Elettiin vuotta 1992, kun Ilkka Talasranta ehdotti ystävälleen Juha Rehulalle, että ”pitäisi mennä joskus raveihin”. Syksyllä mentiin, ja menoa se sen jälkeen olikin. Rehulasta tuli ensin raviharrastaja, sitten hevosenomistaja, seuraavaksi Jokimaan raviradan johtokunnan jäsen ja lopulta Suomen Hippoksen puheenjohtaja. Parhaana vuotenaan hän kävi yli 70 päivänä raveissa.”Osaan olla kyllä tekemättä mitään, mutta sitten kun jostain innostun, se saattaa mennä överiksi”, hän nauraa.Lahden Hevosystäväinseuran johtokunnan 9-vuotisen jäsenyyden aikana Rehula pääsi kokemaan mm. Kuninkuusravien järjestämisen sisäpiiristä tapahtuman myöntämisestä sen toteutumiseen asti.”Se oli kokemus, josta on ollut henkilökohtaisessa elämässäkin hyötyä.”Hevosenomistajaksi ryhtyminen ei ollut ihan yhtä yksinkertaista kuin luottamustehtävään lähteminen.”Perheen toimiva johto eli vaimoni sanoi, että jos haluat avioeron, riittää kun kerrot olevasi hevosen omistaja. Kiersin sitä niin, että ostin ensimmäisen osuuden lasten nimiin. Se oli lieventävä asianhaara, eikä seuraavistakaan omistuksista tullut ero”, Juha Rehula veistelee.Hevosenomistajana hän sai kokea mm. kaksi Kriterium-finaalia (Axel Laukko, Absolute Tomson) ja yhden Derby-finaalin (Axel Laukko), mutta ylitse muiden kokemuksista on Sanda Spiritin Käpylä Grand Prix’n yllätysvoitto. Vielä isommin Rehula yllätettiin, kun hänelle luovutettiin 10.6. syntymäpäivillä Hippoksen kultainen ansiomerkki.”Joskus voi jotain odottaa ja tietää, mutta tämä tuli puskista. Menin ihan lukkoon. Hevosmiehet varmaan dissaa, mutta niin kuin Antille (Lehtisalo) sanoin: hallitus on tämän päättänyt, ja minä voin vain olla todella otettu ja kiitollinen.”2,5 vuoden mittainen kausi Hippoksen puheenjohtajana päättyi korona-aikaan. Pahimmillaan ravit keskeytyivät kokonaan keväällä 2020, ja saman kesän Kuninkuusravit Seinäjoella olivat pitkään vaarassa.”Herkkä hetki oli, kun kaiken jähnäämisen jälkeen tammat starttasivat lauantaina 2100 metrille. Siihen hetkeen purkautui paljon. Jälkeenpäin oli helppo sanoa, että ravitauko oli virhe, mutta olen eri mieltä. Yhteiskunnan paineet olivat kovat", Rehula muistuttaa."Hienoja hetkiä Hippos-trippiin sisältyi muitakin, jos toki huonojakin. Henkilökohtaisesti oli rikastuttavaa olla puheenjohtaja, mutta ei mulla sitä ikävä ole. Aika aikaansa kutakin. Tympeätä vaan oli, että korona-aikana normaali tekeminen ei ollut mahdollista.”Tämän päivän ravipolitiikkaa Rehula seuraa tyytyväisin mielin.”Hippoksen puheenjohtaja ja hallitus ovat vieneet asioita oikeaan suuntaan. Maa- ja metsätalousministeriöstä on saattanut tulla viestiä, että nyt on tosi kyseessä”, hän arvelee.”Hippos on ry siinä missä joku muukin, mutta kokonaisuudelle on merkittävä asia, että raha kulkee matkassa ja ainakin toistaiseksi kilpailupäivät määrittelevät tuet. Eurot tuovat asioihin uuden ulottuvuuden, ja tunne ja faktat kulkevat usein eri leveleillä.” Ravit on säilynyt rakkaana harrastuksena, eikä katkeamaton ketju Kuninkuusraveja vuodesta 1993 lähtien ole katkeamassa tänäkään vuonna.”Seuraan raveja edelleen, mutta intensiteetti ei ole ihan sama kuin ennen”, Rehula tunnustaa. ”Ilkan (Talasranta) poismeno kohta 10 vuotta sitten vaikutti pelaamiseen. Siihen asti pelattiin kimppalappu 75:een ja 65:een joka viikko.”Kansanedustajana vuosina 1996-2019 ja peruspalveluministerinä 2015-17 toiminut Rehula yritti keväällä paluuta eduskuntaan, mutta siihen ei kannatus riittänyt. Jatkosuunnitelmat ovat auki.”Kirjoitin vaali-iltana Facebookiin, että odottelen jäiden lähtöä ja pesäpallokauden alkua. Nyt molemmat ovat tapahtuneet ja olen avoimella mielellä, mutten tiedä vielä, mikä minusta isona tulee.””Yksi kaveri sanoi, että muista Juntti, kymmenen vuoden päästä käyt kahdeksaakymmentä. Niinhän se on, kun on 60 täyttänyt, mutta lähdetään siitä, että silloin vielä eletään”, Juha Rehula paaluttaa.
