Hevosalan rahoitusleikkaukseksi ehdotettiin valtioneuvoston tiistaisen budjettiriihen päätteeksi 8,5 miljoonaa euroa. Leikkausten vaikutuksia palkintoihin tai ravipäivien määrään Suomen Hippoksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo ei pysty vielä tarkkaan määrittelemään.”Olemme käsitelleet Hippoksessa erilaisia skenaarioita, mutta asia ratkeaa vasta, kun leikkausten lopullinen taso selviää. Nythän se oli sen 8,5 miljoonaa, mutta keskustelu jatkuu edelleen maa- ja metsätalousministeriön kanssa, että päästäisiin parempaan lopputulokseen”, Lehtisalo toteaa.Lehtisalon mukaan on edelleen mahdollista, että rahoitusleikkauksen kokonaismäärä pienenee.”Kyllä minä uskon siihen vakaasti. Tässä on elinkeinosta kyse, joten uskon, että sitä vielä tasapainotetaan. Mutta mikään ei ole varmaa, ennen kuin se on lopullista”, Lehtisalo paaluttaa.Hevosalan noin 40 miljoonan euron vuosittaisesta rahoituksesta 8,5 miljoonan euron leikkaus on joka tapauksessa prosentuaalisesti todella iso, käytännössä rahoitus on putoamassa ensi vuodeksi viidenneksellä. Vaikka leikkausta kohtuullistettaisiin, on se joka tapauksessa useita miljoonia. Selviääkö hevosala tästä?”Tiedämme kaikkien hallinnonalojen tilanteen tällä hetkellä, ja kyllä meidänkin on sopeuduttava tulevaan lukuun tämän tulevan vuoden ja seuraavan vuoden ajaksi”, Lehtisalo sanoo.”Perusviesti on, että me selviämme tästä tilanteesta. Miljoonat, jotka meille säästöinä kohdistetaan, tarkastellaan koko alan kannalta sellaisiin kohtiin, jotka mahdollisimman vähän tätä vaurioittavat. Esimerkiksi palkinnot ovat niin tärkeitä, kun ammattilaiset ja harrastajat tätä työtä tekevät, että me joudumme tekemään leikkaukset hyvin taiten. Mutta itse olen vakuuttunut siitä, että tämä ei pysyvästi vaurioita elinkeinoa.”.Valtioneuvoston tiedotteessa mainittiin termi ”siltarahoitus”, jolla elokuussa esitetyt 14,5 miljoonan leikkaukset saatiin supistettua 8,5 miljoonan leikkauksiksi. Siltarahoitus tarkoittaa kuitenkin väliaikaista rahoitusta. Onko pelkona, että muutaman vuoden kuluttua alan rahoitus putoaa vielä tätäkin enemmän?”Siltarahoituksen ajatusmallinahan on, että meidän täytyy tämä kone eli raviurheilu sovittaa niihin väheneviin miljooniin muutaman vuoden ajaksi. Sitten kun meillä toivon mukaan on oma peliyhtiö ja ollaan taas uudessa asennossa, se on taas uusi tilanne – toivon mukaan plusmerkkinen tilanne”, Lehtisalo alustaa.”Perusajatus on se, että pelimarkkina olisi lisenssissä aikaisintaan 1.1.2026. Meneekö tämä aikataulu näin ja mikä on hevospelien asema siinä, se vaikuttaa aika paljon siihen, minkälaista rahoitusta tarvitaan vuosina 2026 ja 2027. Eli hevosalan rahoitustarpeeseen vaikuttaa eniten se, miten lainsäädännölliset ja hallinnolliset asiat menevät käytäntöön. Se ajatusmallihan tässä on koko ajan, että vähitellen, vuosikymmenen vaihteessa, tarve valtion tuelle olisi merkittävästi nykyistä pienempi.”Hevosalan rahoitus on valtion papereissa merkitty yritystueksi – mikä on saanut useammat populistipoliitikot ja tutkijatkin kyseensalaistamaan tuet kokonaisuudessaan. Myöskään useissa lehtijutuissa rahoituksen perusteita ei ole ymmärretty, eli sitä, että hevospelaamisen kautta ala tuottaa oman rahoituksensa ainakin suurin piirtein jo nyt, mutta se kiertää valtion kassan kautta.”Kun suora edunsaantiyhteys katkaistiin pari vuotta sitten, niin tämä asetelma siinä juuri tuli ja sen kanssa meidän on nyt elettävä. Mutta on hienoa, että nyt on ymmärretty, että siltarahoitus tarvitaan. Eli siinä mielessä puhumme samaa kieltä päättäjien kanssa”, Lehtisalo sanoo.Hän toivoo, että alan toimijat jaksavat näiden raskaampien vuosien läpi, sillä parempaa pitäisi olla tulossa.”Tulevat vuodet eivät ole helppoja, mutta kun tiedetään, että siellä on valoa tunnelin päässä, kyllä minä ainakin itse investoin tähän lajiin kuten ennenkin. Mutta töitä tämä meiltä kaikilta vaatii, ja uudistumiskykyä.”
