Vermon suunnitelmia esiteltiin – ”Sitä vaihtoehtoa, että jatketaan nykyisellään, ei tässä tapauksessa ole olemassa”

Tilaisuus järjestettiin asukkaille, jotta alueen asukkaat saisivat tutustua siihen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ympäristöluvan hakeminen alkaa myöhemmin, ja siinä on määritelty viralliset melurajat.

Espoon kaupungin tavoitteita esitteli Leppävaara-projektin johtaja Mika Rantala.

”Tali ja Vermo muodostavat yhden suurimmista viheraluekokonaisuuksista pääkaupunkiseudulla. Itse näen, että kokonaisuutta ja potentiaalia ei ole kehitetty niin määrätietoisesti kuin se olisi mahdollista. Se voi osin liittyä siihen, että olemme Espoon ja Helsingin rajalla.”

Vasta valmistuneen Vermon raviradan ympäristö muodostui 1977 pitkälti pelloista. Silloin Espoon asukasluku oli noin 100 000. Vuosikymmenten mittaan kaupunkirakenne on tiivistynyt. Vermonniitylle entisen Siemensin tehtaan paikalle nousee parhaillaan uusia asuinrakennuksia. Mika Rantala esitteli ilmakuvista, kuinka viimeisetkin vapaat rakennuspaikat ovat täyttyneet ja kaupunki on kasvanut kiinni Vermon ravirataan. Espoon asukasluvun odotetaan rikkovan kesällä 300 000:n rajan.

”Yhtäkkiä Vermon ravirata onkin keskeisellä paikalla ja se luo paineita kehittää toimintaa niin, että se vastaisi yhä useamman asukkaan tarpeisiin. Kun kaupunki tiivistyy, tuntuisi perustellulta laajentaa tapahtumarepertuaaria niin, että yhä useampi voisi hyödyntää aluetta. Jotakin tälle alueelle täytyy tulevaisuudessa tehdä, ja nyt ensisijainen tavoite on se, että aktivoitaisiin alueen käyttöä niin, että raviratatoiminta oheistoimintoineen voisi jatkaa tässä seuraavat vuosikymmenet.”

Suomessa ei ole aiemmin haettu ympäristölupaa tapahtuma-alueelle, vaan ne ovat toimineet kertaluontoisella meluilmoituksilla. ”Tässä haetaan ympäristölupaa siksi, että maanmuokkaustyöt ovat kustannuksiltaan sellaisia, ettei niitä voi tehdä ja katsoa sitten, saadaanko lupa. Melurajoihin liittyy jatkuva seuranta. Luvalla varmistetaan toiminta myöntämisen perusteena olleissa rajoissa.”

Ulkoilmatapahtumia voidaan järjestää toukokuusta syyskuuhun. Luvalla haetaan kymmentä tapahtumapäivää. Jos jokin tapahtuma kestää koko viikonlopun perjantaista sunnuntaihin, jäljelle jää seitsemän tapahtumapäivää konserteille, festivaaleille ja muille kello 24:ään kestäville tapahtumille. Mika Rantala uskoo lukumäärän olevan yläkanttiin, mutta jokin maksimi hakemuksessa on oltava. Tapahtumiin liittyisi normaalia tapahtumarakentamista kuten myyntikojuja, ruokatelttoja ja bajamajoja yleisömäärän mukaan.

Havainnekuvissa länsipää varattaisiin hulevesialtaalle ja paikka vastapäätä pääkatsomoa ohjelmalavalle.

”Tässä syntyy hienovaraisesti esitetty vaatimus siitä, että alueen käyttöastetta tulee nostaa. Olen lukenut epäsuorasti rivien välistä, ja joku kai on sen sanonutkin, että sellaista vaihtoehtoa kuin nolla eli sitä, että jatketaan nykyisellään, ei tässä tapauksessa ei ole olemassa. Joko tällä alueella on tulevaisuudessa enemmän tapahtumia tai sitten esitetään raviradalle mahdollisesti jotain muuta sijaintia. Silloin voi ehkä katsoa tuonne länteen päin.”

Omassa roolissaan myös Vermon hallitukseen kuuluva Rantala on sillä kannalla, että kaupungissa tulee olla tapahtumia, jotka lisäävät vetovoimaa. ”Tämä alue soveltuisi laajemman käyttäjäkunnan käyttöön ja iloksi. Käyttäjäkuntaa varmasti riittää ja paine siltä osin myös kasvaa.”

Suurtapahtumien tapahtumapuistoksi alue olisi optimaalinen laajuutensa, sijaintinsa ja joukkoliikenneyhteyksiensä vuoksi. Mäkkylän ja Leppävaaran juna-asemat ovat lähellä, ja Raide-Jokerin pysäkit ovat jo valmiina raviradan molemmissa päissä.

