Norjan ravimedia Trav- og Galopp-Nytt julkaisi torstaina Vermon toimitusjohtaja Pertti Koskenniemen haastattelun, jonka lehden päätoimittaja Truls G. Pedersen oli tehnyt Suomen vierailullaan.Haastattelu liittyi Norja keskusjärjestö DNT:n hallituksen torstaina pidettyyn kokoukseen, jossa käsiteltiin Suomen ravipelien siirtymistä pelimonopoliyhtiöltä lisenssijärjestelmään. Norja on sen jälkeen ainoa Pohjoismaa, jossa oikeus ravipelien järjestämiseen on yhdellä yhtiöllä.DNT:n puheenjohtaja Erik Skjervagen kertoi hallituksen työskentelevän pelimonopolin purkamisen ja yhteisen pohjoismaisen peliyhtiön perustamisen puolesta. Kokouksen jälkeen kerrottiin, että DNT:n pomot Skjervagen, Svein Morten Bauer, Bror Helgestad ja Hans Tronstad tapaavat tammikuun puolivälissä ATG:n ja ST:n johtoa Ruotsissa.Pedersen kuvaili Koskenniemeä todelliseksi hevospelien järjestämisen ammattilaiseksi ja huomautti hänen työskennelleen ensin Hippoksen totojohtajana, sitten sen omassa peliyhtiössä Fintotossa ja viimeksi valtiollisen Veikkauksen peliautomaattien ja kasinopelien johtajana ennen Vermon toimitusjohtajan pestiä.Koskenniemi kertoi työskennelleensä hevospelien parissa 30 vuotta ja olevansa vakuuttunut lisenssijärjestelmän paremmuudesta. Hän tähdensi, kuinka on tullut selväksi, ettei raviurheilu voi olla riippuvainen valtionavusta.Hän totesi, että kaikilla aloilla kilpailu piristää toimintaa ja tuottaa parempaa tulosta. Kilpailutilanteessa markkinointi virkistyy ja laajenee, ja raviurheilun pitää tavoittaa uusia pelaajaryhmiä nykyisten lisäksi. Monopolimarkkinassa pelivolyymilla on taipumus mennä alamäkeen.Suomessa ongelma näkyy selvästi jo ensi vuonna, jolloin valtion tuki on vaarassa vähetä dramaattisesti jopa 17 tai 18 prosenttia 33 miljoonaan euroon. Kun palkintotaso pyritään säilyttämään, kulukuri iskee ravien järjestämiseen. Useat pienemmät radat ovat jo valmiiksi tiukoilla, ja monille tulee suuria ongelmia pitää ‘pää pinnan yläpuolella’. Ne joutuvat hankkimaan rahoitusta lajin ulkopuolelta. Vermossa muita tapahtumia on järjestetty tänä vuonna 17 miljoonan euron arvosta.Pedersen kertoi kuulleensa, että suomalaiset tähtäisivät yhteistyöhön pelijätti ATG:n kanssa, ja yhteisen peliyhtiön omistussuhde olisi 50/50. Koskenniemi vastasi, ettei ole kuullut tällaisesta mitään. Ja hymyili, Pedersen kirjoitti.Koskenniemi ilmoitti, ettei ryhdy spekuloimaan Suomen ja Ruotsin välisen peliyhteistyön tulevaisuutta. Mutta hänen mielestään paljon on tehtävissä pohjoismaisen peli- ja urheiluyhteistyön parantamiseksi. Pelaajat kaipaavat suurempia ja houkuttelevampia pooleja, ainoa tien sellaisten saavuttamiseen on parempi yhteistyö ravikalentereiden ja tärkeiden kilpailuiden ajoittamisessa.“Urheilun pitää sopeutua pelaajien toivomuksiin, he pitävät putiikkia pystyssä!” Koskenniemi painotti.“Raviurheilu ja hevospelaaminen ovat valtavan konservatiivista toimintaa, mutta uusiin vaatimuksiin pitää vastata uusilla ideoilla. Suomessa tiedämme nyt, mitkä ovat toimintaedellytykset valtion tekemillä leikkauksilla vuonna 2025, mutta vuodesta 2026 emme tiedä mitään. Siksi on ratkaisevan tärkeää työskennellä lujasti saavuttaaksemme hyvän ja kannattavan toimintamallin siirtyessämme lisenssijärjestelmään. Se työ on jo aloitettu”, Koskenniemi vakuutti.
