Scotch Prince toi rakkauden taloon
Vielä on virtaa -sarjan ystäväpäivänspesiaalissa kerrotaan nelijalkaisesta Korpilahden Cupidosta, Suomen vanhimmasta hevosesta Scotch Princesta.
Keskisuomalainen hevosmies Mika Ahlström on liikuttunut. Hän puhuu elämänsä hevosesta Scotch Princesta. "Jotkut hevoset ovat tuoneet talliin mainetta ja kunniaa, ja juosseet rahaa. Mutta tämä hevonen on tuonut minulle paljon enemmän, se on antanut hyvän elämän", Ahlström sanoo. Jotta ymmärrämme mitä Mika tarkoittaa, on meidän kurkistettava eiliseen. Tai oikeastaan toissapäiväiseen. Vai sanottaisiinko peräti lähihistoriaan.
Tammikuun 30. päivä vuonna 1975 Ruotsin Centerpartietin puheenjohtaja Thorbjörn Fälldin ehdotti Nobelin rauhanpalkinnon myöntämistä presidentti Urho Kaleva Kekkoselle. Helmikuun 7. päivä Helsingin uusi Messukeskus vihittiin Pasilassa käyttöön. Maaliskuun 4. päivä kuningatar Elisabet II löi Charlie Chaplinin ritariksi. Huhtikuun 30. päivä loppui Vietnamin sota. Toukokuun 9. päivä jyväskyläläisen Martti J. Sihvosen tamma Mona B varsoi rautiaan orivarsan.
Kekkonen ja Chaplin eivät ole enää keskuudessamme, mutta tuo nimen Scotch Prince saanut rautias ori on. Se on 41 ikävuodellaan tällä hetkellä tiettävästi Suomen vanhin hevonen. Ori se sen sijaan ei enää ole. "Isäni Tarmo osti sen, kun se oli kolmevuotias. Se oli aika vaarallinen tapaus, eikä sitä oltu opetettu oikein mihinkään. Kun se pääsi meilläkin vahingoittamaan ihmistä, se päätettiin nelivuotiaana ruunata", Mika Ahlström kertoo.
Lempinimen Kotsi saaneen hevosen luonne hieman tasaantui, ja viisivuotiaana se oli valmis kilparadoille. Ura alkoi lupaavasti, avauskausi toi viisi voittoa. Suuri urheilutähteys ei kuitenkaan ollut Kotsin kohtalona, mutta mukava kilpahevonen siitä tuli. Ennätys 17,6a oli 1980-luvun alkupuolella aivan laadukas tulos. Kun Scotch Princen ikä nousi toiselle kymmenelle ja juostujen kilpailujen määrä hipoi kahtasataa, alkoi sen menosta olla jo suurin puhti pois. Tarmo Ahlstöm mietti ruunan poistamista tallin vahvuudesta. Se luonnollisesti kovasti suretti ruunaa vuosia hoitanutta Tarjaa. Hän oli koulutyttönä etsinyt hoitohevosta polkupyöräilemällä Jyväskylän ympäristön talleja läpi, ja löytänyt lopulta Scotch Princesta sellaisen itselleen.
Kun isän tuumat tulivat Mikan korviin, hän päätti toimia herrasmiehen tavoin. Hän oli vuosien varrella salaa rakastunut ikätoveriinsa, Scotch Princen hoitaja Tarjaan. Ja mistäpä 18-vuotias nuorimies voisi enemmän saada pisteitä ihastuksensa silmissä, kuin pelastamalla tämän hoitohevosen. Siihen toki tarvittiin pankin suopeata suhtautumista vekselianomukseen, mutta sehän ei 80-luvulla ollut suuri ongelma.
"Lupasin Tarjalle, että pidän Kotsista huolta koko sen loppuelämän, ja tässähän tämä on. Perheenjäsen", Mika Ahlström nauraa ja taputtaa rakkautensa välimiestä kaulalle. Eikä Scotch Prince suinkaan ole Mikan perheen ainoa jäsen, siihen kuuluu myös vaimo Tarja ja tytär Emilia. Ja kyllä, kyllä kyseessä on juuri se sama Tarja, joka koulutyttönä otti Kotsin hoidokikseen. Nyt on helppo ymmärtää Mikan sanat; "Jotkut hevoset ovat tuoneet talliin mainetta ja kunniaa, ja juosseet rahaa. Mutta tämä hevonen on tuonut minulle paljon enemmän, se on antanut hyvän elämän."
Kun puhumme hevosista, liitämme mielellämme mukaan sekunteja, euroja, senttimetrejä ja muita helposti mitattavia asioita. Mutta mikä on se mittayksikkö, joka kertoo mitä hevonen meille todella tuo. Kuinka kerrot senteissä tai sekunneissa Scotch Princen Mikalle antaman hyvän elämän. Mistä löytyy se vaaka, joka puntaroi sen kaiken ilon, ystävyyden ja elämän rikastamisen, jolla hevonen jokaista harrastajaa hellii. Ei mittaamatonta mitata.
Vielä on virtaa -sarjassa käydään läpi kaviouran entisten tähtien saavutuksia. Verkkoartikkelisarja on jatkoa Hevosurheilu-lehdessä keskiviikkoisin julkaistavalle Vielä on virtaa -sarjalle, jossa käydään tapaamassa entisiä tähtiä paikan päällä.
