Ravivalmentajien yhdistys vetoaa valtiovaltaan: "Lupauksista on pidettävä kiinni"

Suomen hallitus haluaa tervehdyttää valtiontaloutta, tällöin joudutaan tekemään myös kipeitä leikkauksia.

”Raviurheilun osalta suunnitellut säästöt aiheuttaisivat valtiolle moninkertaisesti tulonmenestyksiä, tuhoaisivat elinkeinon, autioittaisivat maaseutua ja vaarantaisivat kansallisrotumme suomenhevosen. Siksi me hevostalouden ammattilaiset pyydämme, että saisimme edelleenkin olla Suomen valtiolle se hyvin ruokittuna kultamunia muniva kana, joka tuo koko Suomen kansalle hyvinvointia”, Suomen Ravivalmentajat ry:n puheenjohtaja Jukka-Pekka Kauhanen sanoo.

Valtio rahoittaa raviurheilua ja -kasvatusta vuosittain noin 40 miljoonalla eurolla, josta suurin osa kohdistuu hevosenomistajille maksettaviin palkintoihin. Summa voi kuulostaa suurelta rahojen tuhlaukselta, jos ei ole tarkasteltu mistä raha tulee ja miten se edelleen jaetaan. Myös kerrannaisvaikutukset talouteen kannattaa huomioida.

Totoraveja järjestetään 363 päivänä vuodessa. Hevospelit tuottavat Veikkauksen kautta valtiolle vuosittain noin 60 miljoonaa euroa sisältäen arpajaisveron. Voidaan siis hyvin sanoa, että ala tuottaa huomattavasti enemmän kuin saa rahoitusta takaisin. Jos hevostaloutta ja sitä kautta hevospelaamista ei ole, ei ole jaettavaa rahaakaan. Ravihevosiin liittyvät ostot ja palvelut tuovat valtion kassaan lisäksi 30–40 miljoonaa euroa arvonlisäverotuottoja. Jokainen raviurheiluun sijoitettu euro antaa siis valtiolle takaisin noin 2,5 euroa.

Hevosala on merkittävä elinkeino, joka työllistää noin 15 000 ihmistä, yhteensä noin 6500 henkilötyövuoden verran. Tämä tuo merkittävät verotulot valtiolle ja kunnille, usein myös syrjäseuduille.

Suomi saa raviurheilulta myös paljon sosiaalista pääomaa. Moni nuori ja syrjäytymisvaarassa oleva löytää paikkansa yhteiskunnassa raviurheilun avulla. Monille hevonen on myös rakas harrastuskaveri.

”Raviurheilun tarvitsemat palvelut estävät maaseudun autioitumista. Ne antavat monille sen verran leipää, että eläminen maaseudulla on mahdollista”, Kauhanen sanoo.

Suomenhevonen on kulkenut rinnallamme läpi vuosisatojen työssä, arjessa ja sodassa. Rotu oli koneellistumisen myötä jo sukupuuton partaalla, mutta löysi uuden roolin raviurheilusta ja sittemmin myös harrastuskaverina. Tälläkin hetkellä suomenhevospopulaatio on hälyttävän pieni, varsoja syntyy reilusti alle tuhat vuodessa. Näistä varsoista reilut 2/3 on ravisukuisia. Ilman raviurheilua suomenhevosen asema olisi erittäin tukala.

Suomenhevosen aseman turvaaminen on kirjattu tämän hallituskauden hallitusohjelmaan, kuten myös hevosalan rahoituksen turvaaminen. Näistä lupauksista on pidettävä kiinni.

Lähde: Suomen Ravivalmentajat ry:n tiedote