Mika Forss otti komean hopeasijan Kanadassa varhain lauantaiaamuna Suomen aikaa päättyneessä ravi- ja peitsariajajien MM-kilpailussa. Kuva Ilkka Nisula
Mika Forss otti komean hopeasijan Kanadassa varhain lauantaiaamuna Suomen aikaa päättyneessä ravi- ja peitsariajajien MM-kilpailussa. Kuva Ilkka Nisula

Forssille hopeaa ajajien MM-kilpailusta Kanadassa

Mika Forssin hopeasija MM-kilpailussa varmistui viimeisen MM-osalähdön jälkeen Kanadassa.

Kanadan James MacDonald säilytti vakuuttavan johtoasemansa ja voitti maailmanmestaruudesta maksetun 25 000 dollarin kunniapalkinnon. Mika Forssin Hopeasija varmistui vakuuttavalla erolla USA:n Marc Milleriin.

MM-mitalistit 2017

1. James MacDonald (Canada) - 211
2. Mika Forss (Finland) - 193
3. Marcus Miller (United States) - 181.5

Mika Forss sai hopeasijastaan 12 500 dollarin palkinnon ja USA:n Marc Miller pronssistaan 6000 taalaa. Vielä neljäs ja viideskin palkittiin 4000 dollarin ja 2000 dollarin palkinnoin.

Forss kavensi finaali-illassa MacDonaldin 26 pisteen johtoa lopulta 18 pisteeseen.

Hyvin tehty Suomen Mika Forssilta, joka ainoana ei-peitsariurheilun maan edustajana pystyi kilpailemaan tasapäin peitsarimaiden Kanadan, USA:n, Uuden-Seelannin ja Australian ajajien kanssa kilpailussa, jossa valtaosa lähdöistä ajettiin peitsareilla.

Hevosurheilu sai MM-kisassa kakkossijan ajaneen Forssin kiinni puhelimella heti suoraan palkintojen jaon jälkeen pukukopilta Charlottetown Driving Parkin raviradalta. Miltä nyt tuntuu?

”Ilman James MacDonaldia olisin nyt maailman paras”, Mika Forss nauroi ajajien MM-kilpailun 22 osalähdön urakan jäätyä taakse Kanadassa.

”Ravikisoissa voittaminen on aina mukavampaa kuin häviäminen. Kakkossijan jälkeen jää aina pikkuinen 'mutta' kytemään. Kun pitkä turnaus on käyty läpi ja ajettu monta lähtöä, niin ei tässä missään tapauksessa pettynyt voi olla.”

Tuleviin MM-kisoihin jäi ilmeisesti yhä haastetta?

”Kuka sitä tietää pääsenkö näihin kisoihin koskaan enää osallistumaan. Periaatteessa on kiva, kun lähtee näin kauaksi ja tavallaan uhraa sitä aikaa, mikä pitäisi omassa työssään käyttää Suomessa ja Ruotsissa.”

”Pitkässä juoksussa tämä tuo varmasti sellaista ekstraa, mitä ei siellä kotikisoissa saa.”

”En osaa eritellä yksittäistä juttua parhaista onnistumisistani. Joissakin lähdöissä tuli sellainen hyvä olo, että tämä oli maksimisijoitus. Mutta niinhän se on, että jos hevosella, jolla kuvittelet saavasi viimeisen rahapalkinnon ja olet kolmas maalissa, niin se lämmittää mieltä ihan hirveästi. Jos taas hevosella, millä kuvittelet voittavasi ja jäät toiseksi, niin eihän se tyydytä.”

”Kahdessa viimeisessä lähdössä piti seurata, mitä kakkossijaa uhannut Marcus Miller tekee, mutta ei niihin tarvittu minulta mitään erikoista. Minun ei tarvinnut sen takia taktiikkaa muuttaa tai hevosta kuluttaa tai säästää sen mukaan. Sain ajaa nämä lähdöt alusta loppuun tyylillä, joka hyvältä tuntui. ”

Miten luonnehdit maailman mestaria, mikä teki James MacDonaldista mestarin?

