Pitkän linjan aktiivisesta raviurheilutoimijan Tuomo Pekosen nimityksestä uutisoitiin kuusi vuotta sitten joulukuussa. Tuolloin 61-vuotias Pekonen kertoi tavoitteekseen jämäköittää kilpailutoimintaa ja tuoda mukaan suunnitelmallisuutta. Hän aloitti työssä vuoden 2018 alusta alkaen.Jokelassa asuva aktiivinen ravien seuraaja palkittiin urastaan viime viikon tiistaina valtuuskunnan kokouksessa Suomen Hippoksen kultaisella ansiomerkillä. Hevosurheilu kysyi Pekosen tunnelmia lähes kuusivuotisen kilpailupäällikkötaipaleensa viimeisellä työviikolla.Olet jäämässä eläkkeelle torstaina 30.11. Millaisia tuntemuksia tämä sinussa herättää?"Haikeita tuntemuksia, mutta toisaalta olen odottavissa tunnelmissa, kun tuo päivämäärä on oma valintani ja on ollut selvillä jo jonkin aikaa. Ikäni puolesta eläkkeelle olisin halutessani päässyt jo yli kolme vuotta sitten."Mistä polkusi ravien parissa alkoi?"Se alkoi syntyessäni! Isäni Pellervo Pekonen oli aikansa ensimmäisiä ammattivalmentajia. Minulla on kuva itsestäni Käpylän raviradalta luultavasti vuodelta 1962. Ihan pikkupoikana ajelin kotona hevosia, joista nimekkäin oli 154 voittoa juossut Gletser. Vuonna 1969 se otti 30 voittoa, jota ennätystä Mandela Zon nyt ainakin hätyyttelee. Kuljin isäni mukana raveissa paljon ihan pikkupojasta lähtien."Mitä kaikkea olet elämäsi aikana ehtinyt lajissa touhuta?"Lahden vanhalla raviradalla 'montulla' toimin 60-luvulta lähtien raveissa lähettinä, sihteerinä sijoituskirjoituksessa ja tuomaritornissa. Vuonna 1977 minut valittiin kokopäiväiseksi kilpailusihteeriksi. Vuoden 1995 alusta alkaen olin Hippoksessa handikaapparina kaksi ja puoli vuotta ja sen jälkeen toimin pitkään yksityisyrittäjänä tehden vihjeitä joidenkin ratojen raveihin ja mm. Ylelle urheiluradioon ja TekstiTV:hen. Sen jälkeen olin neljän ja puolen vuoden ajan Suomen Ravivalmentajat ry:n toiminnanjohtajana ja sitten vuoden 2018 alusta lähtien Hippoksen kilpailupäällikkönä."Mikä työssä Suomen Hippoksen kilpailupäällikkönä on ollut antoisinta?"Että on päässyt tekemään niitä työtehtäviä, jotka ovat olleet minulle mieluisia sieltä 70-luvun lopusta lähtien. Eli esimerkiksi kilpailutoiminnan ja sarjojen suunnittelua sekä ravitoiminnan kehittämistä ylipäänsä."Mitä kilpailukalenterin onnistunut rakentaminen yleisellä tasolla vaatii?"Se vaatii hyvää kanssakäymistä raviratojen kanssa ja ratojen toiveiden huomioon ottamista mahdollisimman pitkälle. On pystyttävä sijoittelemaan suurkilpailuja ja ikäluokkakisoja karsintoineen niin, että ne mahdollisimman vähän häiritsevät toisiaan. On otettava huomioon muitakin isoja tapahtumia kuin raveja niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin."Millaisen perinnön jätät jälkeesi hänelle/heille, ketkä työtä jatkavat?"Sanon näin: Eteen tulevat asiat on syytä käsitellä rehellisesti, oikeudenmukaisesti, täsmällisesti ja tiettyyn rajaan saakka joustavasti ja usein maalaisjärkeäkin käyttäen."Kuinka aiot saada aikasi kulumaan eläkkeellä?"Vaikein kysymys. En vielä osaa sanoa, mitään suunnitelmia ei ole. Raviurheilua en tietenkään lopeta ja aion alkaa pitää kunnostani huolta entistä paremmin.""Haluan tässä yhteydessä kiittää Hipposta ja Hevosurheilu-lehteä sekä muuta mediaa, Hippos-talon hienoja työtovereita, raviratojen kilpailusihteereitä ja toimitusjohtajia sekä ravien toimihenkilöitä ja kilpailijoita lisenssiluokasta riippumatta ympäri valtakunnan erinomaisesta yhteistyöstä niinä 46 vuotena, joina vuodesta 1977 alkaen olen ollut tavalla tai toisella mukana raviurheilussa kokopäiväisesti. Haluan kiittää myös Suomen Hippoksen hallitusta ja valtuuskuntaa, joka viime viikon kokouksessaan teki hienoja päätöksiä Kuninkuusravipaikkakuntia ja hallituksen jäseniä valitessaan.".Okkolin kuuntelee lintujen laulua uusissa maisemissa - ja treenaa hevosia