Norjan ravimedia Trav- og Galopp-Nytt julkaisi torstaina Vermon toimitusjohtaja Pertti Koskenniemen haastattelun, jonka lehden päätoimittaja Truls G. Pedersen oli tehnyt Suomen vierailullaan.Haastattelu liittyi Norja keskusjärjestö DNT:n hallituksen torstaina pidettyyn kokoukseen, jossa käsiteltiin Suomen ravipelien siirtymistä pelimonopoliyhtiöltä lisenssijärjestelmään. Norja on sen jälkeen ainoa Pohjoismaa, jossa oikeus ravipelien järjestämiseen on yhdellä yhtiöllä.DNT:n puheenjohtaja Erik Skjervagen kertoi hallituksen työskentelevän pelimonopolin purkamisen ja yhteisen pohjoismaisen peliyhtiön perustamisen puolesta. Kokouksen jälkeen kerrottiin, että DNT:n pomot Skjervagen, Svein Morten Bauer, Bror Helgestad ja Hans Tronstad tapaavat tammikuun puolivälissä ATG:n ja ST:n johtoa Ruotsissa.Pedersen kuvaili Koskenniemeä todelliseksi hevospelien järjestämisen ammattilaiseksi ja huomautti hänen työskennelleen ensin Hippoksen totojohtajana, sitten sen omassa peliyhtiössä Fintotossa ja viimeksi valtiollisen Veikkauksen peliautomaattien ja kasinopelien johtajana ennen Vermon toimitusjohtajan pestiä.Koskenniemi kertoi työskennelleensä hevospelien parissa 30 vuotta ja olevansa vakuuttunut lisenssijärjestelmän paremmuudesta. Hän tähdensi, kuinka on tullut selväksi, ettei raviurheilu voi olla riippuvainen valtionavusta.Hän totesi, että kaikilla aloilla kilpailu piristää toimintaa ja tuottaa parempaa tulosta. Kilpailutilanteessa markkinointi virkistyy ja laajenee, ja raviurheilun pitää tavoittaa uusia pelaajaryhmiä nykyisten lisäksi. Monopolimarkkinassa pelivolyymilla on taipumus mennä alamäkeen.Suomessa ongelma näkyy selvästi jo ensi vuonna, jolloin valtion tuki on vaarassa vähetä dramaattisesti jopa 17 tai 18 prosenttia 33 miljoonaan euroon. Kun palkintotaso pyritään säilyttämään, kulukuri iskee ravien järjestämiseen. Useat pienemmät radat ovat jo valmiiksi tiukoilla, ja monille tulee suuria ongelmia pitää ‘pää pinnan yläpuolella’. Ne joutuvat hankkimaan rahoitusta lajin ulkopuolelta. Vermossa muita tapahtumia on järjestetty tänä vuonna 17 miljoonan euron arvosta.Pedersen kertoi kuulleensa, että suomalaiset tähtäisivät yhteistyöhön pelijätti ATG:n kanssa, ja yhteisen peliyhtiön omistussuhde olisi 50/50. Koskenniemi vastasi, ettei ole kuullut tällaisesta mitään. Ja hymyili, Pedersen kirjoitti.Koskenniemi ilmoitti, ettei ryhdy spekuloimaan Suomen ja Ruotsin välisen peliyhteistyön tulevaisuutta. Mutta hänen mielestään paljon on tehtävissä pohjoismaisen peli- ja urheiluyhteistyön parantamiseksi. Pelaajat kaipaavat suurempia ja houkuttelevampia pooleja, ainoa tien sellaisten saavuttamiseen on parempi yhteistyö ravikalentereiden ja tärkeiden kilpailuiden ajoittamisessa.“Urheilun pitää sopeutua pelaajien toivomuksiin, he pitävät putiikkia pystyssä!” Koskenniemi painotti.“Raviurheilu ja hevospelaaminen ovat valtavan konservatiivista toimintaa, mutta uusiin vaatimuksiin pitää vastata uusilla ideoilla. Suomessa tiedämme nyt, mitkä ovat toimintaedellytykset valtion tekemillä leikkauksilla vuonna 2025, mutta vuodesta 2026 emme tiedä mitään. Siksi on ratkaisevan tärkeää työskennellä lujasti saavuttaaksemme hyvän ja kannattavan toimintamallin siirtyessämme lisenssijärjestelmään. Se työ on jo aloitettu”, Koskenniemi vakuutti.