”Kyllä tässä taas nähtiin, että kun tuntee hevoset suhteessa vastukseen, niin siitä on ihan hirmuinen hyöty. Tällaisessa turnauksessa, jossa ajetaan yli 20 lähtöä, ei kenelläkään arpaonni ole se kokonaisvaltainen onnen tuoja. Kun tunnet, että tällä hevosella pystyt olemaan voittokamppailussa tai että tällä hevosella et pysty. Silloin 4.-5. sijakin hevosella, joka on rankingissa viimeisenä, on huippusuoritus ja se tuo pisteitä.”

Miten itse ehdit kuulla ajokkiesi ominaisuuksista ennen kilpailua?

”Se oli ainoa kriteeri, millä pystyin näitä hevosia lähteä ajamaan. Taustajoukkojen kanssa keskustelemalla, yritin onkia tietoja, onko ajokkini tähän lähtöön minkälainen hevonen.”

”Taustajoukkojen arviot aikaisempiin MM-kisoihin verrattuna pitivät nyt aika hyvin paikkansa. Ei tullut sellaista, että kaikki kehuvat omiaan, vaan vastus tunnettiin hyvin. Muutaman kerran kun ihmiset kertoivat, että totta kai ajat niin kuin parhaaksi näet, että hevosen pitäisi pärjätä tässä lähdössä, niin se piti joka kerran paikkansa.”

Minkälaiset ajatukset heräsivät kanadalaisesta tuomaritoiminnasta kiertueen kohteissa?

”Ei minulle ainakaan jäänyt mitään hampaan koloon. Tiistaina minua siirrettiin pykälällä taaksepäin ja perjantain finaaliraveissa minun sijoitukseni koheni kahdessa lähdössä eteenpäin eli voitin 2-1.”

”Ehkä suomalaisittain ajateltuna tiistainen voiton poisantaminen ja kakkossijan saaminen tuntui hurjalta, mutta se on vain mentävä niin. Maa missä ollaan, sen säännöt pitää tuntea.”

”Se oli huolimattomuusvirhe. Tiesin, että keskikentän paalujen sisäpuolelta kärryn pyörä ei olisi saanut kulkea.”

Mieleen muistui takavuosien UET GP:n karsinnat Teivossa, jossa samasta syystä Erik Adielssonin ajokki  hylättiin viimeisessä kaarteessa. ”Se oli kova tuomio silloin. Mutta niinhän se on, että sisäkentän kautta Suomessa ei ole lupa ohittaa.”

”Tosin Kanadassa en ohittanut ketään”, Forss tarkensi tilannetta ensimmäisessä kaarteessa, jossa rengas juuri ja juuri leikkasi muovipaalun sisäkentän puolelta kahdessa kohtaa kaarretta.

Forssin ajot kiertueella etenivät kokonaisuutena mallikkaasti ja hän oli ainoa eurooppalainen, joka menestyi myös peitsareilla. Onko sinua ehditty houkuteltu ammattilaiskuskiksi Kanadaan, USA:aan, Australiaan tai Uuteen-Seelantiin?

Forss ohitti kysymyksen vain hyväntuulisella naurahduksella.

”Sanoin Australian MM-kiertueen jälkeen, että jos muutan jonnekin, muutan Ranskaan. Ja jos Ranskalle olisi pitänyt antaa jokin vaihtoehto, niin sitten Australiaan.”

Peitsareilla hän menestyi jo Australiassa ja tahti niiden rattailla vain parani Kanadassa.

”Edelleenkin tunnen, että Australiassa olin enemmän kotonani kuin Kanadassa. Sanotaan vaikka, että olen menettänyt sydämeni erilaiselle raviurheilulle kuin Kanadan kärryurheilu on.”

”En tiedä mitä tästä Ruotsin projektistani loppupelissä tulee tapahtumaan, mutta jos muutan johonkin maahan, niin olen edelleen sitä mieltä, että muutan Ranskaan.”

Minkälainen mainitsemasi Ruotsin projekti on. Oletko muuttamassa sinne kokonaan?