Pitkän linjan aktiivisesta raviurheilutoimijan Tuomo Pekosen nimityksestä uutisoitiin kuusi vuotta sitten joulukuussa. Tuolloin 61-vuotias Pekonen kertoi tavoitteekseen jämäköittää kilpailutoimintaa ja tuoda mukaan suunnitelmallisuutta. Hän aloitti työssä vuoden 2018 alusta alkaen.Jokelassa asuva aktiivinen ravien seuraaja palkittiin urastaan viime viikon tiistaina valtuuskunnan kokouksessa Suomen Hippoksen kultaisella ansiomerkillä. Hevosurheilu kysyi Pekosen tunnelmia lähes kuusivuotisen kilpailupäällikkötaipaleensa viimeisellä työviikolla.Olet jäämässä eläkkeelle torstaina 30.11. Millaisia tuntemuksia tämä sinussa herättää?"Haikeita tuntemuksia, mutta toisaalta olen odottavissa tunnelmissa, kun tuo päivämäärä on oma valintani ja on ollut selvillä jo jonkin aikaa. Ikäni puolesta eläkkeelle olisin halutessani päässyt jo yli kolme vuotta sitten."Mistä polkusi ravien parissa alkoi?"Se alkoi syntyessäni! Isäni Pellervo Pekonen oli aikansa ensimmäisiä ammattivalmentajia. Minulla on kuva itsestäni Käpylän raviradalta luultavasti vuodelta 1962. Ihan pikkupoikana ajelin kotona hevosia, joista nimekkäin oli 154 voittoa juossut Gletser. Vuonna 1969 se otti 30 voittoa, jota ennätystä Mandela Zon nyt ainakin hätyyttelee. Kuljin isäni mukana raveissa paljon ihan pikkupojasta lähtien."Mitä kaikkea olet elämäsi aikana ehtinyt lajissa touhuta?"Lahden vanhalla raviradalla 'montulla' toimin 60-luvulta lähtien raveissa lähettinä, sihteerinä sijoituskirjoituksessa ja tuomaritornissa. Vuonna 1977 minut valittiin kokopäiväiseksi kilpailusihteeriksi. Vuoden 1995 alusta alkaen olin Hippoksessa handikaapparina kaksi ja puoli vuotta ja sen jälkeen toimin pitkään yksityisyrittäjänä tehden vihjeitä joidenkin ratojen raveihin ja mm. Ylelle urheiluradioon ja TekstiTV:hen. Sen jälkeen olin neljän ja puolen vuoden ajan Suomen Ravivalmentajat ry:n toiminnanjohtajana ja sitten vuoden 2018 alusta lähtien Hippoksen kilpailupäällikkönä."Mikä työssä Suomen Hippoksen kilpailupäällikkönä on ollut antoisinta?"Että on päässyt tekemään niitä työtehtäviä, jotka ovat olleet minulle mieluisia sieltä 70-luvun lopusta lähtien. Eli esimerkiksi kilpailutoiminnan ja sarjojen suunnittelua sekä ravitoiminnan kehittämistä ylipäänsä."Mitä kilpailukalenterin onnistunut rakentaminen yleisellä tasolla vaatii?"Se vaatii hyvää kanssakäymistä raviratojen kanssa ja ratojen toiveiden huomioon ottamista mahdollisimman pitkälle. On pystyttävä sijoittelemaan suurkilpailuja ja ikäluokkakisoja karsintoineen niin, että ne mahdollisimman vähän häiritsevät toisiaan. On otettava huomioon muitakin isoja tapahtumia kuin raveja niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin."Millaisen perinnön jätät jälkeesi hänelle/heille, ketkä työtä jatkavat?"Sanon näin: Eteen tulevat asiat on syytä käsitellä rehellisesti, oikeudenmukaisesti, täsmällisesti ja tiettyyn rajaan saakka joustavasti ja usein maalaisjärkeäkin käyttäen."Kuinka aiot saada aikasi kulumaan eläkkeellä?"Vaikein kysymys. En vielä osaa sanoa, mitään suunnitelmia ei ole. Raviurheilua en tietenkään lopeta ja aion alkaa pitää kunnostani huolta entistä paremmin.""Haluan tässä yhteydessä kiittää Hipposta ja Hevosurheilu-lehteä sekä muuta mediaa, Hippos-talon hienoja työtovereita, raviratojen kilpailusihteereitä ja toimitusjohtajia sekä ravien toimihenkilöitä ja kilpailijoita lisenssiluokasta riippumatta ympäri valtakunnan erinomaisesta yhteistyöstä niinä 46 vuotena, joina vuodesta 1977 alkaen olen ollut tavalla tai toisella mukana raviurheilussa kokopäiväisesti. Haluan kiittää myös Suomen Hippoksen hallitusta ja valtuuskuntaa, joka viime viikon kokouksessaan teki hienoja päätöksiä Kuninkuusravipaikkakuntia ja hallituksen jäseniä valitessaan.".Okkolin kuuntelee lintujen laulua uusissa maisemissa - ja treenaa hevosia