Suomalainen ravivalmennus on kehittynyt viime vuosikymmenten aikana todella paljon. Yksi muutoksista on hevosenomistajien tiedonhalu valmennettavien kuulumisista. Talliviestinnän tarpeista keskusteltiin tänään TeivoAkatemian yleisötilaisuudessa.

”1980-luvulla valmentajan työ oli hoitaa hevosta, nyt on hoidettava sekä hevosta että omistajaa”, Harri Koivunen tiivisti muutoksen. Koivusen mukaan ravivalmentajan on osattava jakaa oma aikansa sen suhteen miten on hevosenomistajien tavoitettavissa. Vastuu yhteydenpidosta siirtyy yhä enemmän hevosenhoitajille. ”Puhelinta on osattava pitää myös kiinni että omalle työlle ja sen pohtimiselle jää aikaa”, Koivinen pohti.

Suomalaisen hevosvalmennuksen grand old man Risto Airaksinen lähettää monien muiden valmentajien tavoin ravihevostensa omistajille laskun mukana kirjoitetun valmennusraportin, nuoremmat valmentajat ovat siirtäneet raportointia sosiaalisen median puolelle. Ennen kaikkea hevosten isot omistajakimpat ovat lisänneet tiedottamisen tarvetta.

”Jos hevosella on viisi omistajaa, ehdin joskus keskustella jokaisen kanssa. Jos yhdellä hevosella on omistajia kaksikymmentä tai enemmän se ei ole mahdollista”, Harri Koivunen pohti.

Ravikuningas Jokivarren Kunkun valmentaja Antti Ojanperä korosti hevosenomistajien sosiaalisen kontaktin tarvetta. ”Järjestämme tallimme hevosenomistajille tilaisuuksia joissa he voivat tutustua toisiinsa.”

Ruotsissa pitkään työskennellyt Airaksinen löytää eroja ruotsalaisen ja suomalaisen hevosenomistajan väliltä. “Suomessa omistamisessa ollaan liikaa kiinni hevosen menestyksessä. Ruotsalaisille hevosenomistajille hevonen on enemmän kuin perheenjäsen, sitä käydään ravien tallialueella katsomassa silloinkin kun menestystä ei tule.”

Pitkäaikainen hevosenomistaja Jouni Monto omaa kokemusta ravien lisäksi myös ratsastuksen puolelta. Hän kaipaa raviurheiluun ratsastuksen maailmasta yhtä seikkaa. ”Kun ratsastuskisan jälkeen katsoo ympärilleen huomaa että kaikki hevoset saavat omistajiltaan kehuja vaikka ne eivät olisi menestyneetkään.”

Hevosen kuolemasta kertominen on valmentajien mukaan aina vaikea paikka. ”Ravivalmentajan työ on myös psykologin hommaa, kyllä tässä täytyy osata omistajien ja työntekijöiden sydänsurutkin kuunnella”, Airaksinen muistutti.

TeivoAkatemian järjestivät yhteistyössä Aamulehti, Teivon rairata, Ypäjän Hevosopisto ja Hevosurheilu-lehti.