Laajaa keskustelua valtuuskunnan kokouksessa ei asiasta syntynyt, mutta toimitusjohtaja Minna Mäenpää esitteli kokouksessa vastauksia, joita oli saatu etukäteen valtuuskunnan jäsenille suunnatusta kyselystä nykyisestä hallintomallista ja organisaatiorakenteesta. Valtuuskunnan mielipiteet jakaantuivat monessa kysymyksessä. Esimerkiksi kysymyksessä ”onko nykyinen organisaatiomalli mielestäsi tarkoituksenmukainen?” jakaantui valtuuskunnan mielipide lähes tasan, kyllä-vaihtoehdon saadessa niukan enemmistön äänistä..Kyselyssä kysyttiin myös, vastaako valtuuskunnan kokoonpano nykyisellään oikeita suhteita päätöksenteossa. Enemmistö oli tässä asiassa sen kannalla, että nykyinen malli ei ole oikeudenmukaisin..Asian valmistelua jatkaa Hippoksen hallitus. Mikäli varsinaisia sääntömuutoksia tulee, päätetään niistä yhdistyksen kokouksessa. Varsinainen kokous kokoontuu kolmen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2023..Väistyvä puheenjohtaja Kari Eriksson muistuttaa, että uudistuksen tarve ei ole uusi asia. Päätöksiä ei vain ole saatu tehtyä..”Siitä asti, kun olen tullut valtuuskuntaan, on asiasta puhuttu, ja kauemminkin. Nyt pitäisi vain tehdä nämä asiat”, Eriksson toteaa. ”Selvityksiähän on tehty useita. Kävin raviratatyöryhmän työssä kaiken tehdyn materiaalin läpi. Sitä on ihan hirveästi. Sen pohjalta pystyisi heti tekemään ratkaisuja.”.Hippoksen hallintomallin uudistusta vaadittiin maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän raportissa, joka valmistui viime kesänä. Eriksson uskoo tämän alan ulkopuolisen mielipiteen olevan suurin syy sille, että hallintomallin uudistaminen on nyt noussut esille..”Pelottavaa on tilanne, jossa uudistukset eivät enää ole omissa käsissä. Ministeriöllä on kirstunvartijana mahdollisuus toteuttaa haluamansa muutokset tuotonjaolla. Esimerkiksi raviratojen ja ravien profiloinnin suhteen se on näin hyvin helppoa”, Eriksson toteaa. ”Päämäärähän ministeriöllä on sinänsä oikea. Itse katsoisin, että raviväellä itsellään on kuitenkin paras asiantuntemus muutosten tarpeesta ja toteuttamisesta.”.Luulen, että jos nyt ei olisi tuota ministeriötä takana, lopahtaisi tämä nytkin.Kari Eriksson uudesta päätöksentekomallista.Hippoksen päätöksentekoa on moitittu hitaaksi sen takia, että valtuuskunta, Hippoksen ylin päättävä elin, kokoontuu vain kaksi kertaa vuodessa. Eriksson on toista mieltä..”Valtuuskunta ei ole eikä ole ollut esteenä päätösten tekemiselle. Hippoksen hallituksella on nykyistenkin sääntöjen mukaan laaja toimivaltuus ja mahdollisuus tehdä päätöksiä. Se on sellainen tekosyy, että valtuuskunta estää hyvät päätökset. Kyllä vastukset tulee hallituksen sisältä. Toinen asia on tietenkin se, että hallituksen nykyinen valintatapa antaa hyvän mahdollisuuden vaikuttaa yksittäisen hallituksen jäsenen kantaan ja haluun tehdä päätöksiä”..Valtuuskunnan kokoonpanossa Eriksson korostaisi taloudellista painoarvoa ja painottaisi ravialueiden vastuuta edustajien valinnassa..”Myös ravipäätöksenteossa pitäisi olla edustuksellinen demokratia. Alueilta valituilla päättäjillä olisi oma viiteryhmä, jolle he vastaisivat työstään. Vallan ja vastuun tulisi kohdata päätöksenteossa. Raviratojen osuus tukipotista on yli 75 prosenttia ja hevosjalostusliittojen alle prosentin. Kuitenkin näiden tärkeiden tahojen edustus valtuuskunnassa on lähes yhtäläinen. Tässä on selkeä epäsuhta ”, Eriksson sanoo..Erikssonin puheenjohtajakausi päättyy vuodenvaihteessa, joten vastuu uudistuksesta on uudella hallituksella..”Toivottavasti he alkavat viedä hallintouudistusta eteenpäin. Monta kertaa olemme olleet tässä pisteessä. Ja luulen, että jos nyt ei olisi tuota ministeriötä takana, lopahtaisi tämä nytkin ”, Eriksson tiedostaa. ”Vaihtoehto muutokselle ei ole, että ei muuteta mitään ja ajatellaan, että kaikki pysyy ennallaan. Jos emme muuta mitään, asiat eivät pysy ennallaan, vaan menevät huonompaan suuntaan.”
