Hevoset ja eläimet voivat ratkaista pahoinvoivien nuorten ongelmia – ”Aloitetaan tänään, ei siirretä tätä huomiseksi”

Turun raviradalla vietettiin Ponikuninkuusravien etkoja lasten hyvinvointiin keskittyneellä seminaarilla, joka oli nimetty ”Hyvinvointia ja huolenpitoa – eläimet lasten tulevaisuuden tukena”.Paikalla oli sekä kotimaisia että kansainvälisiä puhujia.Ohjelma oli rakennettu tasapainoisesti. Ensin tutustuttiin nykytilanteeseen. Lohjan kaupungin sivistystoimenjohtaja Juha-Pekka Lehmus kertoi, kuinka kuntatasolla pyritään tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia harrastuksilla. Suomessa on käytössä niin sanottu ”Harrastamisen Suomen malli”, jonka tarkoituksena on varmistaa jokaiselle lapselle ainakin yksi mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä.”Hyvinvointityölle on olemassa hyvät perinteet, mutta kun olen tässä ja aiemmissa tehtävissä päässyt seuraamaan mitä muualla tapahtuu ja siihen nähden me ei ehkä Suomessa päästy ihan vielä matkaan. Siinä mielessä tällainen yhteinen seminaarikeskustelu hiukan eri alan ihmisten kanssa on erittäin tervetullutta”, Lehmus alusti.”Opetustoimen ala on eräänlainen hankkeiden ja projektien luvattu maa, eli me pyöritetään mielellään jokaisessa kunnassa ja kaupungissa kymmeniä ja satoja hankkeita, mutta tutkinta ja seuranta usein puuttuu. Vaikka hankkeissa selvitetään hyviä toimenpiteitä, eivät ne oikein tahdo jäädä elämään ja sitä kautta jatkuvuus on huononlainen”, hän jatkoi.Edellisen hallituksen aikana luotu harrastamisen Suomen malli on saamassa jatkoa myös uudessa hallitusohjelmassa. Kovin paljon hevosiin liittyviä harrastuksia sen tiimoilta ei ole tällä hetkellä tarjolla, ja yksi syy on varmaan se, että harrastukset halutaan pitää pääsääntöisesti heti koulupäivien jälkeen ja koululla, jotta ne eivät kuluttaisi perheiden yhteistä aikaa ja kulkeminen niihin olisi mahdollisimman helppoa.Lehmus kannusti kuitenkin myös hevosalan toimijoita ryhtymään harrastuksen tarjoajiksi ottamalla yhteyttä omaan kuntaan.”Tämä on lähtenyt hyvin liikkeelle. Olemme pitkälti hankerahan varassa toistaiseksi, mutta on hyvä, että valtakunnan tasolla hallitus avustaa meitä ja kunnan tasollakin omaa rahaa tulee tähän asiaan löytää”, Lehmus sanoi ja kertoi hankkeen vaikuttavuudesta omassa kunnassaan Lohjalla:”Meillä on tällä hetkellä 1 000 lasta yhden lukuvuoden aikana kerhoissa mukana. Kerhoja on 50–80, eli tarjontaa on aika paljon. Ensimmäinen tavoite on myös saavutettu: Näistä 1 000 lapsesta 500 ilmoitti viime vuonna, että tämä on heidän ensimmäinen ja ainoa harrastus. Eli me olemme saaneet aika monta lasta mukaan.”Haasteena on monessa kunnassa laaja pinta-ala, eli ei riitä, että harrastuksia tarjotaan jossain kaupunkikeskuksessa, koska se saattaa jättää ison osan kuntalaisia ilman tosiasiallista mahdollisuutta osallistua..Erja Mattila kertoi, että Hippolis on järjestänyt harrastusmahdollisuuden tarjoajaksi ryhtymisestä Teams-koulutuksia hevosyrittäjille, mutta kiinnostus ei toistaiseksi ole ollut järin suurta. Esimerkiksi Teivon ravikoululla toimintaa kuitenkin on.Lehmuksen alustuksen jälkeen keskityttiin tuloksiin ja hyvinvointitekijöihin, joita eläin- ja etenkin hevosavusteisella toiminnalla on lasten ja nuorten elämässä saavuttaa.Tohtori ja rehtori Ritva Mickelsson kertoi omassa alustuksessaan hevosavusteisesta oppimisesta. Hän on toteuttanut hevosavusteista toimintaa omalla koulullaan Espoossa ja vakuuttunut sen hyödyistä, joita tutkimuskin tukee. Hevosurheilussa ilmestyi Mickelssonin väitöskirjasta juttu aiemmin maaliskuulla.. Ensimmäinen kansainvälinen puhuja oli nyt jo eläköitynyt rehtori William Griffiths Iso-Britannian