Ketä kuskeja olisi kannattanut pelata ja ketä ei? – Tutustu tilastoon ja vedä johtopäätöksesi

Vale, emävale, tilasto. Näin sitä sanotaan, mutta uhallakin halusimme selvittää, miten pelkästään kuskia pelaamalla pärjäisi. Tai olisi pärjännyt. Tilastohan katsoo taaksepäin eikä ennusta tulevaa.Asian jonkinlaiseksi selvittämiseksi laskimme kaikille Suomen totoraveissa alkuvuoden 2024 aikana voittaneille kuskeille palautuskertoimen, jonka heitä kaikkiin lähtöihin tasapanoksella pelaamalla olisi sijoitukselleen saanut.Lisää perspektiiviä tilastoon haimme laskemalla jokaiselle kuskille voitto-odottaman: kuinka monta voittoa heidän olisi voittajakertoimien valossa (pelinjärjestäjän osuutta huomioimatta) tullut jaksolla ajaa. Vertaamalla voitto-odottamaa voittojen määrään saa kuvan, miten hyvin ajokeilla olisi ”kuulunut” pelaajien mielestä pärjätä.Rajasimme listan vähintään 20 starttia ohjastaneisiin kuskeihin ja järjestimme listan palautuskertoimen mukaan. Mitä korkeammalla ohjastaja listalla on, sitä tuottoisampi hän pelikohteena oli. Ja kääntäen: mitä pienempi palautuskerroin, sitä huonompi pelikohde.Ohjastajien paremmuudesta tilasto ei kerro tietenkään mitään. Jos jostakin, tilasto kertoo pelaajista: he uskovat huippukuskin voitonmahdollisuuksia parantavaan vaikutukseen liikaa.Otetaan esimerkki: Santtu Raitalan palautuskerroin on 0,84. Se tarkoittaa, että jokainen häntä pelattu euro olisi palauttanut keskimäärin 84 senttiä eli tuottanut 16 prosenttia tappiota. Listalla edelle jää 100 pelikohteena parempaa kuskia.Sama ilmiö on nähtävissä muillakin paljon ohjastavilla kuskeilla. Voittoa ei olisi pitkässä sarjassa tuottanut yhdenkään yli 1000 starttia ajaneen kuskin pelaaminen..Yllätysnimi listaykkösenäListan kärjen miehittävät 20–40 starttia ajaneet kuskit, jotka ovat tyypillisesti voittaneet yhdellä tai kahdella isokertoimisella hevosella. Ykkönen on jämsäläinen Juhani Virkkunen, jonka yksi kolmesta Meleko Kommeella ajamasta voitosta oli 58,3-kertoiminen. Se nostaa palautuskertoimen 3,78:aan.Tilastollinen luotettavuus kasvaa starttimäärän myötä. Yli sata starttia ajaneista kuskeista kovin palautuskerroin on Jukka-Pekka Niskasella, 1,46.Tuntumassa seuraa Jukka Heiskala, jonka palautuskerroin 117 startista on 1,38. Kaikki kolme voittoa olivat ”jytkyjä”. Huomionarvoista on, että kun muita voittoja ei tullut, niin iso starttimäärä nosti voitto-odottamankin kolmeen.Harri Koivunen ajoi 243 startissa hyvän palautuskertoimen 1,37, mutta voittoja yhden alle odottaman. Tästä voi tulkita Harri Koivusen olleen jaksolla hyvä ”skrällikuski”, muttei suosikeilla ihan luottamuksen arvoinen.Yli 500 starttia ajaneista kuskeista plussalle ylsi ainoastaan Ville Pohjola. Palautuskerroin oli 1,12, ja voitto-odottama 66 ylittyi seitsemällä.Melkein omilleen olisi päässyt Esa Holopaista (palautuskerroin 0,99), Tommi Kylliäistä (0,98) tai Jukka Torvista (0,98) koko alkuvuoden pelaamalla.Yli 1000 startin kuskeista pienimmällä tappiolla olisi selvinnyt Hannu Torvista pelaamalla. 1216 startin palautuskerroin 0,92, eli tappiota olisi tullut keskimäärin 8 senttiä jokaisella eurolla. Ei tosin hirmu huono palautus lähes joka viidennen (voittoprosentti 18) lähtönsä voittavalta kuskilta sekään, jos arvostaa yhtään pelaamisen viihteellistä puolta.Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tilastosta ei kannata vetää. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden. Menneiden asioiden toistumisesta tulevaisuudessa taas ei ole mitään takeita..Tästä on kyseTilastossa on huomioitu kaikki 1.1.–23.10.2024 voittaneet ohjastajat ja heidän kaikki kyseisellä jaksolla Suomen totoraveissa ajamansa lähdöt.Palautuskerroin kullekin kuskille laskettiin laskemalla yhteen kaikkien voittostarttien toteutuneet voittajakertoimet ja jakamalla summa starttien määrällä.Voitto-odottama laskettiin laskemalla yhteen kaikkien yksittäisten startin voitto-odottamat 1/voittajakerroin ja pyöristämällä summa lähimpään kokonaislukuun.

Ketä kuskeja olisi kannattanut pelata ja ketä ei? – Tutustu tilastoon ja vedä johtopäätöksesi

Aiheeseen liittyvää