Raviradoilla odotetaan edelleen lopullista tietoa ensi vuoden rahoituksesta – "Varmasti joutuu tekemään myös kipeitä päätöksiä"

Valtiontalous on kovalla säästökuurilla, ja budjettiriihi päätyi esittämään raviurheilun vuoden 2025 rahoitukseen 8,5 miljoonan euron leikkausta. Tämän vuoden rahoitus on 39,2 miljoonaa euroa.

Tuoreeltaan luvattiin maa- ja metsätalousministeriön etsivän korvaavaa rahoitusta helpottamaan tilannetta. Ensimmäistä konkreettista vihiä siitä saatiin ministeriön täsmennettyä 31.10. toiminta- ja palkintotuen hakuohjeita maakuntaradoille arvioilla käytettävissä olevan tuen kokonaismääristä. Toimintatuen määräksi arvioidaan 8,2 ja palkintotuen (sisältäen kesäratojen palkintotuen) 19,6 miljoonaa. Toimintatuen vähennys olisi 1,7 ja palkintotuen 2,9 miljoonaa euroa. *

Toimintatuki pienenisi näillä arvioilla noin 18 ja palkintotuki 13 prosenttia, eli kyse on merkittävästä leikkauksesta, joka asettaa erityisesti raviradat tukalaan tilanteeseen. Vielä pahempaakin kuitenkin pelättiin, kun kokonaisleikkaustarpeeksi ilmoitettiin budjettiriihen jälkeen 8,5 miljoonaa euroa. Siitä noin miljoona kohdistunee investointitukeen, jota on suunniteltu jäädytettäväksi, mutta senkin kera kokonaisleikkaus olisi 4,5 miljoonan luokkaa.

Miten lopullisia maa- ja metsätalousministeriön arviot ovat, siihen ei Suomen Hippoksesta haluttu ottaa tuoreeltaan kantaa.

Jokimaan toimitusjohtaja Ville Holopainen odottaa muiden raviratojen johtajien tapaan tietoja ensi vuoden toimintatuista.

Miten arvioidun kaltaisilla luvuilla tultaisiin toimeen, Jokimaan toimitusjohtaja Ville Holopainen?

"Paljon on asioita, mistä emme vielä tiedä. Oma tulkintani on, että kahdeksalle ympäri vuoden ajavalle radalle, johon Jokimaa kuuluu, toimintatuen leikkaus ei olisi niin suuri", Holopainen ajattelee.

"Jos toimintatukileikkaus on vaikka 15 prosenttia, tarkoittaa se meille yli 100 000 euroa. Silloin vaaditaan isoja säästötoimenpiteitä ja varmasti joutuu tekemään myös kipeitä päätöksiä. Toimintatukien leikkaus ei tule kuitenkaan yllätyksenä. Jo Vidgrénin työryhmän esityksessä puhuttiin, että palkintotukeen kosketaan viimeisenä ja raviratoja halutaan kannustaa enemmän oman varainhankinnan hankkimiseen."

Suurin kuluerä raviradoille on radanhoito. Sieltä säästökohteiden etsimistä on jo aloitettu ensi vuotta varten.

"Olemme selvittäneet muun muassa traktorisopimusten sisältöä. Myös ajankäyttöä on mietitty, milloin radanhoitoon vaadittavia toimenpiteitä tehdään ja mitä ne ovat. Harrastajien ja ammattivalmentajien radankäyttömaksuja joudumme varmasti myös tarkastelemaan", Holopainen kertoo.

Myös henkilöstökulut ovat ratkaisevassa roolissa säästöjen osalta ravipäivinä, mutta myös ravipäivien ulkopuolella.

"Kaikki kivet varmasti käännetään. Mitään yksityiskohtaista en viitsi nyt sanoa, mutta kipeitäkin päätöksiä joutuu varmasti tekemään", Holopainen miettii.

Ravitapahtumista hankkimien tuottojen osalta raviradat ovat edelleen varsin sidottuja, sillä ravitoiminnasta saadut tuotot vähentävät ratojen maa- ja metsätalousministeriöstä saatua toimintatukea. Holopainen haluaakin Jokimaalla panostettavan tulevaisuudessa ravipäivien ulkopuolisiin tapahtumiin.

"Uskon, että saamme Jokimaalle vielä isojakin tapahtumia ravien lisäksi. Alueillemme ja tiloillemme on ollutkin hyvin kysyntää", hän sanoo.

Valtioneuvosto tiedotti perjantaina myös hevospelaamisen siirtyvän kilpailtuun lisenssimarkkinaan muun vedonlyönnin tavoin. Hallitusohjelman mukaan Suomen rahapelijärjestelmää uudistetaan ja avataan lisenssimallilla kilpailulle viimeistään 1.1.2026. Holopainen pitää päätöstä oikeana.

"Asiaan liittyvien keskustelujen alusta alkaen olen ollut lisenssimarkkinan kannalla. Ei varmasti kukaan osaa vielä sanoa, millaisella aikajänteellä asiat lähtevät rullaamaan ja millaiset alkuvuodet lisenssimarkkinassa ovat. Näen siinä kuitenkin enemmän mahdollisuuksia, kuin monopolissa pysymisellä. Pystymme toivottavasti tulevaisuudessa vähän enemmän vaikuttamaan mitä teemme, eikä se varmasti ole huono asia", Ville Holopainen ynnää.

* Uutista päivitetty 5.11. kello 10.20: Arvio palkintotuen määrästä sisältää myös kesäratojen palkintotuen, jolloin laskua on kuluvasta vuodesta 2,9 miljoonaa euroa eli 13 prosenttia – ei 1,7 miljoonaa euroa eli 8 prosenttia, kuten alkuperäisessä uutisessa kerrottiin.