Tunnistusoikeudenkäynnin toisena päivänä keskeisenä teemana oli selvittää kuinka tietoisia eri osapuolet ovat olleet varsojen tunnistamiseen liittyvistä säännöistä ja Suomen Hippoksen säännöistä ylipäätään ja mitä sääntöjä on missäkin vaiheessa noudatettu. 

Vastausten perusteella vaikuttaa, että sääntötuntemus on ainakin kuultujen 7 kasvattajan parissa melko vähäistä ja tunnistaminen teknisenä prosessina huonosti tunnettu. Heillä on tiedossa, että tunnistus tulee tehdä tiettyyn päivämäärään mennessä, mutta miten se tulee sääntöteknisesti hoitaa, vaikutti olevan epäselvempää.

Hippoksen asianajaja Matti Nurmela ihmetteli useaan otteeseen sitä, miten huonosti kuullut kasvattajat tuntevat kasvattamiseen ja ravikilpailuihin liittyviä sääntöjä.

Kasvattajat perustelivat vähäisen mielenkiintonsa muun muassa sillä, että alalla on opittu luottamaan, että tunnistuksen tai rekisteröimiseen liittyvän paperisodan oikeellisuuden hoitaa Hippoksen valtuuttama tunnistaja tai keskusjärjestön työntekijä.

Päivän aloitti ravivalmentaja Tuomas Korvenoja kertomalla alkaneensa sidosryhmineen kasvattaa hevosia Ranskassa 1990-luvulla ja että toiminta laajeni myöhemmin myös Tanskaan.  Syynä on hyvät olosuhteet ja pidempi kasvukausi. Varsoista haluttiin kuitenkin Suomessa syntyneitä muun muassa ikäluokkakisojen ja Suur-Hollolan kaltaisten kisojen takia. Pitkään varsat laivattiin Suomeen, tunnistettiin täällä ja kuljetettiin samana päivänä takaisin ulkomaille suotuisampiin olosuhteisiinsa.

Korvenoja kertoo kuulleensa joskus vuoden 2011 paikkeilla “puskaradion kautta”, että tunnistaminen ulkomailla on mahdollista. Hän siirtyi vuodesta 2012 lähtien tähän tapaan ja siitä lähtien hevoset on tunnistettu niiden syntymämaissa kuljettamatta niitä enää Suomeen. ”Ajattelin, että nyt on helpotettu hevosten ja niiden omistajien elämää. Olimme tyytyväisiä”, Korvenoja kertoi salissa.

Korvenojan osuuden jälkeen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen avasi FI- ja FIU –hevosten välistä eroa. Hän toi esiin, että kilpailumahdollisuuksia on runsaasti FIU-statuksen omaavillakin hevosilla. Mäkinen alleviivasi lisäksi, että 99 % suomalaisista ravihevoskasvattajista noudattaa sääntöjä, josta on perusteltua päätellä valtaosan olevan siten myös säännöistä tietoinen.

Kantajien edustajat Antti Linna ja Esa Puranen penäsivät sitä, mihin nimenomaiseen Suomen Hippoksen sääntöön kasvattajille määrätyt sanktiot, sakot yhtäällä ja sakot ja hevosten määrääminen FIU-statuksen alle, perustuivat. Tästä käytiin runsaasti keskustelua.

Suomen Hippoksen jalostusvaliokunnan ja hallituksen jäsen Marjo Kaipainen totesi, että tunnistusasiakirjan väärennös on vakava rikkomus ja etätunnistus vielä vakavampi. Kaipainen luonnehti toimintaa jopa ”rikolliseksi”.

Kaipainen avasi päätöksentekoprosessia sanktioiden suhteen Hippoksen hallituksen, sääntövaliokunnan ja jalostusvaliokunnan välillä.

”Mietittiin mikä olisi hyvä ratkaisu. Annoimme armon käydä. Jos oltaisiin menty by the book, Tanskan hevoset olisivat nyt FIU ja Ranskan hevoset pihakoristeita ilman  kilpailuoikeutta ollenkaan”, hän kertoi.

Jalostusvaliokuntaa kuultiin prosessissa, jossa päätettiin väärin tunnistettujen hevosten kasvattajille langetetuista sanktioista, mutta Kaipainen luonnehtii jalostusvaliokuntaa hallituksen työrukkaseksi, joka antaa esityksiä, mutta ei tee päätöksiä.

Suomalainen siittolan pitäjä ja ranskalaisten jalostusoriiden edustaja Suomessa vannoi tiistaina ainoana todistajan valan. Hän ei halua nimeään julkisuuteen. Hän perustelee toiveensa sillä, että tällainen julkisuus on erittäin leimaavaa.

Hän kertoi kysyneensä Ranskan hevoset etänä tunnistaneelta henkilöltä onko varsat mahdollista tunnistaa Ranskassa ja tunnistajan vakuuttaneen sen olevan mahdollista.  Kyseisen tunnistajan sitten loukattua jalkansa niin, ettei hän voinutkaan lähteä Ranskaan tunnistamaan, sovittiin yhdessä, että pyydetään tunnistamaan ranskalaiset eläinlääkärit. Siittolanpitäjä meni itsekin paikan päälle ja toi etätunnistukseen tarvittavat materiaalit tunnistajalle Suomeen.

Nurmela toi esiin, että Ranskan etätunnistaja olisi antanut käydyistä keskusteluista ja informaationvaihdosta erilaista tietoa ja että hän olisi väittänyt siittolan edustajan tienneen toiminnan olevan sääntöjenvastaista.

Seuraavana vuonna tunnistajan jalka oli terve, mutta hevoset tunnistettiin edelleen samalla etämenettelyllä.

Keskiviikko alkaa Ranskan hevosten etätunnistajan kuulemisella klo 9.15.  Sen jälkeen kuullaan Ruokaviraston Sanna Varjusta, Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpäätä ja Suomen Hippoksen entistä puheenjohtajaa Kari Erikssonia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lisää teemasta: Tunnistusoikeudenkäynti