Elettiin vuotta 1992, kun Ilkka Talasranta ehdotti ystävälleen Juha Rehulalle, että ”pitäisi mennä joskus raveihin”. Syksyllä mentiin, ja menoa se sen jälkeen olikin. Rehulasta tuli ensin raviharrastaja, sitten hevosenomistaja, seuraavaksi Jokimaan raviradan johtokunnan jäsen ja lopulta Suomen Hippoksen puheenjohtaja. Parhaana vuotenaan hän kävi yli 70 päivänä raveissa.”Osaan olla kyllä tekemättä mitään, mutta sitten kun jostain innostun, se saattaa mennä överiksi”, hän nauraa.Lahden Hevosystäväinseuran johtokunnan 9-vuotisen jäsenyyden aikana Rehula pääsi kokemaan mm. Kuninkuusravien järjestämisen sisäpiiristä tapahtuman myöntämisestä sen toteutumiseen asti.”Se oli kokemus, josta on ollut henkilökohtaisessa elämässäkin hyötyä.”Hevosenomistajaksi ryhtyminen ei ollut ihan yhtä yksinkertaista kuin luottamustehtävään lähteminen.”Perheen toimiva johto eli vaimoni sanoi, että jos haluat avioeron, riittää kun kerrot olevasi hevosen omistaja. Kiersin sitä niin, että ostin ensimmäisen osuuden lasten nimiin. Se oli lieventävä asianhaara, eikä seuraavistakaan omistuksista tullut ero”, Juha Rehula veistelee.Hevosenomistajana hän sai kokea mm. kaksi Kriterium-finaalia (Axel Laukko, Absolute Tomson) ja yhden Derby-finaalin (Axel Laukko), mutta ylitse muiden kokemuksista on Sanda Spiritin Käpylä Grand Prix’n yllätysvoitto. Vielä isommin Rehula yllätettiin, kun hänelle luovutettiin 10.6. syntymäpäivillä Hippoksen kultainen ansiomerkki.”Joskus voi jotain odottaa ja tietää, mutta tämä tuli puskista. Menin ihan lukkoon. Hevosmiehet varmaan dissaa, mutta niin kuin Antille (Lehtisalo) sanoin: hallitus on tämän päättänyt, ja minä voin vain olla todella otettu ja kiitollinen.”2,5 vuoden mittainen kausi Hippoksen puheenjohtajana päättyi korona-aikaan. Pahimmillaan ravit keskeytyivät kokonaan keväällä 2020, ja saman kesän Kuninkuusravit Seinäjoella olivat pitkään vaarassa.”Herkkä hetki oli, kun kaiken jähnäämisen jälkeen tammat starttasivat lauantaina 2100 metrille. Siihen hetkeen purkautui paljon. Jälkeenpäin oli helppo sanoa, että ravitauko oli virhe, mutta olen eri mieltä. Yhteiskunnan paineet olivat kovat", Rehula muistuttaa."Hienoja hetkiä Hippos-trippiin sisältyi muitakin, jos toki huonojakin. Henkilökohtaisesti oli rikastuttavaa olla puheenjohtaja, mutta ei mulla sitä ikävä ole. Aika aikaansa kutakin. Tympeätä vaan oli, että korona-aikana normaali tekeminen ei ollut mahdollista.”Tämän päivän ravipolitiikkaa Rehula seuraa tyytyväisin mielin.”Hippoksen puheenjohtaja ja hallitus ovat vieneet asioita oikeaan suuntaan. Maa- ja metsätalousministeriöstä on saattanut tulla viestiä, että nyt on tosi kyseessä”, hän arvelee.”Hippos on ry siinä missä joku muukin, mutta kokonaisuudelle on merkittävä asia, että raha kulkee matkassa ja ainakin toistaiseksi kilpailupäivät määrittelevät tuet. Eurot tuovat asioihin uuden ulottuvuuden, ja tunne ja faktat kulkevat usein eri leveleillä.” Ravit on säilynyt rakkaana harrastuksena, eikä katkeamaton ketju Kuninkuusraveja vuodesta 1993 lähtien ole katkeamassa tänäkään vuonna.”Seuraan raveja edelleen, mutta intensiteetti ei ole ihan sama kuin ennen”, Rehula tunnustaa. ”Ilkan (Talasranta) poismeno kohta 10 vuotta sitten vaikutti pelaamiseen. Siihen asti pelattiin kimppalappu 75:een ja 65:een joka viikko.”Kansanedustajana vuosina 1996-2019 ja peruspalveluministerinä 2015-17 toiminut Rehula yritti keväällä paluuta eduskuntaan, mutta siihen ei kannatus riittänyt. Jatkosuunnitelmat ovat auki.”Kirjoitin vaali-iltana Facebookiin, että odottelen jäiden lähtöä ja pesäpallokauden alkua. Nyt molemmat ovat tapahtuneet ja olen avoimella mielellä, mutten tiedä vielä, mikä minusta isona tulee.””Yksi kaveri sanoi, että muista Juntti, kymmenen vuoden päästä käyt kahdeksaakymmentä. Niinhän se on, kun on 60 täyttänyt, mutta lähdetään siitä, että silloin vielä eletään”, Juha Rehula paaluttaa.