Vermoon olisi mahdollista järjestää huomattavasti suurempia tapahtumia kuin Olympiastadionille. ”Tämän alueen vahvuus on se, että se voisi vetää vähän isompiakin tähtiä. Konserttijärjestäjien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella alue olisi potentiaalinen.

Olympiastadionilla yleisömäärä jää alle 50 000:n, Vermossa päästäisiin selvästi sen yli. Tällä hetkellä suurimmat tapahtumat Espoossa voidaan järjestää Tapiolassa, jonne mahtuu noin 15 000 henkilöä. Kansainvälisten artistien saaminen edellyttäisi vähintään 30 000 vierailijan kapasiteettia. ”Vermo on noussut esiin myös tapahtumapuolen selvityksissä, sillä alue on ylivoimainen niin liikenneyhteyksien puolesta kuin volyymiltään, alueelle mahtuu puolitoista Olympiastadionia”, kertoo tapahtumien yhteisöllisen Espoon ohjelmapäällikkö Lea Rintala.

Vermon hallituksen varapuheenjohtaja Jyrki Ojanen valotti raviradan näkökantoja alueen kehittämiseen. ”Meillä on läpi vuoden säännöllisiä tapahtumia, keskiviikkoisin läpi vuoden ja lauantaisin aika usein on ravit, mutta niiden välissä on tilaa. Tarkoituksena on selvittää suuren keskikentän mahdollisuuksia. ”Vermo voi olla muidenkin kuin ravi-ihmisten kohtaamispaikka, ja sille selvitetään edellytyksiä. Se on syy, miksi tällaista ympäristölupaa ollaan valmistelemassa”, tiivistää Ojanen.

Melumallinnusten mukaan voimakkainta ääntä olisi esiintymislavan lähellä ja siitä pääkatsomoa kohti. Isoissa konserteissa Olympiastadionilla on mitattu erilaisia melutasoja eri esiintyjiltä. Vaihtelu on suurta, mihin vaikuttaa myös sää. Tuulen lisäksi pilvisyys vaikuttaa äänen kantavuuteen. ”Tyypillisesti melutaso laskee vuosien saatossa. On myös tapahtumajärjestäjien etu, että ääni suunataan maksavaan yleisöön eikä ympäristöön”, kertoo melumallinnuksen tehnyt Liisa Kilpilehto Akukon Oy:stä.

”Musiikkitapahtuman meluvaikutukset ovat ensisijainen ympäristövaikutus. Altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto vaikuttavat siihen, mikä on ympäristöviranomaisen päätös toiminnan sopivuudesta”,

Vermon alueella melumallinnuksessa tunnistettiin melulle herkiksi alueiksi rataa ympäröivän asutuksen lisäksi hevostallit ja Iso-Huopalahden lintualue sekä Talin Rantalehto ja Mätäjoen varsi. ”Ääni purkautuu etelään päin. Raviradan pääkatsomo vähän blokkaa sitä, ja melu leviää suuntaan, jossa ei ole niin paljon asutusta."

Ympäristöluvan hakeminen on vaiheessa, jossa on tehty hankesuunnittelu ja selvityksiä, joissa on pureuduttu geotekniikkaan, luontoon, meluun, maisemaan ja tapahtumajärjestämiseen. Seuraavaksi selvitysten perusteella laaditaan ympäristölupahakemus, jossa arvioidaan uuden toiminnan ympäristövaikutuksia luonnon ja ihmisten näkökulmasta.

Hakemus jätetään Espoo kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Esityksestä tehdään kuulutus, jolloin se lähtee vireille. Tästä seuraavan 30 päivän aikana viranomainen pyytää lausuntoja, muistutuksia ja mielipiteitä asiasta. Vermon ravirata voi antaa omaan vastineensa, minkä jälkeen lupahakemus valmistellaan Espoo ympäristölautakunnan päätettäväksi. Päätös voi olla joko kielteinen tai myönteinen. Se kuulutetaan, ja siitä voi valittaa. Mahdolliset valitukset käsittelee Vaasan hallinto-oikeus ja se voidaan myös palauttaa käsittelyyn.

”Lupa on kirjallinen ja siinä kuvataan toiminta ja määräykset. Ne asetetaan siksi, että niillä ehkäistään mahdolliset lainvastaiset vaikutukset”, tiivistää konsulttina toimiva Heikki-Pekka Katajisto Ramboll Oy:stä.

Noin 40-päisen paikalle tulleen yleisön kysymykset koskettelivat arveluita häiritsevästä melusta sekä ihmisten että hevosten näkökulmasta sekä ihmismassojen vaikutuksia alueeseen.

Päivitetty 17.6. kello 9.12: Lisätty sana melurajat ensimmäiseen kappaleeseen.