Eläinlääkäri Kati Tuomola tutki yhdessä Nina Mäki-Kihniän, Riikka Sirviön ja Anna Valrosin kanssa, onko hevosen käytöksellä ja ohjaspaineella yhteyttä. Tutkimus oli pilottitutkimus, ja siihen osallistui kahdeksan hevosta, joista puolet oli suomenhevosia ja puolet lämminverisiä.”Todella isot kiitokset mukana oleville hevosille ja heidän taustajoukoilleen. Tämä tutkimus ei olisi ollut mahdollista ilman vapaaehtoisten panosta”, Tuomola kiittelee.Tutkimus toteutettiin kesällä 2022. Hevosilla ajettiin 3–4 kilometriä raviradalla kilpailusuunnan vastaisesti käyntiä ja ravia, ja niillä oli kummassakin ohjassa ohjaspainemittarit. Lisäksi auto ajoi hevosen rinnalla radalla, ja samalla kuvattiin videolle hevosen käyttäytymistä. Hevosilla oli tutkimuksessa käytössä tavallinen ravinivelkuolain, ja niiden suut tutkittiin sekä ennen että jälkeen ajon.Radalla tehtyjen tutkimuksien jälkeen Riikka Sirviö arvioi hevosten käyttäytymistä videokuvan perusteella. Hän ei tiennyt hevosten ohjaspainetuloksia eikä hevosen suututkimuksessa saatuja tuloksia. Sirviö katsoi hevosen suoritusta hidastetulta videolta viisi kertaa, ja keskittyi joka kerta eri osa-alueeseen hevosen käytöksessä. Esimerkiksi hän seurasi päätä ja pään asentoa; suun käyttäytymistä: onko suu auki, kiinni vai aukooko se sitä; kieltä ja sen toimintaa ja askellajia sekä miten hevonen liikkuu: rauhallinen, kiireinen, hitaat vai nopeat askeleet suhteutettuna hevoseen..Jokaiselta hevoselta saatiin ohjaspainemittauksista käyrät, joista valittiin viisi aluetta tarkempaa analysointia varten. Koko ajo kesti noin 12 minuuttia, josta valittiin 30 sekunnin pätkiä. Pätkät valikoituivat niin, milloin ohjaspaineessa oli ollut korkein ja matalin kohta sekä kohtia sieltä väliltä. Yksi kohta oli lisäksi jonkinlainen piikki tutkimuskäyrällä, jossa paine oli ollut hetkellisesti normaalia suurempi. Hevosten ohjaspainekäyrät erosivat toisistaan huomattavasti ja ne olivat hyvin erilaisia.Hevosten käyttäytymistä voitiin näin ollen verrata matalalla ja korkealla ohjaspaineella saatujen tulosten kesken. Ohjaspainemittari mittasi 80 kertaa sekunnissa, eli ajon aikana yksi sensori mittasi noin 50 000 kertaa ja kokonaisuudessa hevosesta saatiin noin 80 000 mittaustulosta.Kati Tuomola kertoi, että päälöydöksenä ohjaspaineet olivat aika korkeita. Maksimi ohjaspaine vaihteli 11–24 kilon välillä ja mediaanipaine vaihteli 0,5–3,6 kilon välillä. Päätuloksena hevosten käyttäytymisestä oli, että korkeiden arvojen kohdalla hevonen aukoi suutaan isosti ja toistuvasti.”Tämä voi olla hevosen tapa kertoa epämukavasta tunteesta, ja suun aukomisella se yrittäisi päästä siitä eroon”, Tuomola kertoo.Kolmella kahdeksasta hevosesta oli ajon jälkeen mustelmat havaittavissa suussa, mikä ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkittävä tulos. Sen sijaan näillä kolmella hevosella oli tilastollisesti kiirehtivämpi kävely kuin niillä hevosilla, joilla ei ollut suussa vauriota.”Valmentajien tulisi seurata hevosen suukäyttäytymistä ja muuttaa valmennusta sen mukaisesti. Samalla ajossa olisi hyvä seurata hevosen kävelytyyliä, sillä kiihtyneessä tilassa hevonen kävelee eri tavalla kuin silloin, kun se on rento”, Tuomola neuvoo.Suuvaurio ei välttämättä tule pelkästään juuri sillä hetkellä, mutta kiihtyvä tila voi altistaa suuremmalle ohjaspaineelle ja sitä kautta suun