ANIT-valiokunta haluaa stopin pitkiin teurashevoskuljetuksiin

Kun Euroopan parlamentin eläinkuljetuksia tutkiva valiokunta ANIT oli saanut 18 kuukautta kestäneen työnsä raportin muodossa päätökseen, Euroopan parlamentti päätyi kannattamaan 8 tunnin maksimiaikaa kuljetuksille maakuljetuksissa. Merikuljetuksia ei huomioitu.

ANIT:in raportissa todetaan, että eläinkuljetukset aiheuttavat vakavan riskin ihmisten ja eläinten terveydelle ja että EU:n on parannettava eläinten hyvinvointia kuljetusten aikana.

”Seuraava askel on se, miten komissio tarttuu näihin epäkohtiin”, ANIT:in jäsen, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kertoo.

Valiokunta keskittyi tuotantoeläimiin. Eniten ongelma koskettaa sikoja, nautoja ja lampaita, mutta myös, joskin vähemmässä määrin, teurashevosia, ei urheilu- ja harrastehevosia.

”Jokaikinen vastuullinen hevosenomistaja haluaa pitää huolta hevosestaan, ja katsoo, että on sopivasti ilmastoitu kuljetuskalusto, sopivat lepotauot ja muut. Summa summarum, kun kallista ravihevosta viedään lentokuljetuksella jonnekin, niin sitä kohdellaan paremmin kuin minua turistiluokassa”, Pietikäinen sanoo.

Pietikäinen muistuttaa takavuosina enemmän esillä olleista, niin kutsutuista huijarikuljetuksista. "Niissä luvataan kyynelehtivälle omistajalle viedä hänen vanha ratsunsa laitumille Keski-Eurooppaan lepäämään, mutta todellisuudessa se viedäänkin ylipitkänä kuljetuksena, mahdollisesti loukkaantuneenakin, romanialaiselle teurastamolle, josta se palautuu omaan ruokakauppaan meetvurstina".

Pietikäinen kannattaa lähiteurastamoja omassa maassa, ja sitä periaatetta, että teurastetut ruhot kulkevat, eivät elävät eläimet.

"Ongelmana on, että vaikka EU-direktiivi vaatii valvomaan kuljetuksia määränpäähän saakka, todellisuudessa 70 prosenttia kuljetuksista ei täytä vaatimuksia. Komissio ei valvo, tee kyselyitä, eikä reagoi ongelmiin riittävästi."

Valvonta kulkee usein perässä. "Esimerkiksi valepysähdykset ovat ongelma. Vaihdetaan rekkaan vain nuppi ja jatketaan matkaa, mikä voi tarkoittaa vuorokausien kuljetuksia."

Helteet ja äärisääolosuhteet ovat iso ongelma. "Siksi parlamentin raportin lämpötilasuositukset keskittyvät lämpimiin olosuhteisiin ja helteisiin, ja ylärajaksi määritellään 30 astetta. Eläinkuljetuksissa eläimet erittävät lämpöä, eli kylmä sää ei ole samanlainen ongelma, ja eläimet kestävät viileän kuljetuksen helteistä paremmin. Esimerkiksi Turkin rajalla eläinkuljetuksista on kesähelteillä muodostunut jopa kymmenen kilometrin rekkajonoja. Niissä tilanteissa eivät enää mitkään juottamiset ja rehut riitä, minkä seurauksena elävät ja kuolleet eläimet ovat olleet ekaisin samoissa vaunuissa."

Mitä itse kukin voi asian eteen tehdä?

”Kannattaa olla aloitteellinen ja aktiivinen meppien suhtaan, mutta erityisesti maa- ja metsätalousministeriöön. Kepittää ja kannustaa ministeriötä ja ministeriä olemaan aktiivinen jäsenmaiden ministerineuvostossa”, Pietikäinen sanoo.

"Hevosurheilulla on tärkeä sija tulevaisuudessakin"

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen kommentoi ANIT:in kannantottoa.

"EU-parlamentin linjaukset perustuvat eläinkuljetusten epäkohtia käsitelleen erikoisvaliokunnan mietintöön. Kyseessä ei ole lainsäädäntö, vaan poliittinen kannanotto ja evästys jatkovalmistelua varten. Järkyttävimmät puutteet koskevat teuraseläinten kuljetuksia EU-alueen ulkopuolisiin maihin. En näe että tällä olisi Suomen hevoskuljetuksiin vaikutusta, sillä Suomessa eläinkuljetuksia koskeva lainsäädäntö on hyvin ajan tasalla ja sen valvonta on eurooppalaisittain vertaillen hoidettu hyvin", Virkkunen sanoo.

