Huippuratamestarit Ruotsista ja Suomesta testaamassa uutta radanhoitolaitetta – Parempi kuin 'superkone'?
Ajatus tiehöylän kokeiluun tuli Solvallan ratamestari Markus Petersonilta, joka kertoo rakastuneensa laitteeseen Youtubessa.
”Olin etsinyt tämän tyyppistä konetta Ruotsista. Tämän löysin internetistä. Ongelma oli, että sitä ei päässyt kokeilemaan Ruotsissa missään. Niinpä soitin Juhalle ja kysyin, voisiko hän hoitaa meille testiajon. Sen takia olemme täällä”, Markus Peterson aloittaa.
Youtubessa rakastuminen ei laimentunut ensimmäisellä livetapaamisella.
”Pidän koneesta todella paljon. Se on parempi kuin oletin, vaikka joitain parannuksia toki tarvitaan. Mutta yhteenvetona ajattelen, että tämä on tosi hyvä”, Peterson sanoo.
”Toivon saavani tällaisen Solvallaan. Ajattelen, että tämä on tulevaisuuden kone. Meidän täytyy löytää oikeat parannukset ja säädöt, jotta voimme ostaa sen, mutta toivon, että niin käy.”
Testiajon päätteeksi sovittiin, että laite jää Juha Keskimaunulle Vermoon testiin joiksikin viikoiksi, jotta sen mahdollisuuksista saadaan vielä kattavampi kuva. Peterson luottaa Keskimaunun näkemyksiin. Suomen ja Ruotsin pääratojen ratamestarit ovat ystäviä ja puhuvat puhelimessa viikoittain.
”Luulen, että jos hän on tyytyväinen koneeseen, minäkin olen. Me olemme samanlaisia, ja meillä on samanlaiset tavoitteet ratojemme kanssa. Tehdä radasta hyvä hevosille ja tehdä se yksinkertaisemmin ja tehokkaammin, kuin se tämän päivän raviurheilussa tehdään.”
Peterson uskoo, että mikäli koneeseen saadaan tehtyä joitakin parannuksia ja se toimii kuten toivotaan, olisi sen seurauksena mahdollista vähentää radalta yksi traktori.
”Mutta se on nyt Juhan asia testata”, Peterson nauraa.
”Tämän päivän raviurheilussa ollaan tilanteessa, jossa meidän täytyy yrittää kaikki mahdollinen saadaksemme radanhoidon tehokkaammaksi sekä meidän että ympäristön näkökulmasta. Uskon, että tämä kone voi olla yksi askel siihen suuntaan, jos saamme sen toimimaan.”
Vermossa olivat tiehöylän ratakäyttöä seuraamassa myös kouluttajia FMG:ltä, Accolta ja Valtralta.
”Laite on ollut meillä kauan sorateiden hoitohommissa ja nyt testataan tuossa radalla, kuinka se pelaa. Koskaan aiemmin sillä ei vielä ole radalla ajettu”, FMG:n toimitusjohtaja Jarkko Hyyrönmäki kertoo.
”Laitteen hyviä puolia tähän käyttöön on, että se polkee pinnan. Siinä on järeä rakenne, eli sillä pystyy muokkaamaan maata.”
Ensitunnelmat muiltakin ratamestareilta olivat varsin positiiviset.
”Tämä on ollut jännittävää. Testattu laite on hyvin erilainen kuin ne, joita käytämme tänä päivänä. Tämä on laatikon ulkopuolelta ajattelua”, Alberto Jansson Hagmyrenistä sanoo.
Mika Ahtiainen Gävlestä oli paikalla ruotsalaisten kollegoidensa tulkkina ja tutustumassa höylän ominaisuuksiin.
”Mielestäni se on parempi kuin se supermasiina, joka Ruotsiin ostettiin. Tuolla saa saman työn tehtyä huomattavasti nopeammin”, hän lataa.
Ratamestarit olivat yhtä mieltä siitä, että ihan sellaisenaan höylä ei radanhoitoon sovellu, mutta pienillä muutoksilla siitä voi saada toimivan.
”Terän täytyisi olla erilainen, ja jos saisi tuohon eteen renkaat. Sitten sillä olisi ehkä mahdollista ajaa jopa raveissa, jos sen saisi toimimaan”, Ahtiainen miettii.
Suurin hyöty höylästä saadaan radan ylläpidossa.
”Sillä saa sekoitettua pinnan ja hävitettyä karheuden. Ja toisaalta jos on liikaa nollaa, sitäkin saa sekoitettua. Sillä pääsee tosi syvälle, sitten kun uskaltaa ja on varmuutta käyttöön enemmän”, Juha Keskimaunu toteaa.
Talvella uutisoitiin 13 ruotsalaisen raviradan hankkineen yhteishankintana suomalaisvalmisteisen jyrsimen, jonka käyttötarkoitus on samantyyppinen. Jyrsintä kutsuttiin jopa ”superkoneeksi”.
”Minulla ei ole siitä kokemusta ole, ja haluaisin nähdä ensin, että se toimii”, Keskimaunu punnitsee sanojaan. ”Siinä on tiettyjä epäilyksiä, niin kuin oli kyllä tähänkin koneeseen, ja jotka kyllä osoittautuivat todeksikin.”
Keskimaunu on vakuuttunut, että testatulla höylällä saa tehtyä saman kuin paljon puhutulla jyrsimellä.
”Ei ehkä 20 sentin syvyydestä, mutta ei kellään ole nykyaikana sellaista rataa, jossa niin paljon pintaa onkaan. Mutta tällä työ saadaan yhdellä ajolla tehtyä, ja rata on heti ravikuntoinen. Kun taas jyrsimellä se vaatii kyllä asettumista ihan jonkun aikaakin.”
Keskimaunua höylä kiinnostaa myös Etelä-Suomen pääratamestarin ominaisuudessa.
”Jos miettii Suomen mittakaavassa, tämä on ihan kohtuuhintainen laite. Tätä voisi miettiä vaikka yhteishankintana lähiratojen kesken, kun se on siirrettävissä tietä myöten. Pieniä muutoksia siihen toki tarvitaan, mutta tehdas oli hyvin suostuvainen tekemään niitä. Lähinnä vetopuolelle, terien leveyteen ja terien päätykaappareitten lisäämiseen ja sellaiseen. Potentiaalia koneessa on, tosi paljon.”