vaurioille. Suuvaurio on seuraus voiman suuruudesta mutta myös sen kestosta. Fysiikassa tällä tarkoitetaan impulssia, joka on keskimääräisen voiman ja vaikutusajan tulo.Tutkimuksen hevosista vain se, jolla oli matalimmat ohjaspainetulokset, saapui ja poistui radalta rauhallisessa käynnissä. Sen takia Tuomola muistuttaa valmentajia keskittymään hevosen vireystilan hallintaan sekä siihen, missä tilanteissa hevonen menee kiihtyvään tilaan. Esimerkiksi voisi miettiä, miten hevonen menee radalle ja miten se tulee sieltä pois.”Ohjaspaineen pitäisi vapautua silloin, kun hevonen suorittaa toivotusti. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että paineen pitäisi poistua eikä kasvaa silloin, kun hevonen juoksee lujaa. Ja vastaavasti, kun halutaan hiljentää hevosta, silloin paine voisi hetkellisesti kasvaa”, Tuomola kertoo.Hevosen vireystilan hallinnan harjoitukset tapahtuvat usein vain kotona eikä esimerkiksi radalla. Hevosen toimivuutta ja rauhallista käytöstä pitäisi mahdollisesti harjoitella myös radalla, milloin myös hevonen voisi toimia pienemmillä ohjaspaineilla..Is rein tension associated with horse behaviour and mouth injuries in harness racing trotters? – Pilot study julkaistiin Science Direct sivustolla.Eläinten Hyvinvoinnin Tutkimuskeskus, Tuotantoeläinlääketieteen osasto, Helsingin YliopistoKati Tuomola, Nina Mäki-Kihniä, Riikka Sirviö & Anna Valros.Viestintuoja – Kati Tuomola toi kilpahevosten suuvauriot julkisuuteen .Korjaus 26.7.2024 klo 9.50: Korjattu juttuun, että hevosilla ajettiin tutkimuksessa kilpailusuunnan vastaisesti. Täsmennetty myös tietoa, että korkeammissa paineissa hevoset aukoivat suutaan isosti ja toistuvasti.
Eläinlääkäri Kati Tuomola tutki yhdessä Nina Mäki-Kihniän, Riikka Sirviön ja Anna Valrosin kanssa, onko hevosen käytöksellä ja ohjaspaineella yhteyttä. Tutkimus oli pilottitutkimus, ja siihen osallistui kahdeksan hevosta, joista puolet oli suomenhevosia ja puolet lämminverisiä.”Todella isot kiitokset mukana oleville hevosille ja heidän taustajoukoilleen. Tämä tutkimus ei olisi ollut mahdollista ilman vapaaehtoisten panosta”, Tuomola kiittelee.Tutkimus toteutettiin kesällä 2022. Hevosilla ajettiin 3–4 kilometriä raviradalla kilpailusuunnan vastaisesti käyntiä ja ravia, ja niillä oli kummassakin ohjassa ohjaspainemittarit. Lisäksi auto ajoi hevosen rinnalla radalla, ja samalla kuvattiin videolle hevosen käyttäytymistä. Hevosilla oli tutkimuksessa käytössä tavallinen ravinivelkuolain, ja niiden suut tutkittiin sekä ennen että jälkeen ajon.Radalla tehtyjen tutkimuksien jälkeen Riikka Sirviö arvioi hevosten käyttäytymistä videokuvan perusteella. Hän ei tiennyt hevosten ohjaspainetuloksia eikä hevosen suututkimuksessa saatuja tuloksia. Sirviö katsoi hevosen suoritusta hidastetulta videolta viisi kertaa, ja keskittyi joka kerta eri osa-alueeseen hevosen käytöksessä. Esimerkiksi hän seurasi päätä ja pään asentoa; suun käyttäytymistä: onko suu auki, kiinni vai aukooko se sitä; kieltä ja sen toimintaa ja askellajia sekä miten hevonen liikkuu: rauhallinen, kiireinen, hitaat vai nopeat askeleet suhteutettuna hevoseen..Jokaiselta hevoselta saatiin ohjaspainemittauksista käyrät, joista valittiin viisi aluetta tarkempaa analysointia varten. Koko ajo kesti noin 12 minuuttia, josta valittiin 30 sekunnin pätkiä. Pätkät valikoituivat niin, milloin