Uusi kuolaintutkimus julkaistu

Eläinlääkäri Kati Tuomola ryhmineen on jatkanut ravureiden suututkimusta.

Equine Veterinary Journalissa nyt julkaistussa tutkimuksessa "Risk factors for bit-related lesions in Finnish trotting horses" tarkasteltiin eri kuolaintyyppien merkitystä suuvaurioissa.

Tutkimus on osa Suomen Hippoksen rahoittamaa ja käynnistämää ravihevosten hyvinvointiohjelmaa ja jatkoa jo aiemmin julkaistulle suututkimukselle. Tutkimus tehtiin ravipäivinä eri raviradoilla, ja ravihevosten taustajoukot saavat ryhmältä erityiset kiitokset myönteisestä ja avuliaasta suhtautumisestaan asiaan.

Kovan maineessa jo ennestään oleva Crescendo-kuolain, mutta myös "pehmeämmiksi" mielletyt nahalla päällystetty puoltajankuolain ja suora muovikuolain osoittautuivat riskialtteimmiksi kuolainvalinnoiksi. Suora kuolain yleensä aiheuttaa nivelkuolainta helpommin vaurioita ikeniin ja kuolainlomaan.

Kuolaimet jaettiin 7 ryhmään merkin ja mallin perusteella: tavallisiin ravikuolaimiin, crescendoihin, puoltajankuolaimiin, suoriin muovikuolaimiin, Nurmos-kuolaimiin, Bristol-kuolaimiin ja muihin.  Ylivoimaisesti yleisimmin käytetty tutkimuksen hevosilla oli tavallinen ravikuolain.

Tutkimus käsitti 229 hevosta ja 32 ponia raviradoilla. Hevosista 151 oli lämminverisiä ja 78 suomenhevosia. Ponit olivat shetlanninponeja ja gotlanninrusseja.

Suupielistä, kuolainlomasta, kielestä, ikenistä tai kitalaesta löydetyt suuvauriot, mustelmat, hiertymät ja haavat,  pisteytettiin Tuomolan laatimassa taulukossa niiden vakavuuden mukaan ja jaettiin neljään eri kirjaimella merkittyyn kategoriaan, A, B, C ja D.  A (ei muutoksia) oli lievin ja D voimakkain.

83 prosentilla lämminverisistä oli suussa jonkinasteisia vaurioita. Suomenhevosilla prosenttilukema oli 90.  Poneilla 75.  Yleisin vammakategoria kaikissa roduissa oli C - mikä tarkoittaa kohtalaisia (moderate) muutoksia. Yli senttimetrin mittainen mustelma suussa on kolme pistettä, joka tarkoittaa vähintään C-kategoriaa.

Kuolainvalinnalla todettiin olevan yhteys suuvammoihin. Sen sijaan laukkaamisella lähdössä (ja sen jälkeisellä kiinniotolla), kolmen parhaan joukossa tuloksissa olemisella, obersekin tai kielisiteen käytöllä ei ollut yhteyttä, mikä viimeksi mainittu oli tutkijoiden mielestä jopa yllättävää.

Tutkijaryhmä toteaa, että lisätutkimuksia tarvitaan selvittämään, mitä merkitystä on ohjastuntumalla ja ohjastuntuman ja kuolaimen muodostamalla kombinaatiolla. Myös se kaipaa paneutumista,  miten suuvammoja pystyttäisiin jatkossa estämään.

Tutkimus englannin kielellä täällä

30.1.2021 Kati Tuomola täsmensi, että tutkimuksessa tarkasteltiin vain suoraa puoltajankuolainta, koska nivelellisiä oli sen verran vähän (jutun kuvassa oleva puoltajankuolain  on nivelellä).  Tutkimuksessa otettiin esiin puoltajankuolaimen vipuvarsivaikutus, joka pätee myös nivelpuoltajankuolaimessa.