Lähes viisituntinen valmisteluistunto Espoon käräjäoikeudessa torstaina oli lähtölaukaus alkukeväisen tunnistusjupakan selvittämiselle oikeusteitse. Valmisteluistunnossa käytiin vastaajan ja kanteen nostaneiden kesken läpi riidattomia ja riidanalaisia seikkoja ja sovittiin käsittelyn seuraavat askelmerkit.

Tunnistuskärhämässä vastaajana on Suomen Hippos ja kantajina kaksi kasvattajatahoa: sakkojen kumoavista vaativat Trot Oy, Carol Stable, IMT-Talli Oy, Herttuala Oy ja Kotihalli Oy sekä FI-tunnusta hevosille takaisin havittelevat HJ-Stable, Timo Kjelin, Esa Haapoja ja Jari ja Tuula Virtanen. Ensimmäistä tahoa edustaa asianajaja Esa Puranen ja jälkimmäisen asiaa ajaa Antti Linna.

Hippos määräsi viime keväänä ulkomailla tunnistetuille, mutta Suomeen väärin merkinnöin rekisteröidyille hevosille 2000 euron hevoskohtaisen sakon ja Ranskassa etätunnistetuille varsoille FIU-statuksen. FIU-status tarkoittaa, etteivät hevoset ole oikeutettuja kasvatustukiin ja -palkintoihin eivätkä osallistumaan Suomessa syntyneille lämminverisille rajattuihin lähtöihin.

Erimielisyyttä kantajien ja Hippoksen välillä on muun muassa siitä, ovatko kasvattajat tienneet toiminnan olevan sääntöjenvastaista. Hippoksen näkemys on, että kasvattajien ja heidän asiamiestensä on täytynyt tietää ulkomailla tunnistamisen rikkovan sääntöjä. Hippoksen asianajaja Matti Nurmelan mukaan siitä on myös osoittaa näyttöä.

Koska molemmat kanteet juontavat olennaisesti samasta perusteesta, käräjäoikeuden tuomari Tiina Veranen päätyi ratkaisuun käsitellä kanteet yhdessä.

Molemmissa kanteissa onkin yhteisiä vetoamiskohtia. Asianajajien mukaan omistajat ovat luottaneet tunnistajaan ja pitäneet tämän menettelyä pätevänä. Tämän vuoksi heidän mielestään vastuu tulisi kohdentaa tunnistajiin eikä kasvattajiin. Kantajaosapuolten mielestä myös Hippoksen sääntötulkinta on EU-oikeuden ja perusoikeuden vastainen, ja sotii vapaata liikkuvuutta ja elinkeinovapautta vastaan.

Antti Linna alusti tilaisuudessa haasteen taustoja kaikkein seikkaperäisimmin. Linnan mukaan hänen päämiestensä hevoset ovat olleet ”FI-rekisteröidyiksi aiottuja”. Päämiehillä on myös ollut asiamies, joka järjestää kasvatuksen, hevosten hallinnan ja siihen liittyvät seikat.

Linnan mukaan asiamies on tiennyt tunnistajan lentävän Ranskaan ja tekevän tunnistuksen siellä. Linna väittää, ettei hevosia ole viimeisen 10 vuoden aikana tarvinnut tuoda Suomeen, vaan ”Hippoksen tunnistaja on voinut lentää pelipaikalle”.

Hän kertoi lisäksi tapahtumasarjasta, jossa hevoset päädyttiin tunnistamaan etätunnistamalla. Tunnistaja oli joutunut onnettomuuteen, eikä ollut siitä syystä päässytkään paikalle.  Tämän seurauksena oli päädytty pyytämään Ranskassa tunnistusoikeudet omaava henkilö tekemään tunnistamisen ja toimittamaan asiakirjat suomalaiselle tunnistajalle.

“Hippoksen tunnistajat toimivat näin muiden kantakirjojen suhteen”, Linna esitti.

Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen täsmensi Linnan väitteen toimintatavasta pitävän paikkansa muiden, paitsi juuri ravihevosten kohdalla.

Etätunnistustapauksessa on epäselvää, kuka oli aloitteellinen hoitamaan asian tavalla, jolla se lopulta tehtiin.

Linnan mukaan kuitenkin kyseisillä Ranskan-varsoilla käytetty tunnistustapa, jossa ranskalainen eläinlääkäri on tehnyt tunnistamisen, siruttanut, hoitanut dna-testit ja lähettänyt tiedot Hippoksen tunnistajalle, on EU:n hevospassiasetuksen mukainen. Hän myös väittää kasvattajien olleen käsityksessä, että tunnistus on hoidettu asianmukaisesti.

Linna kritisoi etenkin prosessia, jossa alun perin Hippoksen jalostusvaliokunnan esityksessä ei ole koskettu etätunnistettujen FI-statukseen, sitten on tullutkin päätös FIU-merkinnästä ja 2000 euron sakosta.

”Lähteekö Hippos siitä, että FI-status on vain hävinnyt johonkin? Sehän on viranomaisen myöntämä. Se ei passiasetuksen mukaan häviä eikä sellaista päätöstä ole tehty. Jos olisi, se olisi pitänyt tutkia hallinto-oikeudessa. Päätös on tehty hätäillen. Jos esimerkiksi rakennuslupaviranomainen myöntää rakennusluvan, ei sekään mitätöidy jossain poikien kesken.”

Veranen ehdotti asian laajuuden vuoksi toisen valmisteluistunnon järjestämistä 3. huhtikuuta. Pääkäsittelyyn Veranen suositteli kolmipäiväistä istuntoa kolmen tuomarin voimin. Käsittely olisi aikaisintaan toukokuussa, mutta käräjätuomarin arvion mukaan kuitenkin ennen juhannusta.

Istunnon lopuksi tuomari huomautti asian keskinäisen sopimisen olevan kaikille osapuolille paras vaihtoehto.

”Se on vähän hankalaa, kun kyse ei ole pelkästään rahasta”, Hippoksen asianajaja pohti tilaisuuden päätyttyä.