Vuoden ohjastaja Santtu Raitala noudattaa isoäitinsä neuvoa: ”Opettele tuntemaan hevonen”

Santtu Raitala valittiin tänään Ravigaalassa Vuoden ohjastajaksi. Ensioppinsa hevosista hän on saanut isoäidiltään Pirkko Kinnuselta, joka oli mukana juhlistamassa valintaa Tampere-talossa.

 ”Minähän olen ollut reilu 10-vuotiaasta saakka hevosten kanssa tekemisissä. Isäni kuoli, kun olin viisivuotias, ja meitä jäi kuusi lasta äidilleni. Vanhemmat sisarukset joutuivat lähtemään jo aikaisin maailmalle. Minä olin pikkuisen kiinnostunut hevosista, niin minähän jouduin ne peltotyöt tekemään”, pihtiputaalainen Pirkko Kinnunen taustoittaa.

Santtu Raitala on kulkenut mummonsa mukana hevosia hoitamassa pikkupojasta lähtien.

”Ei häntä saanut millään konstilla jäämään pois”, Kinnunen nauraa.

”Kirkollekin lähtiessäni poika sanoi lähtevänsä mukaan. Minä vastasin, että et lähde. Sitten 5-6 kilometriä ajettuani hän nousi autonistuimen takaa piilosta ja nauroi makeasti. Hän oli pienestä saakka mukana, kun oli hevosia kotona. Minä niitin heiniä, Santtu oli pienen kottikärrynsä kanssa viemässä niitä hevosille. Ei hän ollut edes kuuden vanha, kun touhusi jo tallilla.”

Kun Pirkko Kinnuselta tiedustelee tärkeintä oppia, jolla hän on lapsenlastaan hevoshommiin evästänyt, vastaus tulee nopeasti:

”Opettele tuntemaan hevonen, niin se on sinulle kaikkein tärkeintä. Enhän minä juuri muuta ole hänelle neuvonut. Pieniä vinkkejä olen antanut, mutta enempää en ole neuvomaan mennyt. Itse on saanut kantapään kautta oppia. Jotkut hevoset olivat sellaisia, että niitä ei pikkupojalle vielä uskaltanut antaa, mutta nythän hänelle voi antaa käsiin ihan minkä vain hevosen.”

Santtu Raitala itse sanoo oppineensa isoäidiltään ennen kaikkea kovan työnteon mallin.

”Varhaisin muisto on semmoinen ahkeruus ja sitkeys siinä ihmisessä. Mummossa on niin paljon luonteenlujuutta, että sitä on vaikea ymmärtää. Hän on ollut yksi vaikuttajista, kun olen kotona saanut aina touhuta hevosten kanssa. Kukaan ei ole kuitenkaan pakottanut, vaan itse olen saanut kiinnostua.”

”Omalta mummoltani olen oppinut, että kun tarpeeksi vain yrittää ja on ahkera, niin ainakin on yrittänyt parhaansa. Enempää ei voi vaatia. Sitä mummo on tehnyt ikänsä ja se on varmaan mulle tullut perintönä”, Raitala kiittää.

Isoäiti havaitsi varhain, kuinka Santulla oli jo hyvin nuorena taito tulla toimeen hevosten kanssa.

”Mistä lie taitonsa saanut. Täytyy sanoa, että kyllä hän tulee erikoisen hyvin niiden kanssa toimeen.”

Kinnunen on päässyt nautiskelemaan kuluneella kaudella useista suojattinsa merkkipaaluista. Raitala ohjasti viime vuonna 1843 starttia, joista 279 oli voittoja, 249 kakkosta ja 203 kolmossijaa.

”Kirkkoherra kysyi minulta, kun poika saavutti 1000. voittonsa, että olenko ylpeä. Vastasin, etten oikein tiedä. Sitten tuli tämä ohjastajaliigan voitto, ja sanoin kirkkoherralle, että kyllä minä taidan olla melkoisen ylpeä. Rupesi kirkkoherrakin nauramaan!” Pirkko Kinnunen hymyilee.