Astutusmäärissä yli kymmenen prosenttia laskua - ”Trendi on yleiseurooppalainen”

Vuodesta osattiin odottaa yleisen taloustilanteen ja kustannusten nousun johdosta haastavaa, ja sellainen siitä tuli. .”Jotain yksittäisiä astutuksia vielä varmasti puuttuu, mutta jo nyt voidaan todeta, että lasku astutusmäärissä on kokonaisuudessaan yli 10 prosentin luokkaa. Tilanne on huolestuttava”, Suomen Hippoksen kasvatuksen ja omistamisen johtaja Kimmo Lampinen luonnehtii. .Pelkästään suomalaisesta ilmiöstä ei ole kyse. .”Trendi on yleiseurooppalainen. Koko raviurheileva Eurooppa kipuilee saman asian kanssa”, Lampinen tietää. .”Kasvattaminen on pitkän tähtäimen toimintaa. Puhutaan keskimäärin 4 vuodesta ja suomenhevosilla ja ratsuilla vielä pidemmästä tähtäimestä ennen kuin varsa on radalla tai kilpailuissa, jos kilpahevoseen tähdätään. On ymmärrettävää, että kasvattajien usko on näinä aikoina lujilla. Sitä on saatava luotua.” .Epävarma henkilökohtainen tai yleinen taloustilanne heijastuu usein astutuspäätöksiin. .”Mikään ei ole helpompi päätös kuin jättää tamma astuttamatta – vain varsa jää saamatta. Paljon isompi päätös on luopua tammasta kokonaan.” .Tänä vuonna päätettiin mittavista, yhteensä miljoonan euron palkintosatsauksista nuorille hevosille vuosien 2024–26 aikana. Minkä verran ne ehtivät vaikuttaa astuttamisintoon tänä vuonna, voidaan vain arvailla. .”Keväällä ne olivat vasta abstrakti lupaus, mutta ensi vuonna tehon pitäisi olla toinen, kun ne alkavat näkyä konkreettisesti. Joka tapauksessa nuorille hevosille suunnatut palkintojen korotukset ovat oikeansuuntainen ratkaisu kasvatuksen tukemiseen.” .”Koko raviurheilun tasolla on saatava hoidettua rahoitus sellaiseksi, että rahaa on kaikille hevosille jaossa 4–5 vuoden päästäkin. Silloin uskalletaan satsata tulevaisuuteen”, Lampinen painottaa. .Yksi tämän vuoden haasteista oli, että kuljetusfirmat muuttivat strategioitaan kesken vuoden. Se vaikeutti spermankuljetuksia ja tammojen siemennyksiä kotitalleilla. .”Ensi vuodeksi yritetään saada speksit ja kustannukset selville hyvissä ajoin. Hippos ei pysty sopimaan mitään, koska ei ole sopijaosapuoli, mutta voimme tehdä selvitystyötä ja saattaa oriasemat ja kasvattajat logistiikkayritysten kanssa keskusteluyhteyteen”, Kimmo Lampinen linjaa. .”Sen teemmekin Oriasemapäivillä 29.11. Vermossa. Sen verran voidaan jo sanoa, että eri puolilla Suomea on kuljetuksille eri optimivaihtoehtoja.” .Erityisen huolissaan Kimmo Lampinen on suomenhevosten syntyvyydestä. Tuhat syntyvää varsaa vuodessa laskettu minimimääräksi, jotta rotu säilyy elinvoimaisena. .”Nyt ollaan äärirajoilla. Ensi vuonna ollaan jäämässä näillä näkymin alle tuhannen varsan”, Lampinen pahoittelee. .Kilpailevien hevosten määrän vähenemisen lisäksi uhkana on rodun geenipohjan kapeneminen. Tänä vuonna kaksi oritta, Parvelan Retu ja Kihisee, astuivat täydet 100 tammaa eli yhteensä lähes 15 prosenttia kaikista astutetuista tammoista. .”Maksimitammamäärää yhtä oria kohden on jo vähennetty, ja täytyy harkita sen laskemista lisää, jos varsamäärä tästäkin laskee”, Kimmo Lampinen tiedostaa..”Me keskusjärjestönä emme voi tietenkään määrittää, millä oriilla kasvattaja tammansa astuttaa. Voimme kuitenkin jakaa tietoa ja pitää kasvattajien mielessä myös rodun säilymisen perusteen. Heila-jalostusjärjestelmässä asia konkretisoituu, kun sukusiitosasteet näkee automaattisesti. Heila on erinomainen apu kasvattajalle, joka haluaa perehtyä näihin asioihin, ja Heilaa kehitetään edelleen vastaamaan kasvattajien tarpeita.”