”Siihen ei tiedä vielä kukaan vastausta. Nyt mennään päivä ja viikko kerrallaan eteenpäin.”

”Perhe-elämän puolesta minulla on mahdollisuus tehdä valinnat tulevista työtehtävistä ulkomailla, mutta lasten koulunkäynti jatkuu kuitenkin Suomessa.”

Mika Forss työskenteli Ranskassa 1997 - 2000.

”Sinne meidän Marjon kanssa oli jo silloin tarkoitus jäädä, mutta lopulta päätimme kuitenkin palata Suomeen ennen kuin esikoinen Markus syntyi.”

”Ranska on teoriassa yhä ykkönen. Muutto sinne ei ole enää kovinkaan realistista, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Ranska on niin sisäänpäin lämpiävä maa, että meidän olisi pitänyt jäädä sinne jo silloin 2000.”

Ruotsin kuviosi tällä hetkellä, kerrotko siitä tarkemmin?

”Ei tässä mitään kuviota ole, vaan ajan kilpaa siellä, missä valmentajat ja omistajat haluavat minun ajavan. Näin mennään eteenpäin hetki kerrallaan.”

”Tilanteet elävät koko ajan ja eihän minulla ole päätösvaltaa, minähän vain ajan. Raviurheilussa kaikki yhteistyöt voivat päättyä. Yksi päivä, ja ne eivät enää toimikaan.”

Venice ja muutamat muut ovat kuitenkin nimikkohevosiasi, joita ajat ilmeisesti kaikkialla, minne ne menevät?

”Niin kauan kun Venice juoksee, niin minulle on ihan sama soittaa mitään Nunciota tai Bold Eaglea ajettavaksi.”

”Tässä vaiheessa on ihan selvää, että jollakin aikajanalla koitetaan valloittaa Ruotsin markkinoita, mutta ei se ole mikään pakkomielle.”

Mutta miten luonnehtisit tuoreen MM-hopean jälkeen, onko sinulla itselläsi halua ja nälkää päästä seuraaviin MM-kilpailuihin?

Forss muistuttaa, että ensin hänen täytyisi voittaa Suomen liiga päästäkseen EM kilpailuihin ja menestyä siellä niin hyvin, että pääsisi seuraavaan MM-kilpailuun. Nyt päättyneissä Kanadan MM:stä vain voittaja varmisti osanottonsa seuraavaan kilpailuun.

”Se on hirveän paljon ajankohdasta kiinni. Jos Kanadan kiertue olisi mennyt päällekkäin Kuninkuusravien kanssa, niin siinä olisin oikeasti joutunut vääntämään kättä itseni kanssa. Kuninkuusravien väliin jättäminen ei olisi ollut ihan yksinkertainen valinta.”

Lähitulevaisuudessa ainakin Forss nähdään vielä kaikkien suomalaisten ravifanien ilona kotimaassa.

"Tiistaina kilpallaan taas Teivossa", tuore maailman toiseksi paras ravi- ja peitsariajaja Mika Forss sanoi.

"Tulevista MM-kilpailuista ei voi sanoa vielä mitään varmaa. Se vaatii ensin ajajaliigan voiton Suomessa, sitten menestyksen EM:ssä ennen kuin edustuspaikka MM:ssä heltiää."

Mika Forss ajoi 22 osalähdön MM-kiertueella 4 voittoa ja 6 muuta totosijaa. Voitoista kolme tuli peitsareilla ja yksi ravureilla. Totosijoista kahdeksan irtosi peitsareilla ja kaksi ravureiden lähdöstä.

Forssin kaikki sijoitukset MM-kiertueella: 

Century Downs 6, 2, 6, 6, 9

Mohawk 5,1,1,1

Georgian Downs 2,2,6,11,9

Hippodrome 3R Trois-Rivières 10,3,1,6

Charlottetown Driving Park hyl, 2, 3, 9.

Teksti: TAPIO MÄENPÄÄ

Mestariksi kotikaupungissaan

Maailman mestari James MacDonald, 31, sai elää ikimuistoisen finaali-illan kotikaupungissaan Charlottetownissa.

