Kokelasohjastajan lisenssillä saa ajaa normaaleissa lähdöissä ja monissa ohjastajasarjoissa, mutta erityisesti vain kokelaille rajattujen lähtöjen puute herättää huolta..Jere Hurme ei ole ajatuksiensa kanssa yksin, vaan kertoo asian aiheuttavan huolta myös muissa kokelaslisenssillä operoivissa kuskeissa..”Olen tästä purnannut jo useamman vuoden. Ruotsissa on monia kokelaslähtöjä, mutta Suomessa ei ole tänä vuonna yhtäkään vain kokelaille rajattuja lähtöjä”, Hurme aloittaa. ”Salamakypärät avattiin tänä vuonna myös harrastajalisenssillä toimiville, joten nykyään ei ole mitään lähtöjä pelkästään kokelasohjastajille.”.SalamakypärätSalamakypärät-kilpailusarja käynnistyy 19.5. Kaustisella.Kilpailusarjassa on 10 osalähtöä.Tänä vuonna kilpailu on ensimmäistä kertaa avoin myös harrastajalisenssillä toimiville vuonna 1995–2008 syntyneille kuskeille..Suomen Hippoksen raviurheilujohtaja Arto Hytönen kertoo Salamakypärien avaamiselle olleen selkeät perusteet, joista yksi on ammattitalleilla työskentelevien nuorten vähyys. Salamakypäriin ovat oikeutettuja osallistumaan 1995–2008 syntyneet ohjastajat..”Aiemmin kilpailusarjaan osallistumisella edellytettiin ammattitallilla työskentelyä, mutta se raja on ollut osittain syrjivä ja hankala vedettävä. Halumme on ollut saada laajemmin aktiivisia nuoria mukaan kilpailusarjaan. Lisäksi kun katsotaan ikärajoitteella ammattitalleilla työskentelevien henkilöiden määrää, se määrä on valitettavan vähäinen”, Hytönen perustelee. ”Meillä on ihan selkeä huoli siitä, mistä tulevaisuuden ammattilaiset lajiin tulevat. Ovat he sitten valmentajia tai ohjastajia.”.Turhan vähän lähtöjä nuorilleNuorten ohjastajien lähtöjä järjestetään kriitikoiden mukaan turhan vähän verrattuna amatööriohjastajien lähtöihin. Salamakypärät-kilpailusarjassa osalähtöjä ajetaan tänä vuonna 10. Kausi alkaa tulevana sunnuntaina Kaustisella ja päättyy lokakuun lopussa Kouvolan 75-divisioonafinaaliraveissa..”Suomessa pitäisi pystyä järjestämään kunnon polku, josta pystyisi ponnistamaan ammattilaiseksi. Salamakypärät on hyvä kilpailusarja, jossa kuskit saavat ajettavaksi jo oikeinkin hyviä hevosia. Niitä lähtöjä on valitettavasti vain 10 vuodessa.”.Jos Hurme haluaisi panostaa pelkästään ohjastajanuraansa olisi kannattavinta jättää työt Harri Koivusen ravitallilla ja satsata amatöörilähdöissä ajamiseen. Tällöin hänellä olisi lähtöjen puolesta eniten vaihtoehtoja missä ajaa..”Jos aloittaisin täysipäiväisenä kengitysseppänä, voisin ajaa amatööriohjastajien SM-liigaa. Olen liki 15 vuotta tehnyt hevosten parissa töitä, mutta silti yhdellä paperilla voisin muuttaa itseni amatööriksi. Tämä on pelkkää lisenssikikkailua”, Hurme ajattelee..Tänä vuonna Hurme on ohjastanut 43 starttia. Ajovastuuta on tullut työnantaja Koivusen hevosilla. ”Minulla tilannetta helpottaa se, että Harri antaa vastuuta. Vaikeampi tilanne on pienemmillä ammattitalleilla työskentelevillä nuorilla.”.Miten kynnystä matalammaksi?Erikoislähtöjen järjestämisen Hytönen näkee Hippoksen ja raviratojen yhteisenä projektina..”Hippos koordinoi näitä perinteisiä kilpailusarjoja, mutta radat voivat halutessaan tehdä omia erikoissarjojaan. Eikä niiden aina edes tarvitse olla rajattuna lisenssiluokkiin”, Hytönen toteaa..”Juniorilähtöjä radat järjestävät tänä vuonna noin 50 kappaletta. Niihin pääsevät osallistumaan 16–25-vuotiaat nuoret. Uusia ammattilaisia tulee useita polkuja pitkin, ei ainoastaan ammattitallien kautta. Näihin lähtöihin pääsevät osallistumaan kaikki kilpailemaan halukkaat nuoret.” .Yleisesti Hytöstä mietityttää, kuinka saataisiin madallettua aloittelevan ohjastajan kynnystä syvemmin lajiin pääsemiseksi..”Esimerkiksi ohjastajahyvityslähdöt näen hyvinä, kun alkavat kuskit saavat tasoitusta matkan tai lähtöradan muodossa. Tarvitsemme monenlaisia erikoislähtöjä ja toki nykyistä kokonaisuutta lähtötarjonnan osalta tulee pyrkiä saamaan laajemmaksi.”.Kiinnostus Salamakypärät-kilpailusarjaa kohtaan kasvoi räjähdysmäisesti – ”Yllätti meidät positiivisesti”.Raviurheilussakin tuttu drop out -ilmiö ei koske vain nuoria, mutta mitä asialle voisi tehdä?
