Eläinten hyvinvointilaki etenee vihdoin eduskuntaan – Uusi laki kieltäisi jatkuvan kytkettynä pitämisen ja velvoittaisi pitämään jatkuvasti vettä saatavilla

Lakiesityksessä hevosia koskee muun muassa uudistus, jonka mukaan pysyvissä pitopaikoissa on oltava jatkuvasti vettä eläimen saatavilla. Laissa säädettäisiin eräistä kaikkia eläintenpitomuotoja koskevista poikkeuksista tähän pääsääntöön. Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin lisäksi säätää poikkeus sellaisia pysyviä pitopaikkoja koskien, joissa veden jatkuva saatavilla pito on kohtuuttoman vaikea järjestää eläinten pitomuodosta ja sääolosuhteista johtuvista syistä.

Monet lausunnonantajat ottivat kantaa jo aiempaan esitykseen sisältyneisiin ehdotettuihin poikkeuksiin jatkuvan juomaveden vaatimuksista. Poikkeussäännöksiä ehdotettiin poistettavaksi kokonaan, niitä ehdotettiin karsittavaksi, muutettavaksi ja toisaalta osa lausunnonantajista esitti uusia poikkeussäännöksiä lisättäväksi esitykseen. Suurin osa tuottajajärjestöistä kannatti ehdotettuja säännöksiä.

Lausuntokierroksen jälkeen esityksen yksityiskohtaisia perusteluita on tarkennettu hevosten ulkotarhojen osalta. Muutoksella pyritään estämään hevosten tarhauksen väheneminen jatkuvan juomavesivaatimuksen seurauksena.

Lain määrittelyissä pitopaikoista on hevosia koskevia tarkennuksia. Pitopaikoille on tiukempia tila- ja varustevaatimuksia kuin tilapäisille pitopaikoille.

Lakiesityksessä kielletään hevosten jatkuva kytkettynä pitäminen pysyvässä pitopaikassa viiden vuoden siirtymäajalla. Sama koskisi myös muita nautoja kuin maidontuotantoa varten pidettäviä lehmiä ja hiehoja.

Pysyvällä pitopaikalla tarkoitettaisiin esimerkiksi hevosen karsinaa silloin, kun se viettää siellä pääosan vuorokaudesta. Vastaavasti hevosen ulkotarhaa ei pidettäisi pysyvänä pitopaikkana, jos hevonen viettää suurimman osan vuorokaudesta karsinassaan. Kesällä laidun voisi vastaavalla tavalla olla joko hevosen pysyvä tai väliaikainen pitopaikka. Tilapäinen pitopaikka olisi myös esimerkiksi raviradan valjastuskarsina, jossa hevosta pidettäisiin vain tilapäisesti ravikilpailujen aikana. Samaan tapaan myös hevoskuljetukseen käytettävä traileri olisi hevosen tilapäinen pitopaikka silloin, kun eläintä pidetään siellä muulloin kun eläimen kuljetuksen aikana.

Hevosen pitopaikkaan liittyy siirtymäaika. Toiminnassa olevaan talliin sovellettaisiin 1.1.2028 alkaen viiden vuoden siirtymäaikaa.

Kielto jatkuvasta kytkettynä pitämisestä tulisi kuitenkin sovellettavaksi jo tätä aiemmin, jos tallia peruskorjataan tai laajennetaan siirtymäkauden aikana. Kieltoa sovellettaisiin myös siirtymäkauden aikana rakennettavaan uuteen talliin. Kieltoa sovellettaisiin tällöin siitä ajankohdasta, kun peruskorjaus, laajennus tai uusi talli on valmistunut.

Siirtymäaika on tarpeen, koska toiminnassa olevissa talleissa on vielä jonkin verran käytössä pilttuita hevosen pysyvänä pitopaikkana. Hevospilttuussa hevosta pidetään kytkettynä pilttuun etuosaan, toisin kuin esimerkiksi karsinassa, jossa hevonen on vapaana. Hevospilttuut ovat jo pitkään olleet väistyvä hevosten pitomuoto.

Eläinten hoitoon ja käsittelyyn käytettävistä laitteista, välineistä ja aineista säädettäisiin lain 17 pykälässä. Esimerkiksi ratsupiiskan käyttö voi joissain tilanteissa olla perusteltua, mutta sen liiallinen tai vääränlainen käyttö olisi kiellettyä. Eläinten käsittelyyn ja koulutukseen voidaan käyttää myös monia sellaisia laitteita, välineitä ja aineita, joita ei lähtökohtaisesti ole lainkaan tarkoitettu tähän tarkoitukseen. Tällöinkin huomio olisi kohdistettava nimenomaan siihen, millä tavoin laitetta, välinettä tai ainetta käytetään ja aiheutuuko siitä tarpeetonta kipua tai kärsimystä. Kiellettyä olisi esimerkiksi hevosen jalkojen käsitteleminen chilijauheella tai muulla herkistävällä aineella sen varmistamiseksi, että hevonen välttää koskettamasta estepuomia esteen yli hypätessään.