Hänet palkittiin Driving Park –raviradalla, jonka ratavalokuvaajana työskentelee hänen äitinsä Gale. Hänen isänsä Fred omistaa siitostammoja, veli Mark MacDonald kilpailee USA:ssa ja veli Anthony MacDonald Kanadan suurimmilla radoilla Woodbinessa ja Mohawkissa.

MacDonald kertoi voittoseremonioissa, että hänen puhelimensa ei ole koskaan aiemmin tukkeutunut niin täysin onnitteluista ja kannustuksista, kun MM-viikolla tapahtui.

”Täytyy vain tehdä kovasti töitä ja kunnioittaa hevosta”, kuuluu tuoreen maailman mestarin motto.

James elää lainakuljettajana. Hän ei valmenna itse kilpahevosia. Hän on ainoastaan mukana opettamassa muutamia pikkuvarsoja vaimonsa Jennan kanssa. Hän käy hölkkäajamassa niitä kärryillä.

”Lähdössä voi tapahtua mitä vain odottamatonta, vaikka olisit kuinka hyvin valmistautunut ja tutkinut käsiohjelmaa. Joskus jopa hevonen, joka ei pidä keulajuoksusta, syttyykin voittamaan siitä. Sinun täytyy olla valmis ajamaan kaikista paikoista ja kaikilla taktiikoilla. Hyvät ajajat saavat hevosen säilyttämään parhaan vauhtinsa juoksulla kuin juoksulla”, kuvaili MacDonald.

”Kilpailu on kovaa, maailmassa on niin paljon hyviä ajajia. Haluan kutenkin tehdä vain tätä, rakastan kilpahevosia.”

Nyt 31-vuotiaana MM:n saavuttanut MacDonald on imenyt kaiken opin, mitä hän veljiltään Markilta ja Anthonylta saanut kehittyäkseen huippuajajaksi. Suurissa kilpailuissa hän on myös nuoresta lähtien seurannut huippunimiä kuten Tim Tetrick, Brian Sears ja John Campbell kaikessa, mitä suuret ammattilaiset kilpailuissa tekevät.

MacDonald on ensimmäinen kanadalainen ajaja, joka kotikisoissa on onnistunut voittamaan MM-tittelin. Jody Jamieson voitti kilpailun 2011 USA:ssa ja 2001 Ruotsissa ja Suomessa, Sylvain Filion 1999 Australiassa ja kilpailun historian ensimmäisenä Herve Filion 1970 USA:ssa ja Kanadassa.

MM on mennyt 6 kertaa Uuteen-Seelantiin, 5 kertaa Kanadaan, 4 kertaa Norjaan ja silloin aina Ulf Thoresenille, 3 kertaa USA:aan, 2 Austaliaan, Italiaan ja Saksaan Heiz Weweringille, 1 Ranskaan, Tanskaan, Belgiaan ja Itävaltaan.

Suomen paras MM-sijoitus on toinen sija. Mika Forssia ennen siihen ovat yltäneet Jorma Kontio 1999 ja Pekka Korpi 1978.

Teksti: Tapio Mäenpää

Ajajien maailman mestarit 1970 - 2017

2017KanadaJAMES MACDONALDKanada
2015AustraliaDEXTER DUNNUusi-Seelanti
2013RanskaPIERRE VERCRUYSSERanska
2011USAJODY JAMIESONKanada
2009NorjaBIRGER JORGENSENTanska
2007Australia, Uusi-SeelantiCHRISTOPHE MARTENSBelgia
2005ItaliaROBERTO ANDREGHETTIItalia
2003KanadaMARK JONESUusi-Seelanti
2001Finland, RuotsiJODY JAMIESONKanada
1999AustraliaSYLVAIN FILIONKanada
1997GermanyHEINZ WEWERINGSaksa
1995USADAVE MAGEEUSA
1993Saksa, Belgia, RanskaHEINZ WEWERINGSaksa
1991Australia, Uusi-SeelantiMAURICE MCKENDRYUusi-Seelanti
1989KanadaRON PIERCEUSA
1987Ruotsi, Tanska, Suomi, NorjaTED E DEMMLERAustralia
1985Australia, Uusi-SeelantiANTHONY HERLIHYUusi-Seelanti
1983MacaoROBERT CAMERONUusi-Seelanti
1981Norja, Finland, Länsi- Saksa, ItaliaULF THORESENNorja
1979Australia, Uusi-SeelantiULF THORESENNorja
1978USA, KanadaKEVIN HOLMESUusi-Seelanti
1977Länsi- Saksa, Ranska, NorjaULF THORESENNorja
1976ei järjestetty
1975Australia, Uusi-SeelantiKEITH ADDISONAustralia
1974West Germany, Norja, RanskaJOE MARSH JNRUSA
1973Itävalta, Ranska, Länsi-Saksa, ItaliaULF THORESENNorja
1972USA, KanadaGUISEPPE GUZZINATIItalia
1971USA, KanadaADOLF UBLEISItävalta
1970USA, KanadaHERVE FILIONKanada

