Näin päättyi viisi vuotta kestänyt kiivas väittely siitä, missä Ruotsissa syntynyt ravihevonen voi syntyä. Tulokseksi tuli, että EU/UET-maissa syntyneet varsat voi rekisteröidä ”ruotsalaisiksi ravureiksi” (svensk häst), ja ”Ruotsissa syntynyt” (svenskfödd)-nimitystä ei enää käytetä vuodesta 2024 lähtien..”Kysymys Ruotsissa syntymisestä on tullut ajankohtaiseksi, koska yhä suurempi osa ruotsalaisvarsoista syntyy ulkomailla. Tällainen kehitys on tulosta siitä, että ruotsalaisia kasvattajia on asettunut ulkomaille, ja lisääntynyt määrä ulkomaisia kasvattajia haluaa tuottaa ruotsalaisia varsoja”, jalostusjohtaja Christina Olsson kertoi ST:n tiedotteessa..Kasvattajapalkkiot Pohjoismaiden kaikista lähdöistäTästä vuodesta alkaen ruotsalaishevosille maksetaan kasvattajapalkkiot Ruotsin sääntöjen mukaan kaikista Pohjoismaissa ansaituista palkinnoista. Muualla EU/UET-alueella palkkiota saa vain Groupe I ja II-tason kilpailuista..Varsan merkitseminen ”ruotsalaiseksi” edellyttää, että emätamma on merkitty Ruotsin kantakirjaan (rekisteriin) ja viety tilapäisesti ST:n hyväksymään toiseen EU-maahan astutettavaksi..Vielä tänä vuonna varsat täytyy kuljettaa tunnistettaviksi Ruotsiin syntymävuoden aikana. Mutta ensi vuonna ulkomailla syntyvät pitää tunnistaa siellä, missä ne ovat syntyneet. Niitä ei enää saa tuoda rekisteröintiä varten Ruotsiin..Tunnistajat käyvät varsojen luona, ja käynneistä peritään korotettu maksu. Tuotosta tullaan perustamaan stakes-tyyppinen suljettu kilpailusarja Ruotsin maaperälle syntyneille hevosille. ST:n tiedotteessa käytetään termiä ”ruotsalaisille oljille syntyneet varsat”. Kilpasarjan alkamisen aikataulua ei kerrottu..Tunnistajilla on myös oikeus tehdä varsoille hyvinvointitarkastuksia ja ottaa niistä näytteitä. .Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan tai Uuteen-Seelantiin syntynyttä varsaa ei voi rekisteröidä ruotsalaiseksi vuodesta 2026 lähtien. Vuonna 2025 ja siitä eteenpäin näihin maihin astutettavaksi viety tamma pitää siirtää niiden rekisteriin ja tuoda takaisin Ruotsiin ennen varsomista..Päätöstä perustellaan sillä, että USTA ei tunne tilapäistä vientiä, vaan rekisteröi maahan tuodut hevoset siellä vakituisesti oleviksi. Tällöin hevosen omistus- ja muihin tietoihin voi USA:ssa tulla muutoksia, joista ei saada tietoa Ruotsiin.. Kasvatuksen ja omistuksen johtaja Kimmo Lampinen Suomen Hippoksesta kertoo, että muutoksista Ruotsissa on kerrottu yhteisissä palavereissa. Aikataulut olivat siinä vaiheessa vielä auki..”Kysymyksessä on iso kokonaisuus, johon liittyy myös monia byrokraattisia säätöjä, kuten tunnistajan toiminta ja näytteenotto-oikeudet ulkomailla”, Lampinen huomauttaa..”Hevoskasvatuksella on ensiarvoinen merkitys koko hevosalalle. Kasvatus, varsan hoito, opetus, valmennus ja kilpailutus luo pohjan koko hevoskulttuurille. Sillä on myös merkittäviä maatalousvaikutuksia, ja se edistää hevosalan yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Missään maassa ei ole kukoistavaa hevoskulttuuria ilman omaa kasvatustoimintaa”, Lampinen korostaa..Pohjoismaiden ikäluokkakilpailujärjestelmät on luotu tukemaan kotimaista hevoskasvatusta. Ruotsalaiskasvattajat nousivat vastustamaan käytäntöä, jossa ikäluokkahevoset voisivat saapua Ruotsiin vasta kilpailuikäisinä. Tanska oli ensimmäinen Pohjoismaa, joka salli tunnistamisen ulkomailla..Kimmo Lampinen naapurin päätöksestä varsojen rekisteröinnin suhteen: "Mikä toimii Ruotsissa, ei välttämättä toimi Suomessa"
