Martti Keskinen vaihtoi kaupungin seinät mökkielämään
Mäntän keskustassa Pirkko-vaimonsa kanssa asuva Martti Keskinen siirtyi tavallista aiemmin Ruoveden mökilleen. "Täällä mettässä virus ei kävele ainakaan heti vastaan", hän sanoo.
Ravivalmentajien yhdistys perustettiin 1971, ja Martti Keskisestä tuli sen ensimmäinen puheenjohtaja. Hän hoiti pestiä ensin useamman vuoden ja vielä myöhemmin kahteen eri otteeseen.
Keskinen on lämminveriurheilun edelläkävijöitä Suomessa, ja vuonna 2002 hänelle myönnettiin Hippoksen raviurheilijan kultainen ansiomerkki. Tunnustuksen on saanut tähän päivään mennessä vain kahdeksan henkilöä.
Viime kesänä 80 vuotta täyttänyt Keskinen on luopunut hevosista, mutta muusta hänen ei tarvitse luopua edes koronan vuoksi.
”Mäntän keskustassa asutaan normaalisti. Kaupungissa piti pääasiassa olla neljän seinän sisällä, joten sen takia vähän aikaistettiin mökille tuloa. Täällä me ollaan normaalistikin yli puoli vuotta vuodesta. Täällä mettässä virus ei kävele ainakaan heti vastaan”, Martti Keskinen huomauttaa. ”Tämä on sellainen vaarinpirtti. Asuttiin täällä viisi vuotta yhtä kyytiä silloin, kun mulla oli vielä ne muutama hevonen ja harrastin sitä. Talli on tuossa lähellä.”
Keskisen elämä ei periaatteessa ole muuttunut miksikään normaalista. Mökille on vain 25 kilometriä Mäntästä.
"Me käydään kerran viikossa kaupassa, ja Mäntässä on K-ryhmän kauppa tehnyt semmoisen homman, että se aukaisee aamulla kuudelta ovensa ja pitää tunnin auki riskiryhmäasiakkaille. Hiukan katsoo, kun kaupassa käy, että pitää vähän etäisyyttä, ja minäkin olen pitänyt sellaisia kertakäyttökäsineitä kädessä, kun menen kauppaan. Tietenkin siellä aina muutkin ihmiset koskettelevat ostoskärryjä ja muita, niin ajattelin, että se on yksi varotoimenpide kumminkin.”
Keskinen on havainnut, että kaikille rajoitukset ja ohjeet eivät ole menneet perille.
”Kokoontuvat vaan ja päät yhdessä tarinoita heittävät. Kyllähän se sillä tarttuu”, hän päivittelee. ”Minun mielestä ohjeet ovat hyviä, kun ihmiset vaan niitä noudattaa. Kyllähän tautia hillitsee sillä konstilla, mutta ihmiset ei aina näytä pitävän sitä minään.”
Laiskuus on Keskisen mukaan ainoa, mikä häntä silloin tällöin vaivaa, mutta nykyinen harrastus tuntuu kuitenkin kovin fyysiseltä.
”Ympärillä olevat maanviljelijät antavat mettistä raivata puita, ja tykkään siitä. Mulla on semmoinen operaatio melkein aina tässä”, hän kertoo.
”Hevosharrastus on oikeastaan Hevosurheilun lukemista, ja Markun (Markku Nieminen) sekä entisten hevosenomistajien kanssa aina silloin tällöin soitellaan, että kyllä se siinä on. Harvoin käyn raveissa, pari kolme kertaa vuodessa Teivossa.”
”Aika huolestuneena seurailen näitä entisiä kollegoja, jotka tienaavat leipänsä raveista. "Tulevaisuus ei ainakaan kovin ruusuiselta näytä. Kyllähän ne rahavirrat taitavat vähentyä raviurheilussa, ja se on aika huolestuttavaa hommaa. Se koskee omistajapuolella, että ne vähenee, ja osa siirtää hevosia Ruotsin puolelle, ja kuka vie mihinkäkin. Se on sitten kotimaan elinkeinosta pois.”
Päätöstä ravitoiminnan pysäyttämisestä Keskinen pitää oikeana. Hän muistuttaa, että jos raveihin tulee 130 hevosta, niiden mukana pyörii pelkästään lähes 500 ihmistä. Eivätkä kaikki asu sen radan vieressä.