MM 22

Viimeisen MM-osalähdön voitti Uuden-Seelannin Mark Purdon.

Mika Forss ylitti maalilinjan kolmanneksi viimeisenä, mutta säilytti vakuuttavasti MM-hopeatilan!

Pisteiden tarkastus on on päättynyt Charlottetownissa ja mitalistit on palkittu.

MM 21

Toiseksi viimeisessä lähdössä Mika Forss ajoi kolmanneksi.

Voiton otti hallitseva maailman mestari Dexter Dunn.

Pistetilanne MM-kärjessä on James Mac Donaldilla on 207 pistettä ja Mika Forssilla 190 ennen viimeistä lähtöä.

Osalähdön voitosta saa 17 pistettä.

MM 20

Toisessa illan MM-osalähdössä ratkaisu jäi odottamaan tuomariston kahta tutkintaa. Toinen tapahtui puolimatkassa ja toinen maaliintulossa.

Tuomaristo tutki illan toista MM-osalähtöä kahdesta rikekohdasta ja lopulta Mika Forss julistettiin kilpailun kakkoseksi. Hän ylitti maalilinjan neljäntenä valjakkona.

Voiton vei, kiertueella ensimmäisen kerran Itävallan Gerhard Mayr, historiallisen perinneradan Wienin moninkertainen champion.

MM 19

Björn Goopilla ylivoimainen ajokki illan ensimmäisessä MM-lähdössä - Forssilla laukkasi

MM-kisa tasoittui, kun seitsemänneltä sijalta ponnistanut Björn Goop ajoi ylivoimaiseen voittoon peitsarilla nimeltä Jinglewriter. "Ei epäilystäkään, etteikö minulla ollut lähdön paras hevonen", Goop ylisti.

Mika Forssin osalta illan ensimmäinen MM-osalähtö oli nopeasti ohi. Hänen kakkosradalta lähtenyt ajokki laukkasi lähtöhetkellä niin pahasti, että hevonen jäi ratkaisevasti pääjoukosta. Forss ilmeisesti keskeytti tai häntä ei ainakaan video streamingin kuvissa enää nähty tuon laukan jälkeen.

Voitto tuli Pohjoismaihin. Björn Goop huolehti ylivoimaisesta voitosta.

Goop nousi viidenneksi kokonaispisteissä ja Forss säilytti kakkossijansa.

MM - Avajaisseremoniat

Kanadassa kaikki on valmista MM-finaaliin.

Charlottetownin ensimmäinen finaali-illan neljästä MM-osalähdöstä lähetetään pian matkaan.

Yleisö on täyttänyt Kanadan Prince Edwardin lomasaaren tyylikkään raviradan katsomot täyteen.

Ravit alkoivat todella tyylikkäillä avajaisseremonioilla, joista voi ottaa mallia eurooppalaisiinkin suurkilpailuihin. Vaikutteita punaisesta matosta ja ajajat hevostensa luokse saattavista kisamisseistä on ammennettu jääkiekkomaan ja olympialaisten seremonioiden maailmasta. Täydet pisteet!

Aiheeseen liittyvää

No stories found.
logo
Hevosurheilu
www.hevosurheilu.fi