Vonkauksen genetiikka pian selvillä - Huovin hautaa etsitään

Vonkaus, Huovi ja mitä niitä vielä onkaan tutkimatta ja löytämättä. Suomenhevosen perimän salaisuudet lähtevät nyt paljastumaan nopeutetusti, kun  Suomenhevosen varhaisvaiheiden tutkimushanke sai Alfred Kordelinin säätiöltä 109 000 euron apurahan.

Tutkimushankkeen tarkoitus on selvittää mistä suomenhevonen on peräisin ja mistä päin maailmaa tulleita verivirtoja siinä virtaa.  Selvitystyössä käytetään geenitutkimusta ja tutkimusaineisto on eri puolelta Suomea saatuja jouhia ja hampaita.

Apurahan avulla kaksi tutkijaa, arkeologi Tuija Kirkinen ja biologi-geneetikko Karin Hemmann voivat paneutua aiempaa tehokkaammin sekä jo kerätyn DNA-materiaalin tutkimiseen että lisämateriaalin keräämiseen ja löytöpaikkojen kartoittamiseen.  Mukana toiminnassa ovat myös Hevosopiston Päivi Laine ja Luken Markku Saastamoinen. Tekemättä on muun muassa museoissa olevan hevosperäisen näytemateriaalin kartoittaminen. Erityisesti sellainen aineisto kiinnostaa, jossa hevosen sukutiedot ovat edes osittain tiedossa.

Jo kerättyjen jouhinäytteiden analysointi on aloitettu. Noin sadan hevosen näytteet ovat jo lähteneet DNA-tutkimukseen. Mukana on muun muassa ihmeruuna Vonkauksen (Keikaus - Sivutus, Esatus) jouhet. Vonkaus on erityisen kiinnostava siksi, että sen isälinja menee Lohdutukseen ja se on kokonaan vapaa Murron perimästä.

"Kaikista otetaan ainakin DMRT3-ravivarmuusgeeni sekä nopeusgeeni", Karin Hemmann kertoo. Hän arvelee tulosten paljastuvan kevään aikana.

Murrosta on tallessa hammas. Hammasta ei ole vielä tutkittu. Prosessi on aivan erilainen. Mitä tutkimustulos aikanaan kertoo ravivarmuusgeenistä, se tulee olemaan äärimmäisen mielenkiintoista tietää,  Murron poika Eri-Aaronin paljastuttua takavuosina DMRT3-mutaation kantajaksi toisen vanhempansa osalta.

Osa apurahasta menee hautojen avaamiseen.

"Yhden hevoshaudan avaaminen kustantaa työpäivineen, asumisineen ja kaivurikustannuksineen useampia tuhansia", Hemmann paljastaa.

Vonkauksen DNA-tietoja odotetaan jännityksellä. Seuraava iso työ on myös jo selvillä. Se on ensimmäisen ravikuninkaan, vuonna 1924 tittelin ravanneen Huovin (Jymyn-Jaakko - Lippo, Kosti ro) hautapaikan etsiminen.  Paikasta on vain valveutuneita arvauksia. Jos hevosen jääneet löydetään, ne DNA-tyypataan. Huovi menee isänsä puolelta ruununori Jymyyn ja emäinsän puolelta Kirppuun.

"Jouluna käytiin jo katsomassa Huovin mahdollista hautapaikkaa Nummilla lähellä Lohjaa. Ihan tarkkaa sijaintia alueella ei tiedetä, joten asia vaatii lisätutkimuksia", Hemmann kertoo.