Vielä on virtaa – Daniel Palema
20-vuotiaaksi kääntynyt Daniel Palema oli aikansa teräshevonen.
Vuonna 2001 Paleman siittolassa Ruotsissa syntynyt Daniel Palema aloitti kilpailemisen synnyinmaassaan kolmivuotiaana. Viisivuotiskautensa loppuun mennessä se oli juossut ruotsalaisvalmentaja Åke Svanstedtin tallin nimiin kaikkiaan kuusi voittoa ja yhdeksän muuta totosijaa.
Vuoden 2006 lopussa hevonen myytiin Suomeen.
Daniel Paleman osti Henna Aapro. Ensitöikseen uusi omistaja joutui selvittämään, mikä hevosta vaivaa. Viisivuotiskautensa lopulla se ei ollut enää yltänyt kärkisijoille, eikä se Suomeen tullessaan ollut kilpailukuntoinen.
”Jokin virus siinä ilmeisesti jylläsi. Veriarvot olivat aivan sekaisin. Danielia hoidettiin ja annoin sen olla kotona laitumella pitkälle syksyyn”, Aapro selittää. ”Sitten se yks kaks alkoi piristymään.”
Kun hevonen alkoi ottaa laitumella vauhdikkaita spurtteja ja vaikutti olevan jälleen täysissä ruumiin voimissa, sitä alettiin treenaamaan. Aapro vei sen Risto Airaksiselle, joka oli ollut mukana koeajamassa hevosta. Aapro oli tutustunut Airaksiseen, kun tämä oli ajanut kilpaa hänen isänsä hevosella Christine A:lla.
Ensimmäisen Suomen-starttinsa Daniel Palema juoksi Lahden Jokimaalla helmikuussa 2008. Silloin menestystä ei vielä tullut, mutta heti seuraavassa koitoksessa maaliskuussa tuloksena oli ykkössija. Kaikkiaan voittoja kertyi vuoden 30 startista peräti kymmenen, ja muita totosijoja yhdeksän.
Kauden, ja lopulta koko Suomi-uran, rahakkain ykkössija tuli lokakuussa 2008. Hopeadivisioonafinaalin voitto kerrytti tiliä 10 000 eurolla.
Vuonna 2009 Daniel Palema nousi kultadivisioonaan, eli nykytermein avoimelle tasolle. Ensimmäinen kilpailu suomalaisen raviurheilun korkeimmalla tasolla päättyi voittoon, eikä ykkössija suinkaan jäänyt tuolla tasolla viimeiseksi.
Yhteensä ruuna starttasi kauden 2009 aikana 23 kertaa, ja voitti neljästi. Muita totosijoja tuli kymmenen.
Vuosi 2010 oli sijoitusten perusteella edeltäjiään vaatimattomampi. Voitot kiersivät, mutta avoimen tason kakkos- ja nelossijatkin kerryttivät tiliä mukavasti.
Vuonna 2011 Daniel Palema kääntyi jo kymmenvuotiaaksi. Aapro päätti kokeilla, piristyisikö paljon kilpailuja kiertänyt hevonen uudesta kilpailumuodosta.
”Monté selkeästi sopi sille. Sitä oli aikoinaan Ruotsissakin ratsastettu ja koitettu startata montéa, mutta se oli hylätty liioista laukoista. Täällä Suomessa se polki kuitenkin aina ravia.”
Hevonen voitti Heidi Laaksosen ratsastamana heti pari montén SM-karsintalähtöä, ja oli finaalissa kolmas. Vuosina 2012 ja 2013 se osallistui Finlandia-päivän montéen ja oli molemmilla kerroilla totosijoilla. Edelle ehtivät ainoastaan ranskalaisratsastajien hevoset Prince de Montfort ja Pacha de la Frette.
Daniel Palema kilpaili kaikkiaan yhdeksän kautta, ja juoksi ennätyksensä vielä viimeisellä kilpailukaudellaan. Se oli jaloistaan aina terve, ja ainoastaan keväisin ja alkukesäisin oireileva siitepölyallergia rajoitti kilpailemista. Pahimpaan siitepölyaikaan hevonen lomaili omistajansa kotitilalla Savitaipaleella, ja palasi radoille taas loppukesästä.
Muutettuaan Suomeen ruuna kilpaili pääosin kotimaassaan. Aapro kertoo, että sitä kyllä yritettiin havitella takaisin Ruotsiin, mutta omistaja päätti pitää hevosensa Suomessa.
Yhden Ruotsin-reissun Daniel Palema sentään teki. Aivan uransa loppumetreillä, marraskuussa 2013, se starttasi Solvallan maililla ja tuli toiseksi. Nopeampi oli ainoastaan Petri Salmelan tallin B.W.L. Champion.
”Lähdimme sinne lähinnä matkaseuraksi toiselle hevoselle, jonka piti olla varma pärjääjä. Se hevonen kuitenkin reissasi huonosti ja väsyi omassa lähdössään, mutta Daniel taas kukisti itse Rakaksen, joka pärjäsi siihen aikaan hyvin. Se oli unohtumaton reissu”, Aapro muistelee.
Hevosurheilu-lehden keskiviikon 27.1. numeron Vielä on virtaa -sarjassa Daniel Paleman omistaja Henna Aapro kertoo, mitä eläkeläisruunalle nykyään kuuluu.
