Kriteriumia, karpaalikanavia ja toteutuneita hevosunelmia
Tuhti perjantain lukulehti tutustuttaa meidät karpaalikanavien lisäksi molempien rotujen kriteriumfinalisteihin ja vierailee Espanjaan tallin perustaneen Erika Hanhisuanton luona.
Karpaalikanava on monimutkainen anatominen rakenne, joka kulkee etupolven takapinnalla. Pinnallinen ja syvä koukistajajänne kulkevat sen sisällä jännetupen suojaamana. Ongelmia tulee, mikäli jänteet eivät pääse liikkumaan vapaasti.
”Karpaalikanavaoireet käyttäytyvät yleensä samalla tavalla kuin muutkin etupolven alueen ontumaoireet. Monesti oire korostuu jalan liitovaiheen aikana. Jalan liikerata voi olla matalampi ja se kohdistuu enemmän lateraalisesti eli ulospäin. Hevonen alkaa kiertää jalkaa ulkokierteisemmin”, eläinlääkäri Kimmo Elfving Tampereen Hevosklinikalta kertoo.
”Samoin tukeutumisvaiheessa hevonen saattaa asettaa jalkaa ulommas, kuin mitä se on aikaisemmin tehnyt. Jos vaiva on ravurilla oikeassa etupolvessa, korostuu se usein kilpasuuntaan ajettaessa, ja kurviin saattaa tulla laukka. Ratsuja taas tuodaan monesti klinikalle epäpuhtausoireen kanssa. Myös niillä oireet usein korostuvat ulkojalkana.”
”Karpaalikanavaoire yleensä pahenee rasituksen aikana, samalla lailla kuin polven luukipu voi pahentua.”
Elfving kertoo, että karpaalikanavaoireet ovat nykyisessä hevospopulaatiossa lisääntyneet, eikä kyse ole vain diagnostiikan tarkentumisesta.
”Yleisestikin mietitään, johtuuko yleistyminen valmennuksesta, tuleeko kasvusauman yläosaan jotain mekaanista traumaa, minkä takia se alkaa kasvattaa uudisluuta, vai onko syy ruokintaperäinen vai geneettinen. Mutta yleinen käsitys on, että jännekanavaoireet tosiaan ovat yleistyneet, eikä kyse ole pelkästään sitä, että niitä pystytään paremmin diagnosoimaan. Osahan karpaalikanavan vaivoista on sellaisia, että niihin liittyy voimakas jännekanavan verenvuoto. Ei voi ajatella, että 70-luvulla ei olisi nähty sellaisia.”
Miten karpaalikanavaoireita diagnosoidaan? Mitä hoitomahdollisuuksia niillä on? Mikä ennuste on karpaalikanavaoireisella hevosella? Miten Santtu Raitala päätyi salapoliisiksi ja keksi ikäluokkahevosta vaivaavan ongeman? Lue perjantain Hevosurheilusta laaja artikkeli karpaalikanavista, niin tiedät.
Lauantaina ravataan kolmevuotiaiden lämminveristen ja nelivuotiaiden suomenhevosten pääkilpailu, kriterium. Perinteiseen tapaan lehdessä esittelemme kaikki finalistit. Sen lisäksi kysyimme muutamalta suosikilta ja haastajalta, kuinka valmistautuminen suureen kilpailuun on sujunut.
Neljän startin jälkeen tappioton Captain Corey ihastuttaa Yhdysvalloissa. Tällä hetkellä se on ikäluokkansa rahatilaston neljäntenä. Ensimmäisen koelähdön Meadowlandsissa ajoi Sarah Svanstedt kesäkuun lopulla. Valjakko tuli toisena maaliin ja sai ajan 15,1. Mutta viimeisen neljänneksen Captain Corey syöksyi 06,1. Niin kovaa sen ei ole tarvinnut lopettaa yhdessäkään startissa, ja Googoo Gaagaan pojan pohjat ovat katsomatta.
Minkälainen tarina sen ostamiseen liittyy? Entä tulevaisuuteen? Lue lisää Hevosurheilusta.
Erika Hanhisuanto on niitä ihmisiä, jotka toteuttavat unelmiaan. Parhaillaan hän on perustamassa Espanjaan omaa talliyritystä, joka tarjoaa ratsastuslomia koulu- ja esteratsastuksen parissa.
Hanhisuanton tie ratsastusalan yrittäjäksi ei ole se tavallisin. Hän opiskeli AMK:ssa markkinointia, ja työskenteli samaan aikaan muotialalla, jolle myös työllistyi.
”Mutta samaan aikaan tein hevosia kuin hullu”, hän kertoo. ”Kouluaikaan heräsin neljältä, että ehdin ratsastaa ennen koulua, menin koulun jälkeen tallille ja tulin nukkumaan kymmeneltä. Kyllä se vaati paljon, mutta paljon se on antanutkin. Ehkä tämä mun asenne ei edes ole ihan nykypäivää. On tarvittu omaa tekemistä peliin, kun mä olen tätä niin paljon halunnut”, hän pohtii.
Lue Hevosurheilusta minkälaisia sattumuksia Hanhisuanton matkalla on tapahtunut ja minkälaista apua hän on saanut.
Hevosurheilu palvelee sekä printti- että digituotteena.
Digilehti sisältyy kaikkiin Hevosurheilun ja 7 oikein -lehtien tilauksiin. Sen voi lukea missä päin maailmaa tahansa lataamalla Hevosurheilun Apin sovelluskaupasta.
Palveluun kirjaudutaan asiakasnumerolla, joka löytyy paperilehden osoitetiedoista postitoimipaikan jälkeen tai tilauslaskustasi (kirjoita asiakasnumero ilman ensimmäisiä nollia). Postinumero toimii salasanana.
