Viesker 30 vuotta

Juhannusviikon torstaina merkkipäiväänsä viettää ori Viesker, viisinkertainen ravikuningas, 1.20-alittaja ja yli 1500 varsan isä.

”Ei tässä mitään. Synttäreitä odotellessa. Hevonen on virkeä ja touhua täynnä. Vekkuli kolmikymppinen”, kertoo oriin hoitaja ja omistaja Kari Ahokas maanantaina. Merkkipäivä on torstaina 20.6., ja juhlaravit ravataan Killerillä viikkoa myöhemmin.

Keväällä oriin toisen takajalan hankoside vähän reagoi, mutta nyt hevonen on taas kunnossa. Ikämiehen elämää se kuitenkin jo viettää.

”Ei se nyt ihan aamusta mene tarhaan, vaan tunnin pureskelee ruokiansa sisällä. Sitten se menee laitumelle, tulee päivällä joksikin aikaa sisälle ja menee sitten illalla ulos uudelleen.”

”Yritetään viettää sen kanssa yhteistä aikaa. Minä sitä tässä harjailen ja otan sen tähän pihamaalle kuljeskelemaan”, Ahokas kertoo.

Aisojen välissä ori ei ole ollut pariin vuoteen.

”Vanhuus on tullut. Mielellään se kyllä lenkille lähti, mutta kun se liikkuu pihallakin paljon, niin ei olla tehty enää hupilenkkejäkään.”

Talvi on ikähevoselle hankala, kun hampaat eivät pure kunnolla kuivaan heinään.

”Silloin se sai greenlinea, mutta nyt on ihan eri tilanne, kun saa vihreää. Litistetty kaurahan sillä on ollut aina”, Ahokas kertoo. ”Nyt se on oikein loistolihassa, ja karva kiiltelee. Talvella sillä on kyllä jo paksu villa.”

Viimeiset tammansa Viesker astui kaudella 2016. "Se oli sellaista pakkonaimista. Näki ettei sitä kiinnosta, eikä sillä ollut fiilistä, mutta työnsä sen teki", Ahokas kertoi Hevosurheilussa huhtikuussa 2017. Tammanomistajat uskoivat kerrasta.

”Mutta pakasteita kysellään, niitä menee tänäkin kesänä Ylivieskasta”, Ahokas kertoo.

Vieskerin jälkeläisissä Ahokkaalla on yksi suosikki yli muiden.

”Välähdys. Siinä on paljon samaa kuin isässään. Kulkee isolla moottorilla”, hän sanoo.

Syntymäpäivien alla Ahokas haluaa kiittää Vieskerin lukemattomia faneja, jotka ovat muistaneet kaikkien aikojen suomenhevosta suurella hartaudella. Sen  jäämisestä raviradoilta eläkkeelle on yli 15 vuotta, mutta Vieskerin startteja ihmiset tapaavat tulla muistelemaan.

”Yleensä se siihen Ruotsin laukkastarttiin kääntyy”, Ahokas paljastaa.

Viesker saa elää niin pitkään, kuin näyttää siltä, että sillä on hyvä olla, hän lupaa.

”Niin paljon se on meidän firmalle tuonut, että katsotaan tappiin asti”, Ahokas muotoilee.

Hän toteaa, että Viesker on ollut urheilija, mutta myös työmies. Olisi se suomenhevosena tehnyt maatalon hommatkin, jos olisi aiemmin elänyt, Ahokas uskoo.

”Energinen poika se on aina ollut. On ratsastettu, ajettu vossikkaa ja treenattu kaikki talvet reellä. Mutta sähköinenhän se on. Tarkkana sen kanssa olisi saanut olla, että en tiedä, olisiko se joka pöllikasalla pysähtynyt. Kyllä se enemmän urheilija on ollut”, Ahokas miettii.

Merkkipäivänä Ahokas lupaa kahvit, jos joku poikkeaa Laukaaseen päivänsankaria katsomaan. Varsinaiset juhlat ovat viikkoa myöhemmin Killerin raviradalla, joissa 500 ensimmäiselle on pannu kuumana.

Vieskerille tulee aitaus katsomoalueen päätyyn, ja sille varataan mahdollisuus mennä viilentelemään itseään hevoskoppiin. Ahokas ei ole kuitenkaan huolestunut vanhasta herrasta. Se on yhä hyväkuntoinen ja aktiivinen, ja se tapaa huudella muille hevosille.

”Etunen lähtee niin kuin nuorena miehenä”, Ahokas myhäilee.

Artikkeli on julkaistu Hevosurheilun keskiviikon 19.6.2019 kaksoisnumerossa.