Hevosalan rahoitusleikkaukseksi ehdotettiin valtioneuvoston tiistaisen budjettiriihen päätteeksi 8,5 miljoonaa euroa. Leikkausten vaikutuksia palkintoihin tai ravipäivien määrään Suomen Hippoksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo ei pysty vielä tarkkaan määrittelemään.”Olemme käsitelleet Hippoksessa erilaisia skenaarioita, mutta asia ratkeaa vasta, kun leikkausten lopullinen taso selviää. Nythän se oli sen 8,5 miljoonaa, mutta keskustelu jatkuu edelleen maa- ja metsätalousministeriön kanssa, että päästäisiin parempaan lopputulokseen”, Lehtisalo toteaa.Lehtisalon mukaan on edelleen mahdollista, että rahoitusleikkauksen kokonaismäärä pienenee.”Kyllä minä uskon siihen vakaasti. Tässä on elinkeinosta kyse, joten uskon, että sitä vielä tasapainotetaan. Mutta mikään ei ole varmaa, ennen kuin se on lopullista”, Lehtisalo paaluttaa.Hevosalan noin 40 miljoonan euron vuosittaisesta rahoituksesta 8,5 miljoonan euron leikkaus on joka tapauksessa prosentuaalisesti todella iso, käytännössä rahoitus on putoamassa ensi vuodeksi viidenneksellä. Vaikka leikkausta kohtuullistettaisiin, on se joka tapauksessa useita miljoonia. Selviääkö hevosala tästä?”Tiedämme kaikkien hallinnonalojen tilanteen tällä hetkellä, ja kyllä meidänkin on sopeuduttava tulevaan lukuun tämän tulevan vuoden ja seuraavan vuoden ajaksi”, Lehtisalo sanoo.”Perusviesti on, että me selviämme tästä tilanteesta. Miljoonat, jotka meille säästöinä kohdistetaan, tarkastellaan koko alan kannalta sellaisiin kohtiin, jotka mahdollisimman vähän tätä vaurioittavat. Esimerkiksi palkinnot ovat niin tärkeitä, kun ammattilaiset ja harrastajat tätä työtä tekevät, että me joudumme tekemään leikkaukset hyvin taiten. Mutta itse olen vakuuttunut siitä, että tämä ei pysyvästi vaurioita elinkeinoa.”.Valtioneuvoston tiedotteessa mainittiin termi ”siltarahoitus”, jolla elokuussa esitetyt 14,5 miljoonan leikkaukset saatiin supistettua 8,5 miljoonan leikkauksiksi. Siltarahoitus tarkoittaa kuitenkin väliaikaista rahoitusta. Onko pelkona, että muutaman vuoden kuluttua alan rahoitus putoaa vielä tätäkin enemmän?”Siltarahoituksen ajatusmallinahan on, että meidän täytyy tämä kone eli raviurheilu sovittaa niihin väheneviin miljooniin muutaman vuoden ajaksi. Sitten kun meillä toivon mukaan on oma peliyhtiö ja ollaan taas uudessa asennossa, se on taas uusi tilanne – toivon mukaan plusmerkkinen tilanne”, Lehtisalo alustaa.”Perusajatus on se, että pelimarkkina olisi lisenssissä aikaisintaan 1.1.2026. Meneekö tämä aikataulu näin ja mikä on hevospelien asema siinä, se vaikuttaa aika paljon siihen, minkälaista rahoitusta tarvitaan vuosina 2026 ja 2027. Eli hevosalan rahoitustarpeeseen vaikuttaa eniten se, miten lainsäädännölliset ja hallinnolliset asiat menevät käytäntöön. Se ajatusmallihan tässä on koko ajan, että vähitellen, vuosikymmenen vaihteessa, tarve valtion tuelle olisi merkittävästi nykyistä pienempi.”Hevosalan rahoitus on valtion papereissa merkitty yritystueksi – mikä on saanut useammat populistipoliitikot ja tutkijatkin kyseensalaistamaan tuet kokonaisuudessaan. Myöskään useissa lehtijutuissa rahoituksen perusteita ei ole ymmärretty, eli sitä, että hevospelaamisen kautta ala tuottaa oman rahoituksensa ainakin suurin piirtein jo nyt, mutta se kiertää valtion kassan kautta.”Kun suora edunsaantiyhteys katkaistiin pari vuotta sitten, niin tämä asetelma siinä juuri tuli ja sen kanssa meidän on nyt elettävä. Mutta on hienoa, että nyt on ymmärretty, että siltarahoitus tarvitaan. Eli siinä mielessä puhumme samaa kieltä päättäjien kanssa”, Lehtisalo sanoo.Hän toivoo, että alan toimijat jaksavat näiden raskaampien vuosien läpi, sillä parempaa pitäisi olla tulossa.”Tulevat vuodet eivät ole helppoja, mutta kun tiedetään, että siellä on valoa tunnelin päässä, kyllä minä ainakin itse investoin tähän lajiin kuten ennenkin. Mutta töitä tämä meiltä kaikilta vaatii, ja uudistumiskykyä.”