Leicesteristä. Kaksikymmentä vuotta sitten hänen kouluunsa Eastfield Primary schooliin perustettiin pieni maatila, jossa kasvatetaan vihanneksia ja hoidetaan possuja, kanoja, ankkoja ja kaneja. Hän kertoi koulun olevan alueella, jolla oli paljon köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia ja miettineensä, mikä saisi lapset lähtemään innoissaan kouluun. Niin maatila eläimineen sai alkunsa.Eläinten läsnäolo ja niiden kanssa työskentely paransivat oppimistuloksia radikaalisti, vaikka oppilaat viettivät vähemmän aikaa luokkahuoneissa. Opiskelu kuitenkin otettiin aktiiviseksi osaksi maatilan töitä. Myös vanhempien sitoutuminen lasten opiskeluun ja kouluun parani, ja monet vanhemmat tulivat mukaan hoitamaan eläimiä lastensa kanssa viikonloppuisin ja loma-aikoina. Joidenkin moniongelmaisten oppilaiden elämään eläimillä oli käänteentekevä vaikutus. Eastfield Primary school on Griffithsin mukaan palkittu useasti maatilastaan ja muihinkin kouluihin on perustettu vastaavia.Griffiths muistutti kuitenkin, että yhdessä yössä ongelmat eivät ratkea, eikä eläinavusteinen toiminta ole kaikille nuorille käänteentekevää..Rehtori Seppo Ryösä vertaili iltapäivällä toisiinsa Islannin mallia ja Suomen harrastamisen mallia. Ihan ensimmäiseksi hän kuitenkin muistutti, että kaikki toimet lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi ovat tärkeitä.90-luvun lopulla Islanti ja varsinkin Reykjavik oli tilanteessa, jossa nuoret voivat erittäin huonosti. Islanti oli nuorten pahoinvointia mittaavissa tilastoissa kärjillä. Suomessakaan tilanne ei ollut hyvä.”Samaan aikaan Suomi oli pahoinvointitilastoissa kolmantena”, Ryösä huomautti. ”Ja nyt tilanne on se, että Islanti on pudonnut listalla huikeasti, mutta Suomi on edelleen kyseenalaisella mitalisijalla.”Islannissa puututtiin nuorten kotiintuloaikoihin ja panostettiin harrastamiseen kolmena päivänä viikossa, kuitenkin niin, että perheiden yhteinen aika ei kärsinyt. Myös tutkimukseen panostettiin, ja tehtyjä toimia arvioitiin tutkimuksin. Muutos on ollut valtava.”Pahoinvoinnin ennaltaehkäisy on mahdollista”, Ryösä painotti, ja muistutti, että nuorten pahoinvointi aiheuttaa vuosittain myös valtavat kulut yhteiskunnalle yksilöiden kärsimyksen lisäksi. Pelkästään huostaanottoja vähentämällä olisi mahdollista saada hyvin merkittävät säästöt – ja mahdollisesti rahoittaa kalliitakin harrastuksia.”Oikeasti tulee muuttaa aikuisten tapaa toimia. Poistetaan tekijöitä, jotka edesauttavat nuorten pahoinvointia ja lisätään hyvinvointia edistäviä tekijöitä”, Ryösä kannusti.”Mutta koska se sitten pitäisi aloittaa, kuinka monta sukupolvea meillä on vielä varaa menettää?” hän kysyi retorisesti ja vastasi itselleen:”Aloitetaan tänään, ei siirretä tätä huomiseksi.”Seminaaripäivän päätti Elin LeeApple Hästnäringens Nationella Stiftelsestä. Hän esitteli Ruotsissa tehtyä hevosavusteista työtä, jolla on päästy auttamaan lapsia, jotka ovat olleet syrjäytymisvaarassa merkittävien koulupoissaolojen takia. Koulupoissaolot ovat Ruotsissa merkittävä ongelma. Elin LeeAppple esitteli tilastoa, jonka mukaan vakavat koulupoissaolot ovat neljässä vuodessa yli kaksinkertaistuneet: vuonna 2018 7 100 oppilaalla oli vakavia poissaoloja, vuonna 2022 jo 17 400 oppilaalla.Myös LeeApple korosti, että talliympäristö ei sovi kaikille eikä ole automaattivastaus, mutta joidenkin oppilaiden kohdalla hyöty on ollut valtaisa. Se on rohkaissut käyttämään hevosia apuna syrjäytyneiden ja ongelmaisten lasten ja nuorten kanssa isomminkin..Ritva Mickelsson haluaa hevoset opin tueksi

Hevoset ja eläimet voivat ratkaista pahoinvoivien nuorten ongelmia – ”Aloitetaan tänään, ei siirretä tätä huomiseksi”

Aiheeseen liittyvää