Tunnistusjupakassa ei syytä epäillä rikosta – esitutkintaa ei aloiteta
Hippos teki syksyllä 2019 poliisille tutkintapyynnön epäillystä törkeästä väärennöksestä ja törkeästä petoksesta. Tutkintapyyntö koski tunnistajien, kasvattajien ja mahdollisesti muiden henkilöiden syyllistymistä rikokseen tapauksessa, jossa rekisteriin merkittyjä hevosia on tunnistettu väärin ainakin 81 kappaletta vuosina vuosien 2012–2017 välisenä aikana. Etelä-Suomen hevosjalostusliiton silloisen toiminnanjohtajan Hannu Rantalan epäiltiin syyllistyneen rikokseen tunnistaessaan tahallaan väärin hevosia Virossa, Tanskassa ja Ranskassa.
25.10.2021 päivätyssä päätöksessä poliisi kertoo, että tutkinnan perusteella asiassa ei ole syytä epäillä rikosta. Asiassa ei aloiteta esitutkintaa, vaan asian käsittely päätetään.
Rantala kertoo olevansa helpottunut päätöksestä.
”Kun päätös tuli, oli tunne oli ihan sanoin kuvaamaton”, Rantala kertoo. ”Nämä neljä vuotta on mennyt ikään kuin löysässä hirressä. Saihan tällekin asialle nyt pisteen.”
Poliisi tarkasteli päätöksessään tutkintapyynnössä esiin tuotuja asioita siltä kantilta, onko niissä syytä epäillä rikosta.
Vaikka tunnistusasiakirjoissa on esitetty totuudenvastaisia tietoja, ei väärennyksen tunnusmerkistö täyty, koska valmistettu ja käytetty todistuskappale ei ollut väärä ja se oli allekirjoitettu tunnistajan omalla nimellä.
Petosepäilystä poliisi lausuu, että vaikka varsan väärin tunnistaminen ja siitä seuranneen virheellisen kantakirjamerkinnän voidaan ajatella olevan petoksen tunnusmerkistössä mainittua erehdyttämistä Suomen Hipposta kohtaan ja mahdollisesti tehty taloudellinen hyöty mielessä, on taloudellisen vahingon kärsijä jäänyt liian kaukaiseksi.
Vaikka väärin tunnistettujen hevosten omistajat olisivat saaneet ravikilpailuissa voittoja, on vahingon kärsineiden joukko poliisin perustelujen mukaan vaikeasti tunnistettavissa ja määriteltävissä. Ne, jotka samoissa kilpailuissa ovat jääneet palkinnotta tai saaneet alemman palkintosijan eivät ole petosrikoksen tunnusmerkistössä tarkoitettuja tahoja, joiden eduista Hippoksella olisi ollut suoraan mahdollisuus määrätä.
Samalla vahinkoa kärsineen määrittelemisen vaikeuden perusteella myöskään väärin tunnistettujen hevosten omistajien ei katsota syyllistyneen petokseen.
Rekisterimerkintärikoksen osalta poliisi totesi, että Suomen Hippos ei ole viranomainen, vaikka se myöntää viranomaisen (Ruokaviraston) hyväksymänä hevosten tunnistusasiakirjoja, eikä sen ylläpitämä rekisteri ole viranomaisen pitämä julkinen rekisteri. Näin ollen asiassa ei ole syytä epäillä rekisterimerkintärikosta.
Väärän todistuksen antamista viranomaiselle selvitettiin myös, mutta kyseisen rikoksen syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa. Tunnistusskandaalin tapahtumat ajoittuvat vuosille 2012–2017, eli tältä osin syyteharkinta vanheni viimeistään vuoden 2019 lopussa.
Asianomistaja eli Suomen Hippos voisi halutessaan nostaa itse syytteen rikoksesta, vaikka esitutkintaviranomainen on päättänyt olla suorittamatta esitutkintaa. Puheenjohtaja Kari Erikssonin mukaan näin ei aiota tehdä, vaan tärkeämpää on keskittyä tulevaisuuden asioihin.
”Hippos halusi tutkintapyynnöllään osaltaan selvittää, onko asiassa tapahtunut rikosta. Nyt siihen on saatu selvyys ja Hippoksella sekä koko hevostaloudella on tulevina vuosina paljon tärkeitä ja uusia asioita. Tunnistusjuttu on käsitelty Hippoksen taholta loppuun ja siitä saatu oppi sääntöjen, niiden tulkinnan sekä ennen muuta sääntöjen noudattamisen kannalta. Hippoksen puolesta toivotaan, että tämä ikävä vaihe hevosjalostuksessa jätetään taakse ja keskitytään tulevaisuuteen liittyviin asioihin, myös hevoskasvatuksen osalta", Eriksson toteaa.
Hannu Rantala on iloinen siitä, että raskas asia voi jäädä taakse.
”Kyllähän tästä varmasti jokainen on ottanut opikseen”, Rantala huokaa.
Juttua muokattu pe 12.11. kello 11.00. Lisätty puheenjohtaja Kari Erikssonin kommentti ja poistettu toimitusjohtaja Sami Kauhasen kommentti, jossa hän ei vielä voinut kommentoida Hippoksen kantaa asian jatkoon.