Laajaa keskustelua valtuuskunnan kokouksessa ei asiasta syntynyt, mutta toimitusjohtaja Minna Mäenpää esitteli kokouksessa vastauksia, joita oli saatu etukäteen valtuuskunnan jäsenille suunnatusta kyselystä nykyisestä hallintomallista ja organisaatiorakenteesta. Valtuuskunnan mielipiteet jakaantuivat monessa kysymyksessä. Esimerkiksi kysymyksessä ”onko nykyinen organisaatiomalli mielestäsi tarkoituksenmukainen?” jakaantui valtuuskunnan mielipide lähes tasan, kyllä-vaihtoehdon saadessa niukan enemmistön äänistä..Kyselyssä kysyttiin myös, vastaako valtuuskunnan kokoonpano nykyisellään oikeita suhteita päätöksenteossa. Enemmistö oli tässä asiassa sen kannalla, että nykyinen malli ei ole oikeudenmukaisin..Asian valmistelua jatkaa Hippoksen hallitus. Mikäli varsinaisia sääntömuutoksia tulee, päätetään niistä yhdistyksen kokouksessa. Varsinainen kokous kokoontuu kolmen vuoden välein, seuraavan kerran vuonna 2023..Väistyvä puheenjohtaja Kari Eriksson muistuttaa, että uudistuksen tarve ei ole uusi asia. Päätöksiä ei vain ole saatu tehtyä..”Siitä asti, kun olen tullut valtuuskuntaan, on asiasta puhuttu, ja kauemminkin. Nyt pitäisi vain tehdä nämä asiat”, Eriksson toteaa. ”Selvityksiähän on tehty useita. Kävin raviratatyöryhmän työssä kaiken tehdyn materiaalin läpi. Sitä on ihan hirveästi. Sen pohjalta pystyisi heti tekemään ratkaisuja.”.Hippoksen hallintomallin uudistusta vaadittiin maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän raportissa, joka valmistui viime kesänä. Eriksson uskoo tämän alan ulkopuolisen mielipiteen olevan suurin syy sille, että hallintomallin uudistaminen on nyt noussut esille..”Pelottavaa on tilanne, jossa uudistukset eivät enää ole omissa käsissä. Ministeriöllä on kirstunvartijana mahdollisuus toteuttaa haluamansa muutokset tuotonjaolla. Esimerkiksi raviratojen ja ravien profiloinnin suhteen se on näin hyvin helppoa”, Eriksson toteaa. ”Päämäärähän ministeriöllä on sinänsä oikea. Itse katsoisin, että raviväellä itsellään on kuitenkin paras asiantuntemus muutosten tarpeesta ja toteuttamisesta.”.Luulen, että jos nyt ei olisi tuota ministeriötä takana, lopahtaisi tämä nytkin.Kari Eriksson uudesta päätöksentekomallista.Hippoksen päätöksentekoa on moitittu hitaaksi sen takia, että valtuuskunta, Hippoksen ylin päättävä elin, kokoontuu vain kaksi kertaa vuodessa. Eriksson on toista mieltä..”Valtuuskunta ei ole eikä ole ollut esteenä päätösten tekemiselle. Hippoksen hallituksella on nykyistenkin sääntöjen mukaan laaja toimivaltuus ja mahdollisuus tehdä päätöksiä. Se on sellainen tekosyy, että valtuuskunta estää hyvät päätökset. Kyllä vastukset tulee hallituksen sisältä. Toinen asia on tietenkin se, että hallituksen nykyinen valintatapa antaa hyvän mahdollisuuden vaikuttaa yksittäisen hallituksen jäsenen kantaan ja haluun tehdä päätöksiä”..Valtuuskunnan kokoonpanossa Eriksson korostaisi taloudellista painoarvoa ja painottaisi ravialueiden vastuuta edustajien valinnassa..”Myös ravipäätöksenteossa pitäisi olla edustuksellinen demokratia. Alueilta valituilla päättäjillä olisi oma viiteryhmä, jolle he vastaisivat työstään. Vallan ja vastuun tulisi kohdata päätöksenteossa. Raviratojen osuus tukipotista on yli 75 prosenttia ja hevosjalostusliittojen alle prosentin. Kuitenkin näiden tärkeiden tahojen edustus valtuuskunnassa on lähes yhtäläinen. Tässä on selkeä epäsuhta ”, Eriksson sanoo..Erikssonin puheenjohtajakausi päättyy vuodenvaihteessa, joten vastuu uudistuksesta on uudella hallituksella..”Toivottavasti he alkavat viedä hallintouudistusta eteenpäin. Monta kertaa olemme olleet tässä pisteessä. Ja luulen, että jos nyt ei olisi tuota ministeriötä takana, lopahtaisi tämä nytkin ”, Eriksson tiedostaa. ”Vaihtoehto muutokselle ei ole, että ei muuteta mitään ja ajatellaan, että kaikki pysyy ennallaan. Jos emme muuta mitään, asiat eivät pysy ennallaan, vaan menevät huonompaan suuntaan.”