ohjaspaineessa oli ollut korkein ja matalin kohta sekä kohtia sieltä väliltä. Yksi kohta oli lisäksi jonkinlainen piikki tutkimuskäyrällä, jossa paine oli ollut hetkellisesti normaalia suurempi. Hevosten ohjaspainekäyrät erosivat toisistaan huomattavasti ja ne olivat hyvin erilaisia.Hevosten käyttäytymistä voitiin näin ollen verrata matalalla ja korkealla ohjaspaineella saatujen tulosten kesken. Ohjaspainemittari mittasi 80 kertaa sekunnissa, eli ajon aikana yksi sensori mittasi noin 50 000 kertaa ja kokonaisuudessa hevosesta saatiin noin 80 000 mittaustulosta.Kati Tuomola kertoi, että päälöydöksenä ohjaspaineet olivat aika korkeita. Maksimi ohjaspaine vaihteli 11–24 kilon välillä ja mediaanipaine vaihteli 0,5–3,6 kilon välillä. Päätuloksena hevosten käyttäytymisestä oli, että korkeiden arvojen kohdalla hevonen aukoi suutaan isosti ja toistuvasti.”Tämä voi olla hevosen tapa kertoa epämukavasta tunteesta, ja suun aukomisella se yrittäisi päästä siitä eroon”, Tuomola kertoo.Kolmella kahdeksasta hevosesta oli ajon jälkeen mustelmat havaittavissa suussa, mikä ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkittävä tulos. Sen sijaan näillä kolmella hevosella oli tilastollisesti kiirehtivämpi kävely kuin niillä hevosilla, joilla ei ollut suussa vauriota.”Valmentajien tulisi seurata hevosen suukäyttäytymistä ja muuttaa valmennusta sen mukaisesti. Samalla ajossa olisi hyvä seurata hevosen kävelytyyliä, sillä kiihtyneessä tilassa hevonen kävelee eri tavalla kuin silloin, kun se on rento”, Tuomola neuvoo.Suuvaurio ei välttämättä tule pelkästään juuri sillä hetkellä, mutta kiihtyvä tila voi altistaa suuremmalle ohjaspaineelle ja sitä kautta suun vaurioille. Suuvaurio on seuraus voiman suuruudesta mutta myös sen kestosta. Fysiikassa tällä tarkoitetaan impulssia, joka on keskimääräisen voiman ja vaikutusajan tulo.Tutkimuksen hevosista vain se, jolla oli matalimmat ohjaspainetulokset, saapui ja poistui radalta rauhallisessa käynnissä. Sen takia Tuomola muistuttaa valmentajia keskittymään hevosen vireystilan hallintaan sekä siihen, missä tilanteissa hevonen menee kiihtyvään tilaan. Esimerkiksi voisi miettiä, miten hevonen menee radalle ja miten se tulee sieltä pois.”Ohjaspaineen pitäisi vapautua silloin, kun hevonen suorittaa toivotusti. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että paineen pitäisi poistua eikä kasvaa silloin, kun hevonen juoksee lujaa. Ja vastaavasti, kun halutaan hiljentää hevosta, silloin paine voisi hetkellisesti kasvaa”, Tuomola kertoo.Hevosen vireystilan hallinnan harjoitukset tapahtuvat usein vain kotona eikä esimerkiksi radalla. Hevosen toimivuutta ja rauhallista käytöstä pitäisi mahdollisesti harjoitella myös radalla, milloin myös hevonen voisi toimia pienemmillä ohjaspaineilla..Is rein tension associated with horse behaviour and mouth injuries in harness racing trotters? – Pilot study julkaistiin Science Direct sivustolla.Eläinten Hyvinvoinnin Tutkimuskeskus, Tuotantoeläinlääketieteen osasto, Helsingin YliopistoKati Tuomola, Nina Mäki-Kihniä, Riikka Sirviö & Anna Valros.Viestintuoja – Kati Tuomola toi kilpahevosten suuvauriot julkisuuteen .Korjaus 26.7.2024 klo 9.50: Korjattu juttuun, että hevosilla ajettiin tutkimuksessa kilpailusuunnan vastaisesti. Täsmennetty myös tietoa, että korkeammissa paineissa hevoset aukoivat suutaan isosti ja toistuvasti.