselynilla Finlandiassa kilpaa ajetaan, mutta ei ihan miten hyvänsä, eikä ainakaan millä hinnalla vain. Prix de Kerjacques Pariisissa 120 000 euron ykkösellä jäi väliin siksi, että tamman kanssa ei haluta vielä samalle viivalle Bird Parkerin, Valko Jenilat'n ja Belina Josselynin kanssa.
Minkälainen juoksunkulku Finlandiassa? Aebischer sanoo valinneensa Adielssonin siksi, että hänen ajotyylinsä miellyttää, eikä superammattilaista tarvitse ryhtyä neuvomaan.
Mutta kyllä hänellä aika selvä mielikuva näyttää olevan siitä, mitä tulee tapahtumaan.
"Kyllä tamma kovaa auton takaa lähtee, ja saa lähteäkin, sillä se ei pidä siitä, että ohjissa roikutaan. Mutta eiköhän se keulapaikka jollekin sopivalle luovuteta... Ideaali olisi saada hyvä selkäjuoksu, jonka jälkeen päästäisiin laskemaan pätkä kovaa loppusuoralla, sellaiset 300-400 metriä olisivat ideaali", valmentaja sanoo. "Mihin se sitten riittää, siihen se riittää. Usein se on riittänyt voittoon, sillä Uzalla on aika räjähtävä pätkä, kun se noista olosuhteista sen pääsee kehittämään."
Dijon ja Billie de Montfort tekevät sen minkä pystyy, kun lähtörata-arvonnoissa ei ole ollut tuuria.
Dijonin valmentaja-kuski Romain Derieux lentää Suomeen lauantaina. Hän on jo aiemmin sanonut Hevosurheilulle olevansa 9-radan takia juoksunkulun suhteen lähinnä odottavalla kannalla. "Katsotaan minkälainen juoksu siitä muodostuu." Hän paljastaa, että oriilla on valtavat vauhtivarat, kunhan pohja on kyllin elastinen. Kovasta radasta se ei pidä.
Sebastian Guaraton työntekijä Kevin Prele lensi Suomeen Billie de Montfortin kanssa. Hänellä on lapulla ajo-ohjeet Jorma Kontiolle, joka kertoi Hevosurheilulle, että kerta tämän tamman ohjissa on ensimmäinen.
"Reipas avaus ja hyvä selkäpaikka, ja lopussa ohi jos siltä tuntuu", kuuluvat Ranskasta lähetetyt ohjeet, jotka Kontio oli tosin jo arvannutkin.
"Nopea lähtijähän tämä on, ja kivenkova Vincennesin kilpuri, mutta eihän se voittaminen 7-radalta helppoa ole", Kontio tuumaili.
"Mutta ennen kuin keksitään, miten saa 12 hevosta kaikki ykkösradalle, aina välillä se huonompikin numero kohdalle vaan osuu", hän pohdiskeli, hienoinen hymynvire suupielissään.