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tilanteesta, jossa yksittäisen eläimen hyvinvointi olisi vaarassa. Jos eläinkilpailun tai -näyttelyn järjestäjällä olisi perusteltua aihetta epäillä, että yksittäistä eläintä kohdeltaisiin tai käytettäisiin tämän lain vastaisesti, järjestäjällä olisi velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin asiassa. Järjestäjän olisi kiellettävä säännösten vastainen kohtelu ja tarvittaessa kiellettävä eläimen kilpailuttajaa tai näytteille asettajaa käyttämästä eläintä kilpailussa tai näyttelyssä. Jos eläintä esimerkiksi kohdeltaisiin liian kovakouraisesti kilpailu- tai näyttelypaikalla, järjestäjällä olisi velvollisuus puuttua tilanteeseen kieltämällä moinen kohtelu. Jos taas eläimen kilpailuttaja yrittäisi kilpailuttaa esimerkiksi ontuvaa eläintä, järjestäjän olisi kiellettävä tällaisen eläimen käyttäminen kilpailussa. Jos eläimen kilpailuttaja tai näytteille asettaja ei noudattaisi eläimen käyttämisestä annettua kieltoa, eläimen osallistuminen kilpailuun tai näyttelyyn olisi estettävä keskeyttämällä kilpailu tai näyttely.

"Tällainen tilanne voisi olla käsillä esimerkiksi ravikilpailuissa, joissa kilpailuttaja ajaisi ontuvan hevosen radalla alkavaan lähtöön järjestäjän kiellosta huolimatta. Tällöin järjestäjällä ei olisi käytännössä mitään muuta keinoa estää hevosen käyttöä kilpailussa kuin lähdön keskeyttäminen siksi aikaa, että kilpailukiellon saanut hevonen poistuu radalta. Kilpailun keskeyttämisestä voi aiheutua taloudellista tai muuta haittaa muille kilpailuttajille ja järjestäjälle. Tällaista haittaa on kuitenkin lähtökohtaisesti pidettävä hyväksyttävänä verrattuna siihen eläimen hyvinvoinnille aiheutuvaan haittaan, jota kilpailukiellossa olevan eläimen käytön voidaan olettaa aiheuttavan", lakiesityksessä todetaan.

Eläinkilpailuihin liittyvä uusi kohta koskisi eläinkilpailun tai –näyttelyn järjestämistä 45 §:n 2 momentissa säädetyn kiellon vastaisesti. Kilpailun järjestäjä saattaa esimerkiksi laiminlyödä raviradan liukkauden torjunnan, jolloin rata on hevosille vaarallinen tai järjestää ravikilpailun liian kylmissä olosuhteissa, joka aiheuttaa hevosille sairastumisvaaran. Eläinten hyvinvointi voidaan vaarantaa kertaluonteisesti järjestämällä kiellon vastainen kilpailu. Varsinkin kertaluontoisissa tapauksissa toimintaan tulisi esityksen mukaan voida puuttua myös rangaistuksella, jotta voidaan ennalta ehkäistä toiminnan toistumista. "Ehdotettu sääntely on tarpeen eläinten hyvinvoinnille aiheutuvien haittojen ennalta ehkäisemiseksi ja sille on siten painava yhteiskunnallinen peruste", perustelussa todetaan.

Laissa määritellään uusina kiellettyinä laitteina ja välineinä eläimeen kiinnitettävät, eläimelle sähköiskun antavat laitteet. Lähinnä koirilla käytettävien sähköpantojen lisäksi sähköä voidaan käyttää tehosteena myös muissa eläimiin kiinnitettävissä välineissä, kuten niin sanotussa hevosen imppauspannassa, jolla estetään hevosta toteuttamasta erästä stereotyyppisen häiriökäyttäytymisen muotoa.

Laitteiden ja välineiden kehittelyyn puututtaisiin tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. Lainsäädännöllä tulisi esityksen mukaan voida puuttua välineitä ja laitteita koskevaan ei-toivottavaan kehitykseen nopeallakin aikataululla ja riittävän aikaisessa vaiheessa ennen kuin eläinten hyvinvoinnin kannalta vaaralliset laitteet ja välineet ovat levinneet laajasti käyttöön.

Eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistelu aloitettiin maa- ja metsätalousministeriössä vuonna 2010. Esitys eläinsuojelulain korvaavaksi laiksi eläinten hyvinvoinnista annettiin eduskunnalle syksyllä 2018. Esitystä ei kuitenkaan ehditty tuolloin käsittelemään eduskunnassa ja se raukesi keväällä 2019 vaalikauden päättyessä. Nyt eduskunnalle annettu esitys pohjautuu vuoden 2018 esitykseen, mutta siihen on tehty muun muassa hallitusohjelmasta ja lausuntokierroksella saadusta palautteesta johtuvia muutoksia.

Lue lisää: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi