Suomessa tehtiin vuonna 2023 ravikilpailuissa yhteensä 44 813 ravikilpailusuoritusta. Näistä 39 285 kilpailtiin kaikilla kengillä ja 5528 kilpailtiin osittain tai kokonaan ilman kenkiä. 2149 kilpaili ilman etukenkiä, 1089 ilman takakenkiä ja 2290 ilman kaikkia kenkiä. Lämminverisistä 15,1 prosenttia kilpaili kokonaan tai osittain ilman kenkiä, suomenhevosista 6,7 ja kylmäverisistä 15,7 prosenttia..Ravikilpailusääntöjen mukaan Suomessa on kiellettyä ajaa ilman kenkiä 15.11.–15.3. välisenä aikana. Tänä vuonna kenkäpakko astuu Kasvattajakruunun finaalien takia poikkeuksellisesti voimaan vasta 17.11. Suomessa on neljä vuodenaikaa, ja vaihtelevat rataolosuhteet sijainnin ja sääolosuhteiden takia, ja sen vuoksi varsinkin keväällä ja syksyllä kengittä ajaminen voi olla rajoitettua muulloinkin kuin kenkäpakon aikana. Suomessa kengittä ajaminen ei ole yhtä yleistä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Ranskaan..Petra Hytönen teki eläinlääketieteen opintojen lopputyönä tutkimuksen ravihevosten kengättömyyden vaikutuksesta hevosten ulkoiseen kavioterveyteen. Lopputyössä oli mukana myös pääratamestari Juha Keskimaunun kommentteja. Keskimaunun mukaan ihanteellisen raviradan kengittä ajamiseen tulisi olla joustava ja kimmoisa, mutta myös riittävän pitävä sekä sopivan pehmeä eikä liian kova. Valmentajalla tulisi olla ymmärrystä ratojen kunnosta ja kykyä arvioida hevosen kengittä ajamista yksilöllisesti..Ratamestareilla on tässä asiassa tärkeä rooli, sillä aina kaikilla valmentajilla ei välttämättä ole riittävästi tietotaitoa arvioida, onko rata sopiva kengättömyyteen. Ratamestarin työssä avoimuus ja rehellisyys korostuvat kommunikoinnissa valmentajien välillä. Tällaisissa tilanteissa myös kuski on tärkeässä roolissa kengättömyyttä arvioitaessa..Eroja eri maiden välilläTutkimuksen perusteella Suomessa kavioterveys on hyvällä mallilla, ja valmentajat ovat tietoisia, kenelle omista hevosista kengättömyys niiden ominaisuuksien puolesta sopii ja kenelle ei..Ravihevosten kengättömyys kilpailuissa kiinnostaa usein pelaajia, ja varsinkin ensimmäistä kertaa kengittä kilpaileva hevonen korostetaan vihjeissä. Usein ei kuitenkaan tiedetä, sopiiko kengättömyys ylipäätään kyseiselle hevoselle..Suomessa on rajalliset resurssit radan hoitamiseen. Lisäksi pohjoinen sijainti ja vuodenajat tekevät kengittä ajamisesta harvinaisempaa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Ranskaan. Ruotsissa resurssit radanhoitoon ovat huomattavan suuret verrattuna Suomeen, ja esimerkiksi radan pintaa voidaan uusia tiheämmin. Ruotsissa kenkäpakko on kolme kuukautta joulukuun alusta helmikuun loppuun. Jos hevosen optimibalanssi on kilpailla ilman kenkiä, on se resurssien puolesta Ruotsissa käytännössä mahdollista lähes aina. Karkeamman pintamateriaalin ja kavioiden kulumisen vuoksi vastaava ei ole mahdollista Suomessa, ja valmentajat voivat joutua miettimään huomattavasti tarkemmin, milloin hevonen kilpailee kengittä..Ranskassa puolestaan hevonen voi kilpailla kengittä ympäri vuoden, minkä takia Ranskassa käytössä olevia systeemejä ja sääntöjä on vaikea suhteuttaa Suomen olosuhteisiin. Ranskassa on kiellettyä ajaa ilman kenkiä 2- ja 3-vuotiailla hevosilla, ja 1.7.2024 alkaen näillä hevosilla ei saa kilpailla myöskään pelkillä pinnoitetuilla kavioilla. 1.11.2024 voimaan astuu myös sääntö, että vanhemmat kuin 3-vuotiaat hevoset saavat kilpailla korkeintaan 15 kertaa ilman kenkiä 12 kuukauden aikana muilla kuin nurmipintaisilla radoilla. Tämä sääntö ei kuitenkaan prosentuaalisesti koske kovinkaan isoa hevosjoukkoa.
