Jalostusohjesäännöt ovat muuttumassa – Suomessa syntyneen lämminverisen määritelmään ei muutoksia
Suomen Hippos järjesti suomenhevosten ja lämminveristen ravihevosten jalostusohjesääntöjen uudistukseen liittyvän webinaarin torstai-iltana.
”Uudistuvien jalostusohjesääntöjen parissa on tehty jo jonkin aikaa töitä erilaisilla kokoonpanoilla ja työpajoissa, ja nyt on aika tuoda alustava suunnitelma yhteiseen keskusteluun”, kertoo Suomen Hippoksen jalostusinformaatikko Susanna Back webinaarin tarkoituksesta.
Webinaarin jälkeen koonti keskeisistä muutoksista julkaistaan kommentoitavaksi yleisölle kahdeksi viikoksi, minkä jälkeen yhdistykset ja hevosjalostusliitot kommentoivat esityksiä huhtikuun aikana. Sen jälkeen ohjesäännöt kulkevat vielä jalostusvaliokunnan, Hippoksen hallituksen ja Ruokaviraston hyväksyttäviksi. Tavoite on, että ohjesäännöt tulevat voimaan vuoden 2022 alusta.
”Työssä on käytetty paljon eri näkökulmia, mukana on ollut useita eri yhdistyksiä ja jalostusvaliokunta. Lisäksi suomenhevosten osalta on viime vuosina käyty useampikin keskustelutilaisuus aiheesta”, Hippoksen jalostusinformaatikko Susanna Back kertoo.
Jalostusohjesääntöjä säätelee myös lainsäädäntö. Huhtikuussa on tulossa voimaan koko EU:n laajuinen eläinterveyssäännöstö, joka ottaa kantaa myös tunnistamiseen ja rekisteröintiin liittyviin asioihin. Se on yksi syy siihen, että ohjesääntöjä nyt uudistetaan.
”Tässä uudistuksessa ohjesääntöjen rakenne muuttuu, eli erotetaan lakisääteinen toiminta, mikä tarkoittaa tunnistamiseen ja hevospassiin liittyviä asioita, vapaaehtoinen mutta lainsäädännöllä säädelty toiminta eli kantakirjaan merkitseminen ja vapaaehtoinen toiminta eli ravikilpailutoiminta”, Back sanoo.
Sekä suomenhevosilla että lämminverisillä on isän orilisenssi tulossa varsan kantakirjaan merkitsemisen vaatimukseksi. Kotisiitospykälä taas on poistumassa. Ravikilpailuoikeus ja oikeus kasvattajarahoihin tulee jatkossa kaikille kantakirjaan merkityille varsoille. Oriiden eläinlääkäritarkastukseen tulossa nivelten röntgenkuvauksen yhteyteen myös suun ja purennan tarkastus.
Suomenhevosilla isoin jalostusohjesäännön muutos liittyy työhevossuunnan muuttamiseksi työ- ja käyttösuunnaksi.
Jatkossa työ- ja käyttöhevossuunta sisältää kolme eri arvosteluvaihtoehtoa: hevonen voidaan arvostella työpuolelle veto- tai ajettavuuskokeella, joiden vaatimukset säilyvät ennallaan. Käyttöpuolelle hevonen arvostellaan kevyellä käyttökokeella, joka suoritetaan ajaen tai ratsastaen. Kokeessa testataan hevosen toimivuutta ja kuuliaisuutta. Ehtona hyväksymiselle on hevosen yhteistyöhalu, toimivuus ja käsiteltävyys sekä nöyrä asenne pyydettyihin tehtäviin.
”Syynä tähän on se, että halutaan laajentaa ja monipuolista työ- ja käyttöhevosen määritelmää. Kaikkien tarkoituksena ei ole jalostaa kilpahevosia”, Back huomauttaa.
Suomenhevosorien maksimitammamäärää ehdotetaan pudotettavan vuodesta 2022 alkaen 100 tammaan vuodessa.
Lämminverisen ravihevosen kohdalla kolmen vuoden takainen tunnistusskandaali nosti laajaan keskusteluun Suomessa syntyneen ravihevosen määritelmän. Tälläkään hetkellä varsan fyysisen syntymämaan ei tarvitse olla Suomi, kunhan varsa tuodaan Suomeen syntymävuoden loppuun mennessä tunnistettavaksi. FI-syntyneen ravihevosen määritelmään ei jalostusohjesäännössä ehdoteta muutosta.
”Varsa saisi jatkossakin syntyä ulkomailla, kunhan se täyttää jalostusohjesäännön vaatimukset ja se tuodaan Suomeen syntymävuoden loppuun mennessä”, jalostusjohtaja Minna Mäenpää alustaa.
”Kun pohdittiin, onko määritelmässä tarvetta muutoksille, oli vaihtoehtoina säilyttää nykyinen malli, tiukentaa sääntöjä niin, että fyysinen syntymämaa pitäisi olla Suomi tai kolmantena vapauttaa sääntöjä niin, että varsa voitaisiin tunnistaakin ulkomailla. Kaikkia näitä malleja on Euroopan tasolla voimassa. Useimmat maat menevät sen mukaan, että varsa voi syntyä ulkomailla, mutta tunnistus ja rekisteröinti tehdään sen maan säännöillä, mihin varsa halutaan rekisteröidä. Kansainvälisiä yleissääntöjä ei ole olemassa.”
Mäenpää jatkaa kertomalla, että kun jalostusohjesääntöä pohdittiin, mietittiin mitkä ovat kotimaisen ravihevoskasvatuksen ja -urheilun tarpeet, ja toisaalta mitä sanoo lainsäädäntö. Suomessa ulkomailla syntyy vuosittain noin parikymmentä varsaa.
”Naapurimaa Ruotsi pähkinyt samaa asiaa, ja siellä on ollut painetta molempiin suuntiin. Ruotsissa asia on vielä isompi, sillä useampi sata varsaa syntyy ulkomailla ja rekisteröidään Ruotsiin”, Mäenpää kertoo.
”Aika tarkkaan tutustuttiin Ruotsin selvitykseen, ja miten kilpailulainsäädäntö suhtautuu siihen, voidaanko syntymämaan perusteella rajoittaa kilpailuoikeuksia? Kun kokonaisuudessa katsotaan järjestelmää, on sekä Hippoksen jalostusvaliokunta, että hallitus päätynyt siihen, että ei lähdetä ehdottamaan muutosta FI-syntyneen lämminverisen määritelmään.”
Webinaarin voi seurata jälkeenpäin tallenteena ja koonnit muutoksista löytyvät Suomen Hippoksen kanavilta viimeistään perjantaina 26.3.
Kommentteja jalostusohjesääntöihin toivotaan sähköpostitse susanna.back@hippos.fi.
