Vuoden ravinaiseksi valittu Kristiina Ertola päästeli kilpaa ensimmäisen kerran vuonna 1979, jolloin ravimaailma oli naisten näkökulmasta kovin erilainen kuin nyt. Vuoden ravinaisen tunnustusta on jaettu vuodesta 1970 alkaen.Ertola valmistui eläinlääkäriksi Helsingissä vuonna 1988, ja hänelle hevosalasta muodostui jo varhain elämäntapa. "Ravinaiseuden merkitys on vuosien saatossa monella tapaa muuttunut”, Ertola kommentoi. “Suurin osa eläinlääkäreistä on jo naisia ja ilokseni kuulin, että lauantaina päättynyt Lady-Liiga keräsi yli 100 naisohjastajaa osalähtöihin. Naisten hyväksyntä ravien parissa on muuttunut niistä ajoista täysin, kun itse aloittelin hevosurheilua. Arvostan tunnustusta paljon, mutta se, onko tekijä nainen tai mies, sillä ei mielestäni ole merkitystä."Hevoset ovat olleet Ertolan elämässä myös perheen perustamisen aikoihin vahvasti läsnä, mutta molemmat tyttäret ovat löytäneet ratsastusurheilun naapurintyttöjen leikkien kautta."Hevosista on tullut koko perheen elämäntapa ja harrastus. Sunnuntaina en iltaan mennessä ollut nähnyt yhtään hevosta, mikä on hyvin harvinaista. On ollut hienoa tehdä harrastusta työkseen, vaikka ajoittain se pilaa osan harrastuksen tuomasta nautinnosta", Ertola päättää..Urheilugaalassa palkittu Kristiina Ertola: ”Meidän lajimme on ihmisten ja hevosten yhteistyötä”
Vuoden ravinaiseksi valittu Kristiina Ertola päästeli kilpaa ensimmäisen kerran vuonna 1979, jolloin ravimaailma oli naisten näkökulmasta kovin erilainen kuin nyt. Vuoden ravinaisen tunnustusta on jaettu vuodesta 1970 alkaen.Ertola valmistui eläinlääkäriksi Helsingissä vuonna 1988, ja hänelle hevosalasta muodostui jo varhain elämäntapa. "Ravinaiseuden merkitys on vuosien saatossa monella tapaa muuttunut”, Ertola kommentoi. “Suurin osa eläinlääkäreistä on jo naisia ja ilokseni kuulin, että lauantaina päättynyt Lady-Liiga keräsi yli 100 naisohjastajaa osalähtöihin. Naisten hyväksyntä ravien parissa on muuttunut niistä ajoista täysin, kun itse aloittelin hevosurheilua. Arvostan tunnustusta paljon, mutta se, onko tekijä nainen tai mies, sillä ei mielestäni ole merkitystä."Hevoset ovat olleet Ertolan elämässä myös perheen perustamisen aikoihin vahvasti läsnä, mutta molemmat tyttäret ovat löytäneet ratsastusurheilun naapurintyttöjen leikkien kautta."Hevosista on tullut koko perheen elämäntapa ja harrastus. Sunnuntaina en iltaan mennessä ollut nähnyt yhtään hevosta, mikä on hyvin harvinaista. On ollut hienoa tehdä harrastusta työkseen, vaikka ajoittain se pilaa osan harrastuksen tuomasta nautinnosta", Ertola päättää..Urheilugaalassa palkittu Kristiina Ertola: ”Meidän lajimme on ihmisten ja hevosten yhteistyötä”