Pekka Vehviläinen ajoi tonnin täyteen – ”Hevonen on antanut minulle paljon”
Tuhannen voiton klubi sai uuden jäsenen, kun hankasalmelainen Pekka Vehviläinen ohjasti tasaluvun täyteen Leppävirran jääraveissa hevosella Tulipetti.
”Sitten pääsee seuraavaa tonnia yrittämään”, Vehviläinen nauraa. ”No, ehkä tulee ikä vastaan.”
Tuhannen voiton saavuttaminen raviurheilussa on merkittävä suoritus. Vehviläisen, 56, kohdalla suorituksen arvoa nostaa se, että voitot on saavutettu kalustolla, jolla jollain toisella moinen voittomäärä olisi saattanut jäädä ottamatta.
”Vaikka mulla on paljon startteja, olen ajanut paljon tavallisten ihmisten tavallisia hevosia. Voitokkain ajokki taitaa olla velipojalla ollut 1980-luvulla juossut Viikar, jolla ajoin 25 voittoa.”
Vehviläinen on ohjastanut 1970-luvun lopulta lähtien kilpaa noin 15 360 kertaa ja saavuttanut palkintorahoja yli 1,5 miljoonaa euroa. Rahallisesti paras kausi (114 592 e) oli vuosi 2003, jolloin Vehviläinen voitti 72 lähtöä.
”Sanotaan, että kyllä tämä Väli-Suomi on yksi kovimpia paikkoja pärjätä, koska täällä on hyviä kuskeja aika paljon.”
Vehviläinen ajoi 997. voittonsa viime viikon perjantaina Kuopion lounasraveissa hevosella Flying Chip. Viime sunnuntaina hän ohjasti Kangasniemen jääraveissa. Viidestä Vehviläisen ajokista kaksi voitti. Näistä Önas Johannan ykkössija, Vehviläisen 999. voitto oli tasapääjuoksu.
”Maalilinja oli siellä sellainen mikä oli, se lauta pystyssä, ja oletin, että minä sen (lähdön) voitin yksin”, Vehviläinen kertasi. ”Önas Johanna on ihan hyvä hevonen, se jaksaa hyvin mennä.”
Vehviläisen kuluva viikko lähti liikkeelle torstaina Önas Johannan kolmossijalla Kouvolassa ja jatkui perjantaina Joensuussa lounasraveilla, Killerin iltaraveilla ja edelleen Vehviläiselle tyypillisesti lauantaina Leppävirran jääraveilla. Vehviläisellä kun on tapana kurvata paikalle myös paikallisravitason kilpailuihin.
Lempinimen Jenkki-Pekka hän sai otsaansa Vermossa ensi kertoja käydessään tiukkojen farkkujen ja buutsiensa ansiosta, Hurriganes-fanaatikko kun oli.
”Ei mulla oo Helsinkiin asti riittänyt hevosia, mutta kun kysytään, niin kyllä raveihin lähdetään mihin vaan.”
Pekka Vehviläisen isä Erkki oli savottahevosten ja hevoskaupan taitaja, joten hevosten kanssa toimiminen juontaa veren perintönä. Vehviläisen koko uran toistaiseksi tunteikkain voitto liittyykin oman isän poismenoon.
”Tunteikkain voitto ei ole sen kummempi kuin Lappeen 75-ravivoitto 15 vuotta sitten Olli-Pekka Hämäläisen valmennettavalla, mutta se on samalla tärkein ja erilaisin voitto. Isä oli huonossa kunnossa ja kun aamulla lähdin raveihin, tiesin, etten ehdi nähdä häntä enää.”
Vehviläinen voitti tuona päivänä Reisu-Juusolla V75-lähdön. Voittajaesittelystä pois ajaessaan hän sai kuulla, että isä on nukkunut pois.
Moniosaaja Pekka Vehviläisen arkeen kuuluu edelleen monenlaista hevosiin liittyvää. Kaiken hän kertoo opetelleensa itse.
”Tässä sitä on saanut taiteilla ja tehdä omia johtopäätöksiä. Kun aikoinaan olen tähän hevoshommaan lähtenyt 1970-luvun lopulta, en ole ajatellut, että olen joskus ravivalmentaja. Hevonen itsessään on antanut minulle paljon. Olen ajanut pöllejä, vossikkaa, hääkyytejä, vaihtanut hevosia, kasvattanut niitä, ajanut kymmenkunta vuotta teurashevospalvelua ja hevosvarustekauppaakin tehdään. Pienestä on tämä toiminta alkanut, mutta tällä kaikella on perhe elätetty.”
Pekka Vehviläisellä on kolme tytärtä ja liki 600 voittoa ajanut poika Sami Vehviläinen. Samassa pihapiirissä asuvan Samin 15 vuotta täyttävä tytär Tiia on kiinnostunut poneista, mikä tuntuu miellyttävän paljon nähnyttä maankiertäjää.
”Oonhan mä paljon vähentänyt kiertämistä. Nyt papalla on alkanut liietä aikaa”, Pekka Vehviläinen luonnehtii isovanhemmuuttaan ja olemistaan.
”Olisihan se tuhat voittoa voinut tulla aikaisemmin täyteen, mutta Sami ajaa tietysti osan meidän hevosista siten, että aina vähintään toinen lähtee raveihin.”
”Siitä on hyvä mieli, että menen mihin hyvänsä, niin aina on ystäviä vastassa ja vaikka kauppaa on tehty paljon, niin aina on kaikkien kanssa saatu kaikki sovittua.”
Vehviläinen on hyvillään siitä, että ihmiset ovat noteeranneet hänen raviurheilu-uransa yhden merkkipaalun lähestymisen. Näin on tehnyt niin yleisö kuin vanhat kilpakumppanitkin.
”Lappeen Toto76-raveissa mulla oli kolme voittoa vailla ja Antti Teivainen nosti kolmea sormea pystyyn. Hän se jaksaa aina muistaa ja on rehti kilpakumppani. Onhan se kiva, kun ihmiset muistavat ja seuraavat.”
Hevosihmisen unelmiin tapaa kuulua se omalle kohdalle osuva kaikkein paras hevonen. Pekka Vehviläinenkään ei lakkaa unelmoimasta.
”Milloinkaan ei ole vaan kohdalle sattunut hyvää hevosta. Ymmärrän sen, että eivät kaikki voi ajaa ravikuninkaita enkä ole siitä katkera. Pitää olla vaan kiitollinen ihmisille, että on saanut ajaa hevosilla kilpaa. Tällä lailla minä haluan elää ja jatkaa.”
