Ravitalous on ollut puoli vuosikymmentä punaisella

Suomen Hippoksen tänä vuonna työnsä aloittanut valtuuskunta on koolla Espoossa. Lyhyestä valtuuskuntakaudesta huolimatta kokouksen edessä on jo kolmas Hippoksen toimitusjohtaja. Pekka Soinin ja Matti Lakkiston jälkeen kokouksen valmisteluista vastaa nyt Hippoksen ja Fintoton yhteinen toimitusjohtaja Pertti Koskenniemi.

Valtuuskunnan puheenjohtaja Olavi Haanketo toivoi avauspuheenvuorossaan järjen vievän voiton tunteesta päätöksiä tehtäessä. Haanketo evästi hallitusta puheenvuorossaan hevoskasvatuksen kriisitilanteesta. "Olemme menettäneet nopeasti kolmanneksen normaalivuosien varsamäärästä. Toivon että hallitus ottaa tämän asian vakavasti", Haanketo totesi. Haanketo muistutti että ravitalouden kaikki mittarit ovat olleet puoli vuosikymmentä punaisella. Valtuuskunnan puheenjohtaja muistutti että jotain hyvääkin on tapahtunut. Pelivaihtojen lasku näyttäisi taittuneen.

Suomen Hippoksen hallituksen puheenjohtaja Mika Lintilä muistutti katsauksessaan että Suomen kansantalous on tällä hetkellä vuosien 2007 - 2008 tasolla. "Samalla tasolla on myös hevostalous," Lintilä totesi.

Lintilä kantoi huolta paitsi syntyvien varsojen lukumäärästä myös kilpailevien ravihevosten määrän perustamisesta. Toinen puheenjohtajan huolenaihe on raviurheilun julkinen kuva. "Kaikki ne toimintatavat jotka voivat raviurheilun brändiä vahingoittaa on kitkettävä pois. Tulemme hallituksen päätöksellä nostamaan lääkeainesanktioita", Lintilä totesi. Lintilä muistutti myös hyvästä hallintotavasta alan päätöksenteossa. "Jos tämä asia ei ole kunnossa meidtä syntyy hyvin kummallinen kuva ympäröivälle yhteiskunnalle", Lintilä painotti.

Kolme viikkoa Suomen Hippoksen toimitusjohtajana toiminut Pertti Koskenniemi kertoi Hippoksen toiminnan sydämen olevan sähköisissä palveluissa eli Heppa-järjestelmän kehittämisessä.  Koskenniemen mukaan palvelut tulevat digitaisoitumaan eli muuttumaan sähköiseksi myös tulevaisuudessa. Tällä on vaikutusta aikanaan myös järjestön organisaatioon. Toinen tärkeä asia on raviratojen alueyhteistyön kehittäminen tehtyjen selvitystöiden jälkeen. "Ala ei tarvitse enempää powerointesityksiä vaan käytännön toimenpiteitä. Alaa markkinoivan konseptiyhtiön sijaan kannattaa ehkä pohtia konseptihenkilöä", Koskenniemi pohti.

Tulevan vuoden merkittäviksi päätöksiksi Koskenniemi mainitsi ravipelien tuotonjaon muuttaminen raviratoja  motivoivaksi yhden rahapeliyhteisön mallissa. Toisena asiana on lajin julkisuustyöstä huolehtiminen uudessa tilanteessa mikäli peliyhtiöt yhdistyvät. Koskenniemen mukaan Fintoton tulevaisuus vaikuttaa myös siihen kuinka paljon konserni tarvitsee toimitiloja tulevaisuudessa. "Täytyy aikanaan harkita myös sitä kannattaako Tulkinkujan osakkeita omistaa", Koskenniemi pohti. Tulkinkujalla tarkoitetaan niin sanottua Hippos-taloa.

Kokous käsittelee peliyhtiöiden yhdistymisen etenemistä omassa asiakohdassaan, Tästä raportoidaan erillisessä verkkoartikkelissa kokouksen edistyessä.