.Lämminverisillä ravihevosilla samanlaista sukusiitosongelmaa ei ole, vaikka niidenkin astutusmäärät Suomessa laskevat. .”Kun kyseessä on maailmanlaajuinen rotu, sillä ei ole rodun kannalta hirveästi merkitystä, mitä me teemme.” .Iso osa lämminveristen ravihevosten astutuksista on lisäksi pakastesiemennyksiä ulkomaanoriilla, ja astutukset jakautuvat tasaisemmin kuin suomenhevosilla. Vaikka maksimimäärä on 150, ainoana edes yli 100:n tamman pääsi Propulsion (102). Pakasteoriista suosituimmat olivat Maharajah (53) ja Calgary Games (52). .”Sama polarisoituminen mikä näkyy huutokaupassa, näkyy astutuksissa. Se osa tammoista, mikä astutetaan kalliilla oreilla, säilyi suunnilleen samana kuin viime vuonna. Väheneminen tapahtui ehkä edullisemman hintaluokan oreilla”, Kimmo Lampinen vertaa..”Sinänsä on tietysti erittäin hyvä asia, että kasvatuksessa tähdätään laatuun.”.Iso huolenaihe on myös, että syntyvien varsojen määrän lasku uhkaa jatkuessaan kilpailutoimintaa. .”Pitää olla tarpeeksi hevosia, että voidaan taata tulevaisuudessa kilpailukykyinen ja laadukas ravituote. Sellainen tarvitaan, oli pelisysteemi mikä tahansa”, Kimmo Lampinen edellyttää. .Osa hevostalouden rahoituksesta tulee aivan ilmeisesti tulevaisuudessa ravipelien tuottoina. .Eikö kilpahevosvajetta voida sitten paikata tuonnilla, kuten jo nyt jossain määrin tehdään? .”Kasvatus on merkittävä osa hevostaloutta. Siinä pyörii sama raha, noin 160 miljoonaa euroa vuodessa, ja se raha on alalta pois, millä hevosia ostetaan ulkomailta”, Lampinen vastaa..”Mikään menestyvä ravimaa ei pärjää pelkillä tuontihevosilla. Kasvatus luo ammattitaitoa ja kaikkea osaamista, mitä menestyvä hevosurheilu tarvitsee. Hevostalous ja hevoskulttuuri ovat paljon enemmän kuin pelkät kilpailut.” Linkki suomenhevosten astutustilastoihinLinkki lämminveristen astutustilastoihinLähde: Suomen Hippoksen tiedote.Astutukset 2023SuomenhevosetAstutukset: -15,9 % vuodesta 2022Yhteensä: 1 478 astutusta (1 756) Astuneita: 201 oritta (236) Astutusten jakautuminen suunnittain: Juoksijasuunnan oriista 988 astutusta, 73 oritta (67 %) Ratsusuunnan oriista 267 astutusta, 40 oritta (18 %) Pienhevossuunnan oriista 45 astutusta, 14 oritta (3 %) Työhevossuunnan oriista 58 astutusta, 24 oritta (3,5 %) Ei jalostusarvostellusta oriista 119 astutusta, 50 oritta (8 %) LämminverisetAstutukset: –9,9 % vuodesta 2022Yhteensä: 1 256 astutusta (1 394) Astuneita: 131 oritta (141) Astutusmäärän jakautuminen: Kotimaan oriit: 884 astutusta, 71 eri oritta (984 astutukset, 76 oriit) Tuontispermaoriit: 372 astutusta, 60 eri oritta (410 astutukset, 65 oriit) .Ratsujen astutukset laskeneet huolestuttavasti - Carlow van de Hellellä 60 tammaa - "Tarvitaan vähintään kaksi toimijaa maahan", sanoo Ulla Helasuo

Astutusmäärissä yli kymmenen prosenttia laskua - ”Trendi on yleiseurooppalainen”

Aiheeseen liittyvää