Hajasijoitettujen peliautomaattien vähentäminen laskee tuottoja ja pelihaittoja
Veikkaus piti tiedotustilaisuuden torstaina aamupäivällä toimintamuutoksistaan. Markkinointi ja peliautomaattien määrä vähenevät sekä tunnistautuminen tulee pelaamisen edellytykseksi.
Hevosalaa asia koskee rahasta pelaamisen tuottojen edunsaajana 4 prosentin osuudella, sillä pienemmät tuotot tietävät vähemmän jaettavaa hevosalalle.
Tiedotustilaisuussa puitiin muun muassa peliyhtiön strategiaa, markkinointia, digitaalista markkinaosuutta (koko digimarkkinasta 65 prosenttia) ja työkaluja peliongelmien vastaiseen työhön.
Suurimmaksi yksittäiseksi pelihaittojen aiheuttajaksi Veikkaus nimesi hajasijoitetut peliautomaatit. Tunnistautuminen ja pelaamisen hallinnan työkalut ovat Veikkauksen johdon mukaan merkittäviä työkaluja tähän. Rajaa pelaamiselle ei ole vielä määritelty.
Hajasijoitettujen peliautomaattien kokonaismäärää ollaan laskemassa ensi vaiheessa 18 500:sta 3 500 automaatilla 15 000:een.
”Kokonaismäärän väheneminen ei jää tähän. Ennustetaan, että automaattien määrä tulee laskemaan johonkin 10 500 – 13 500 määrään. Eli hyvinkin merkittävä lasku”, Veikkauksen laki- ja vastuullisuusjohtaja Pekka Ilmivalta selvitti. ”Tavoite on, että tammikuussa 2021 kaikki hajasijoitetut automaatit ovat pakollisen tunnistautumisen piirissä.”
Jatkossa kaikki pelaaminen tulee edellyttämään tunnistautumista. Vastuullisuusmuutoksilla on paitsi vaikutuksia peliongelmiin, myös tulokseen.
”Näiden toimien vaikutus on noin 150-200 miljoonaan luokkaa vuositasolla”, toimitusjohtaja Olli Sarekoski sanoo. Hän kertoi, että Veikkauksen osuus rahapelikatteen kokonaisuudesta on 85 prosenttia.
Veikkauksen keskustelua herättäneet mainokset ja elokuusta vähentynyt markkinointi nousivat myös keskiöön. Toimitusjohtaja Olli Sarekoski nimitti mainoksia epäonnistuneiksi ja oli niistä pahoillaan. ”Meidän markkinointi on nyt auditoitu”, Sarekoski totesi.
Liiketoimintajohtaja Nora Vähävirta kertoi, että markkinointia tullaan vähentämään jatkossakin. Muutoksia tulee volyymiin, sisältöön, sisällön valvontaan ja toimintamalleihin.
”On ihan varma, että jokainen suomalainen tulee huomaamaan, että meillä tulee olemaan erilaista markkinointia”, Vähävirta selvitti.