Voiko hevosia tulevaisuudessa kilpailuttaa ulkomailla, jos kuljetussäädöksiä tiukennetaan esimerkiksi siten, ettei matka saa kestää yli 8 tuntia? Jo lauttamatka Ruotsiin kestää kauemmin kuin 8 tuntia.

"Kannanotossa sinänsä on todettu että maantieteelliset olot on huomioitava. On selvää että kilpa- ja harrastehevosten kuljetuksissa Ruotsinlaivalla puhutaan ihan eri maailmasta kuin tuossa yleisessä eläinkuljetuksia koskevassa kannanotossa. Jos hevoset matkustavat niitä varten erikseen suunnitelluissa autoissa ja trailereissa, jossa ilmanvaihto toimii ja ruokinta, juotto ja lepo on suunniteltu hevosen tarpeita ajatellen, ei tähän ole tarvetta puuttua."

"Kannanotossa kyse on enemmänkin niistä laivamatkoista, joissa nautoja tai lampaita sullotaan romutuskunnossa oleviin karjalaivoihin niin ettei niillä ole tilaa seistä, ei happea, ruokaa tai juomaa. Sairaat ja kuolleet eläimet heitetään yli laidan. Tällaista maailmaakin meillä valitettavasti Euroopassa on. Siihen on saatava muutos. Myös teurashevosten pitkissä kuljetuksissa EU-maista toiseen tai EU-alueen ulkopuolisiin maihin on räikeitä epäkohtia."

"Silloin kun viedään EU-alueelta sikoja Ukrainaan tai lampaita Libanoniin, kyse voi olla todella järkyttävästä menosta. Tähän on saatava stoppi."

Kannanotossa todettiin, että kuljetukset pitäisi hyväksyä vain silloin, kun lämpötilan ennustetaan olevan 5 ja 30 celsiusasteen välillä. Miten tämä toimii esimerkiksi Suomessa talvella?

"Yleinen kannanotto sopivasta kuljetuslämpötilasta ei sovellu Suomen hevoskuljetuksiin. Olennaista on lämpötila ajoneuvossa kuljetuksen aikana. Suomessa eläinkuljetuslaissa on säädetty että eläin on kuljetuksen aikana suojattava epäsuotuisilta sääoloilta ja jyrkiltä ilmastonvaihdoksilta. Mielestäni asia on siis Suomessa lainsäädännössä otettu huomioon, ja jokainen fiksu hevosenkuljettaja pyrkii otollisen lämpötilan varmistamaan joko loimittamalla tai avaamalla räppänöitä."

"Meillähän talviaikaan kilpailuissa on pakkasrajat, ja hevosen voi jättää kylmyyden vuoksi joustavammin pois startista vaikka raja ei ylittyisikään. Liika kuumuus harvemmin on ongelma, mutta kesäaikaan joskus täytyy hevosia meilläkin kuumuuden vuoksi kuljettaa yöaikaan. Lainsäädäntö antaa puitteet, ja uskon että arkijärjellä tästä selviää jatkossakin."

Valvotaanko Suomessa tarpeeksi eläinten hyvinvointia?

"Parhaillaanhan Suomessa uudistetaan ylipäätään eläinten hyvinvointilakia, ja siinä on mielestäni oikea peruslinja, joskin hevosten pidon osalta täytyy ministeriön joitakin tarkennuksia vielä tehdä sekä lakiin että myöhemmin asetuksiin."

"Kyllähän Suomessakin aina välillä nousee valitettavasti esiin räikeitä eläinrääkkäys- ja laiminlyöntitapauksia. Eurooppalaisittain vertailtuna kuitenkin sekä lakien ajantasaisuus, niiden toimeenpano että valvonta ovat hyvällä tasolla."

"Hevosurheilulla on tärkeä sija tulevaisuudessakin. Eläinten hyvinvointi, hyvä kohtelu ja niiden mahdollisuus lajityypilliseen käytökseen on noussut yhä tärkeimmälle sijalle ja se on mielestäni hyvä asia. Itselläni on hevosenomistajana kokemusta sekä esteratsastuksesta että raviurheilusta, ja hevoseni ovat selkeästi nauttineet lajistaan. Urheilu on ollut niille luontaista. Ja kyllähän useimmille hevosenomistajille se oma hevonen on sellainen silmäterä, että sen hyvinvoinnin eteen tehdään kaikki mahdollinen."

EU-parlamentin 20.1.2022 päivitetty tiedote eläinkuljetuksista

EU-parlamentin äänestys eläinkuljetuksista