Suomessa tehtiin vuonna 2023 ravikilpailuissa yhteensä 44 813 ravikilpailusuoritusta. Näistä 39 285 kilpailtiin kaikilla kengillä ja 5528 kilpailtiin osittain tai kokonaan ilman kenkiä. 2149 kilpaili ilman etukenkiä, 1089 ilman takakenkiä ja 2290 ilman kaikkia kenkiä. Lämminverisistä 15,1 prosenttia kilpaili kokonaan tai osittain ilman kenkiä, suomenhevosista 6,7 ja kylmäverisistä 15,7 prosenttia..Ravikilpailusääntöjen mukaan Suomessa on kiellettyä ajaa ilman kenkiä 15.11.–15.3. välisenä aikana. Tänä vuonna kenkäpakko astuu Kasvattajakruunun finaalien takia poikkeuksellisesti voimaan vasta 17.11. Suomessa on neljä vuodenaikaa, ja vaihtelevat rataolosuhteet sijainnin ja sääolosuhteiden takia, ja sen vuoksi varsinkin keväällä ja syksyllä kengittä ajaminen voi olla rajoitettua muulloinkin kuin kenkäpakon aikana. Suomessa kengittä ajaminen ei ole yhtä yleistä verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Ranskaan..Petra Hytönen teki eläinlääketieteen opintojen lopputyönä tutkimuksen ravihevosten kengättömyyden vaikutuksesta hevosten ulkoiseen kavioterveyteen. Lopputyössä oli mukana myös pääratamestari Juha Keskimaunun kommentteja. Keskimaunun mukaan ihanteellisen raviradan kengittä ajamiseen tulisi olla joustava ja kimmoisa, mutta myös riittävän pitävä sekä sopivan pehmeä eikä liian kova. Valmentajalla tulisi olla ymmärrystä ratojen kunnosta ja kykyä arvioida hevosen kengittä ajamista yksilöllisesti..Ratamestareilla on tässä asiassa tärkeä rooli, sillä aina kaikilla valmentajilla ei välttämättä ole riittävästi tietotaitoa arvioida, onko rata sopiva kengättömyyteen. Ratamestarin työssä avoimuus ja rehellisyys korostuvat kommunikoinnissa valmentajien välillä. Tällaisissa tilanteissa myös kuski on tärkeässä roolissa kengättömyyttä arvioitaessa..Eroja eri maiden välilläTutkimuksen perusteella Suomessa kavioterveys on hyvällä mallilla, ja valmentajat ovat tietoisia, kenelle omista hevosista kengättömyys niiden ominaisuuksien puolesta sopii ja kenelle ei..Ravihevosten kengättömyys kilpailuissa kiinnostaa usein pelaajia, ja varsinkin ensimmäistä kertaa kengittä kilpaileva hevonen korostetaan vihjeissä. Usein ei kuitenkaan tiedetä, sopiiko kengättömyys ylipäätään kyseiselle hevoselle..Suomessa on rajalliset resurssit radan hoitamiseen. Lisäksi pohjoinen sijainti ja vuodenajat tekevät kengittä ajamisesta harvinaisempaa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Ranskaan. Ruotsissa resurssit radanhoitoon ovat huomattavan suuret verrattuna Suomeen, ja esimerkiksi radan pintaa voidaan uusia tiheämmin. Ruotsissa kenkäpakko on kolme kuukautta joulukuun alusta helmikuun loppuun. Jos hevosen optimibalanssi on kilpailla ilman kenkiä, on se resurssien puolesta Ruotsissa käytännössä mahdollista lähes aina. Karkeamman pintamateriaalin ja kavioiden kulumisen vuoksi vastaava ei ole mahdollista Suomessa, ja valmentajat voivat joutua miettimään huomattavasti tarkemmin, milloin hevonen kilpailee kengittä..Ranskassa puolestaan hevonen voi kilpailla kengittä ympäri vuoden, minkä takia Ranskassa käytössä olevia systeemejä ja sääntöjä on vaikea suhteuttaa Suomen olosuhteisiin. Ranskassa on kiellettyä ajaa ilman kenkiä 2- ja 3-vuotiailla hevosilla, ja 1.7.2024 alkaen näillä hevosilla ei saa kilpailla myöskään pelkillä pinnoitetuilla kavioilla. 1.11.2024 voimaan astuu myös sääntö, että vanhemmat kuin 3-vuotiaat hevoset saavat kilpailla korkeintaan 15 kertaa ilman kenkiä 12 kuukauden aikana muilla kuin nurmipintaisilla radoilla. Tämä sääntö ei kuitenkaan prosentuaalisesti koske kovinkaan isoa hevosjoukkoa.