Hevosalan merkitys yhteiskunnalle analysoitiin – ”Luvut osoittavat hevosen merkityksen osana muuttuvaa yhteiskuntaa”
Suomen Hippos julkisti maanantaina 27.2. yhteenvedon yhdessä Suomen Ratsastajainliiton ja MTK:n kanssa tilaamastaan vaikuttavuusanalyysistä:
Hevosalan vaikuttavuusanalyysi tarkastelee viittä vaikuttavuustekijää. Taloudellisen arvon lisäksi perinnebiotoopeilla laiduntava hevonen auttaa säilyttämään mm. 38 uhanalaista eliölajia.
Helmikuussa valmistunut hevosalan vaikuttavuusanalyysi hahmottaa ensimmäistä kertaa syvemmin hevosalan sosiaali-, talous-, ja ympäristöhyötyjä yhteiskunnalle.
”Hevonen tuottaa hyvinvointia ja iloa jokaiselle, joka hevosen kanssa saa harrastaa ja työskennellä. Nyt tämä positiivinen vaikutus on konkretisoitu myös yhteiskunnallisesti vaikuttaviksi luvuiksi, jotka osoittavat edelleen hevosen merkityksen osana muuttuvaa yhteiskuntaa”, toimitusjohtaja Minna Mäenpää Suomen Hippoksesta kertoo.
Hevosharrastus vähentää syrjäytymisen riskiä ja lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia
Erityisesti nuorten osalta syrjäytymistä on kuvattu Suomen suurimmaksi ongelmaksi. Pelkästään ratsastuksen johdosta nyt laskettu syrjäytymisriskistä poistuneiden nuorten elinikäinen kustannussäästön valtiolle on arvioitu olevan 1,6 miljardia euroa. Kun mukaan lasketaan raviurheilua tai muuta hevosurheilua harrastavat sekä hevosalan erityispiirteenä sosiaalipedagoginen hevostoiminta sosiaalisen kuntoutuksen ja syrjäytymisen ehkäisemisen muotona, vaikutus kasvaa.
Syrjäytymisen lisäksi hevosharrastus tuottaa arvoa vähentämällä liikkumattomuudesta johtuvia kustannuksia. Jo pelkästään Suomen Ratsastajainliiton ratsastusta harrastavien määrästä laskettuna lajia yli 2,5 tuntia viikossa harrastavien määrä tuo yhteiskunnalle kustannussäästöjä yli 30,8 miljoonaa euroa vuodessa.
”Lajimme eivät katso ikää ja harrastajakuntamme edustaa laajasti eri ikäluokkia. Hevonen liikuttaa ja ylläpitää toimintakykyä myös vanhemmalla iällä. Yksilön hyvinvoinnin kannalta merkittävässä roolissa on myös esimerkiksi ratsastusterapia, joka tarjoaa kuntoutusta monelle, joille esimerkiksi muu kuntouttava liikunta voi olla saavuttamattomissa”, Suomen Ratsastajainliiton toiminnanjohtaja Jukka Koivisto jatkaa.
274 miljoonan euron aluevaikutukset
Suomessa hevosalan työllistävyysvaikutus on tällä hetkellä n. 6 500 henkilötyövuotta, mikä vastaa suuruusluokaltaan lähes Lapin matkailun työllistävyyslukua.
Erityisesti hevosen ylläpitoon (ml. eläinlääkäri, ruoka, kengitys, varusteet) liittyvät kustannukset luovat välillisiä aluetalousvaikutuksia, jotka yhteenlaskettuna tuovat Suomeen vähintään 274 miljoonan euron talousvaikutukset vuodessa.
”Tämän lisäksi hevosalan tapahtumat voivat tuoda paikkakunnille suuriakin rahasummia. Esimerkiksi Kuninkuusravit, viime vuoden suurin ravitapahtuma Euroopassa, toivat n. 10 miljoonaa euroa Forssan seutukunnalle”, Minna Mäenpää avaa.
Myös esteratsastuksen maailmancupin osakilpailu Helsinki International Horse Show toi noin 10 miljoonaa euroa Helsinkiin. Tapahtuma työllisti viime vuonna yli 100 alihankkijaa yli 1.3 miljoonalla eurolla.
Hevoset ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta
Suomen hevosalan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen toteutuvat erityisesti perinnebiotoopeilla. Suomen uhanalaisista eliölajeista (2 667) lähes neljännes on riippuvainen perinnebiotoopeista. Näistä hevonen auttaa säilyttämään ainakin 38 eliölajia. Tämän lisäksi erityisesti raviurheilu on ollut avainasemassa säilyttämässä suomenhevosen uniikkina alkuperäisrotuna.
”Hevosalalla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurisesti arvokkaan suomenhevosen säilyttämisessä. Suomessa on tällä hetkellä n. 20 000 suomenhevosta ja varsoja syntyy n. 1 000 kpl vuodessa, mikä vastaa kolmasosaa kaikista varsoista,” MTK:n hevostalouden asiantuntija Lumi Drozzin korostaa.
Hevosala edistää hiilensidontaa – potentiaalia yhä laajempaan vaikuttavuuteen
Hevosalan vaikutus hiilensidontaan koostuu hevosten ravinnoksi kasvatettavan rehun viljelystä sekä laiduntamisen myötä tehostuvasta maaperän ja kasvillisuuden kyvystä sitoa hiiltä. Hevosten kuivaheinän tuottamiseen tarvitun peltopinta-alan perusteella on laskettu, että hevosten ravinnoksi viljelty rehu sitoo hiiltä 31 000 tonnia vuodessa. Luku vastaa merkittävyydeltään n. 11 000 keskivertosuomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.
Potentiaalia on suurempaankin: Mikäli Suomen hevoslaitumilla päästäisiin laajemmin nopeaan rotaatiolaiduntamisen malliin, voitaisiin Suomen maatilojen hevosten avulla sitoa n. 29 000 tonnia hiiltä vuodessa.
”Jo nyt saatujen tulosten lisäksi tämä työ antaa hevosalalle arvokasta tietoa niistä asioista, joihin keskittymällä voimme kasvattaa merkitystämme yhä laajemmalle”, Koivisto kertoo.
Vaikuttavuusanalyysi on toteutettu SROI-menetelmällä, ja sen aineistona on käytetty laajasti sekä alan sisäistä että ulkopuolista tietoa sekä taustahaastatteluita. Työ toteutettiin ajankohtana 10/2022–2/2023.
Lähde: Suomen Hippoksen tiedote