Näin päättyi viisi vuotta kestänyt kiivas väittely siitä, missä Ruotsissa syntynyt ravihevonen voi syntyä. Tulokseksi tuli, että EU/UET-maissa syntyneet varsat voi rekisteröidä ”ruotsalaisiksi ravureiksi” (svensk häst), ja ”Ruotsissa syntynyt” (svenskfödd)-nimitystä ei enää käytetä vuodesta 2024 lähtien..”Kysymys Ruotsissa syntymisestä on tullut ajankohtaiseksi, koska yhä suurempi osa ruotsalaisvarsoista syntyy ulkomailla. Tällainen kehitys on tulosta siitä, että ruotsalaisia kasvattajia on asettunut ulkomaille, ja lisääntynyt määrä ulkomaisia kasvattajia haluaa tuottaa ruotsalaisia varsoja”, jalostusjohtaja Christina Olsson kertoi ST:n tiedotteessa..Kasvattajapalkkiot Pohjoismaiden kaikista lähdöistäTästä vuodesta alkaen ruotsalaishevosille maksetaan kasvattajapalkkiot Ruotsin sääntöjen mukaan kaikista Pohjoismaissa ansaituista palkinnoista. Muualla EU/UET-alueella palkkiota saa vain Groupe I ja II-tason kilpailuista..Varsan merkitseminen ”ruotsalaiseksi” edellyttää, että emätamma on merkitty Ruotsin kantakirjaan (rekisteriin) ja viety tilapäisesti ST:n hyväksymään toiseen EU-maahan astutettavaksi..Vielä tänä vuonna varsat täytyy kuljettaa tunnistettaviksi Ruotsiin syntymävuoden aikana. Mutta ensi vuonna ulkomailla syntyvät pitää tunnistaa siellä, missä ne ovat syntyneet. Niitä ei enää saa tuoda rekisteröintiä varten Ruotsiin..Tunnistajat käyvät varsojen luona, ja käynneistä peritään korotettu maksu. Tuotosta tullaan perustamaan stakes-tyyppinen suljettu kilpailusarja Ruotsin maaperälle syntyneille hevosille. ST:n tiedotteessa käytetään termiä ”ruotsalaisille oljille syntyneet varsat”. Kilpasarjan alkamisen aikataulua ei kerrottu..Tunnistajilla on myös oikeus tehdä varsoille hyvinvointitarkastuksia ja ottaa niistä näytteitä. .Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan tai Uuteen-Seelantiin syntynyttä varsaa ei voi rekisteröidä ruotsalaiseksi vuodesta 2026 lähtien. Vuonna 2025 ja siitä eteenpäin näihin maihin astutettavaksi viety tamma pitää siirtää niiden rekisteriin ja tuoda takaisin Ruotsiin ennen varsomista..Päätöstä perustellaan sillä, että USTA ei tunne tilapäistä vientiä, vaan rekisteröi maahan tuodut hevoset siellä vakituisesti oleviksi. Tällöin hevosen omistus- ja muihin tietoihin voi USA:ssa tulla muutoksia, joista ei saada tietoa Ruotsiin.. Kasvatuksen ja omistuksen johtaja Kimmo Lampinen Suomen Hippoksesta kertoo, että muutoksista Ruotsissa on kerrottu yhteisissä palavereissa. Aikataulut olivat siinä vaiheessa vielä auki..”Kysymyksessä on iso kokonaisuus, johon liittyy myös monia byrokraattisia säätöjä, kuten tunnistajan toiminta ja näytteenotto-oikeudet ulkomailla”, Lampinen huomauttaa..”Hevoskasvatuksella on ensiarvoinen merkitys koko hevosalalle. Kasvatus, varsan hoito, opetus, valmennus ja kilpailutus luo pohjan koko hevoskulttuurille. Sillä on myös merkittäviä maatalousvaikutuksia, ja se edistää hevosalan yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Missään maassa ei ole kukoistavaa hevoskulttuuria ilman omaa kasvatustoimintaa”, Lampinen korostaa..Pohjoismaiden ikäluokkakilpailujärjestelmät on luotu tukemaan kotimaista hevoskasvatusta. Ruotsalaiskasvattajat nousivat vastustamaan käytäntöä, jossa ikäluokkahevoset voisivat saapua Ruotsiin vasta kilpailuikäisinä. Tanska oli ensimmäinen Pohjoismaa, joka salli tunnistamisen ulkomailla..Kimmo Lampinen naapurin päätöksestä varsojen rekisteröinnin suhteen: "Mikä toimii Ruotsissa, ei välttämättä toimi Suomessa"