Kokelasohjastajan lisenssillä saa ajaa normaaleissa lähdöissä ja monissa ohjastajasarjoissa, mutta erityisesti vain kokelaille rajattujen lähtöjen puute herättää huolta..Jere Hurme ei ole ajatuksiensa kanssa yksin, vaan kertoo asian aiheuttavan huolta myös muissa kokelaslisenssillä operoivissa kuskeissa..”Olen tästä purnannut jo useamman vuoden. Ruotsissa on monia kokelaslähtöjä, mutta Suomessa ei ole tänä vuonna yhtäkään vain kokelaille rajattuja lähtöjä”, Hurme aloittaa. ”Salamakypärät avattiin tänä vuonna myös harrastajalisenssillä toimiville, joten nykyään ei ole mitään lähtöjä pelkästään kokelasohjastajille.”.SalamakypärätSalamakypärät-kilpailusarja käynnistyy 19.5. Kaustisella.Kilpailusarjassa on 10 osalähtöä.Tänä vuonna kilpailu on ensimmäistä kertaa avoin myös harrastajalisenssillä toimiville vuonna 1995–2008 syntyneille kuskeille..Suomen Hippoksen raviurheilujohtaja Arto Hytönen kertoo Salamakypärien avaamiselle olleen selkeät perusteet, joista yksi on ammattitalleilla työskentelevien nuorten vähyys. Salamakypäriin ovat oikeutettuja osallistumaan 1995–2008 syntyneet ohjastajat..”Aiemmin kilpailusarjaan osallistumisella edellytettiin ammattitallilla työskentelyä, mutta se raja on ollut osittain syrjivä ja hankala vedettävä. Halumme on ollut saada laajemmin aktiivisia nuoria mukaan kilpailusarjaan. Lisäksi kun katsotaan ikärajoitteella ammattitalleilla työskentelevien henkilöiden määrää, se määrä on valitettavan vähäinen”, Hytönen perustelee. ”Meillä on ihan selkeä huoli siitä, mistä tulevaisuuden ammattilaiset lajiin tulevat. Ovat he sitten valmentajia tai ohjastajia.”.Turhan vähän lähtöjä nuorilleNuorten ohjastajien lähtöjä järjestetään kriitikoiden mukaan turhan vähän verrattuna amatööriohjastajien lähtöihin. Salamakypärät-kilpailusarjassa osalähtöjä ajetaan tänä vuonna 10. Kausi alkaa tulevana sunnuntaina Kaustisella ja päättyy lokakuun lopussa Kouvolan 75-divisioonafinaaliraveissa..”Suomessa pitäisi pystyä järjestämään kunnon polku, josta pystyisi ponnistamaan ammattilaiseksi. Salamakypärät on hyvä kilpailusarja, jossa kuskit saavat ajettavaksi jo oikeinkin hyviä hevosia. Niitä lähtöjä on valitettavasti vain 10 vuodessa.”.Jos Hurme haluaisi panostaa pelkästään ohjastajanuraansa olisi kannattavinta jättää työt Harri Koivusen ravitallilla ja satsata amatöörilähdöissä ajamiseen. Tällöin hänellä olisi lähtöjen puolesta eniten vaihtoehtoja missä ajaa..”Jos aloittaisin täysipäiväisenä kengitysseppänä, voisin ajaa amatööriohjastajien SM-liigaa. Olen liki 15 vuotta tehnyt hevosten parissa töitä, mutta silti yhdellä paperilla voisin muuttaa itseni amatööriksi. Tämä on pelkkää lisenssikikkailua”, Hurme ajattelee..Tänä vuonna Hurme on ohjastanut 43 starttia. Ajovastuuta on tullut työnantaja Koivusen hevosilla. ”Minulla tilannetta helpottaa se, että Harri antaa vastuuta. Vaikeampi tilanne on pienemmillä ammattitalleilla työskentelevillä nuorilla.”.Miten kynnystä matalammaksi?Erikoislähtöjen järjestämisen Hytönen näkee Hippoksen ja raviratojen yhteisenä projektina..”Hippos koordinoi näitä perinteisiä kilpailusarjoja, mutta radat voivat halutessaan tehdä omia erikoissarjojaan. Eikä niiden aina edes tarvitse olla rajattuna lisenssiluokkiin”, Hytönen toteaa..”Juniorilähtöjä radat järjestävät tänä vuonna noin 50 kappaletta. Niihin pääsevät osallistumaan 16–25-vuotiaat nuoret. Uusia ammattilaisia tulee useita polkuja pitkin, ei ainoastaan ammattitallien kautta. Näihin lähtöihin pääsevät osallistumaan kaikki kilpailemaan halukkaat nuoret.” .Yleisesti Hytöstä mietityttää, kuinka saataisiin madallettua aloittelevan ohjastajan kynnystä syvemmin lajiin pääsemiseksi..”Esimerkiksi ohjastajahyvityslähdöt näen hyvinä, kun alkavat kuskit saavat tasoitusta matkan tai lähtöradan muodossa. Tarvitsemme monenlaisia erikoislähtöjä ja toki nykyistä kokonaisuutta lähtötarjonnan osalta tulee pyrkiä saamaan laajemmaksi.”.Kiinnostus Salamakypärät-kilpailusarjaa kohtaan kasvoi räjähdysmäisesti – ”Yllätti meidät positiivisesti”.Raviurheilussakin tuttu drop out -ilmiö ei koske vain nuoria, mutta mitä asialle voisi tehdä?